Keskustelut Metsänomistus Glyfosaatti

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
  • Glyfosaatti

    Glyfosaatin vaikutuksista ei ole juurikaan tehty puolueettomia tutkimuksia,eikä aineen pitkäaikaisvaikutuksia tunneta.
    tästä syystä mtt:n erikoistutkija kari Tiilikkala pidättyisi käyttämästä ainetta,mikäli se ei ole ehdottoman välttämätöntä.
    Suosittelen tätä siltä varalta,että aineen pitkäaikaisvaikutuksista paljastuu myöhemmin jotain epämielyttävää.
    Tiedeyhteisöllä on näyttöjä,että kaikki ei välttämättä ole kunnossa.
    Englantilaisten ja ranskalaisten tutkijoiden mukaan glyfosaatti saattaa aiheuttaa esim.dna-vaurioita,keskenmenoja ja sikiövaurioita.
    Suomessa on hiljattain valmistunut tutkimus glyfosaatista,jossa todetaan,että glyfosaatin käytön riskit ovat suuremmat pohjoisilla alueilla kuin muualla.
    Kylmän talven takia aine säilyy maaperässä tavallista pidempään,ja ainetta päätyy myös vesistöihin.
    Tässäpä myrkyn kanssa läträäjille miettimistä.

  • Puun takaa

    Jessellä on kieltämättä ollut tuurintynkää männikössään.
    Glyfosaatin metsäkäyttö on häviävän pieni osa aineen kokonaiskäytöstä, joten eiköhän anneta sen olla rauhassa turhalta kaahottamiselta.

    Metla:
    Pahimmillaan versoruoste tappaa pieniä taimia ja heikentää näin metsikön uudistamistulosta. Suuremmat taimikot kärsivät pituuskasvutappioita, ja puihin jää muotovikoja.

    Versoruoste on hyvin yleinen tauti männyn kasvupaikoilla, joilla kasvaa haapaa. Haapavesakon vähentäminen pienentää tautiriskiä. Suuret yksittäiset haavat eivät muodosta niin suurta riskiä kuin haapavesakko. Ratkaisevaa taudin puhkeamiselle ovat kesäkuun alkupuoliskon sääolosuhteet. Sateiset säät ovat edulliset itiöiden kehittymiselle, tällöin tautia voi esiintyä hyvin runsaasti.

    Tehokkaimmin taudin leviämistä voidaan ehkäistä vähentämällä haapoja taimikosta ja lähiympäristöstä. Jos versoruosteella ei ole elintärkeää haapaa saatavilla, niin sienen kehityskierto katkeaa. Männynversoruoste on männyn uudistusalojen ja taimikoiden tauti. Taudilta voidaan kokonaan välttyä, jos haapa saadaan poistettua taimikosta ja sen läheisyydestä. Haapaa kasvavissa uudistuskohteissa olisi taudin torjunta syytä ottaa huomioon jo päätehakkuun suunnitteluvaiheessa. Vähimmällä työllä päästään, jos sen lisääntyminen ennaltaehkäistään. Vesakon hävittäminen taimikon hoidon yhteydessä on työläs tehtävä.

    Sairaita mäntyjä ei tarvitse poistaa tautiuhkan vuoksi, sillä taudin leviämiseen vaikuttaa ennen muuta haapavesakon määrä. Pahoin muotovikaiset puut voi poistaa laatusyistä. Jos alue viljellään männylle päätehakkuun jälkeen, haavan vesominen tulisi ehkäistä ennen päätehakkuuta. Haapaa ei saisi kasvaa taimitarhan läheisyydessä.

    suorittava porras

    Ilman Glyfosaattia maailmassa olisi melkoisesti enemmän nälkäisiä ihmisiä. Toisaalta sekä pellolla , että metsässä kulutettaisiin huomattava määrä enemmän uusiutumattomia luonnonvaroja (=lue öljy) tuotettua elintarvikekiloa ja puukuutiota kohden.

    Metsän kohdalla oikein käytettynä muutamalla pisaralla Glyfosaattia voidaan vähentää korjuuseen ja metsänhoitoon (raivaus) kuluvan pottoaineen määrää jopa satoja litroja hehtaarilla. Kumpi onkaan lopulta kahdesta pahasta pienempi?

    jees h-valta

    Raivurin pensat on häviävän olematon määrä luontokuormitusta ja kun puhutaan muokatuista pohjista niin varmasti aika paljon haitallisuutta enemmän suoralla myrkyn ruiskutuksella maastoon.
    Itseasiassa molempienkin kohdalla säästeliäisyys olisi paikallaan.
    Raivurin käyttökin yleensä aika turhaa varsinkin varhaisperkauksessa. Siinä missä juuri sitten myrkyllä lontrausta eräät harrastaa. Kumma kun Metsäkeskuksen kilpailussakaan ei ollut palkintoina lainkaan myrkkyruiskuja tai glyfostaattia.
    Oli vain mekaanisluonteisia raivausapuja.

    suorittava porras

    Taimikot saadaan hyvään kasvukuntoon joko Glyfosaatin tai riittävän aikaisen varhaisperkauksen avulla(mieluummin kaksivaiheisen). Tällöin työ- ja ainekustannukset ovat vielä pieniä. Jos se taimikko jää oman onnensa nojaan, metsän järeytyminen hidastuu merkittävästi ja korjuuajankohta siirtyy yli kymmenen vuotta eteenpäin.

    Ai että energiaa jossakin välissä ….? Tämä on juuri se vaihe , jossa niitä uusiutumattomia palaa aivan turhaan. Monesti juuri energiapuunkorjuussa kaadettua ja kasattua puukuutiometriä kohden palaa jopa 3 litraa p-öljyä(koneellinen hakkuu). Kunnolla hoidetun metsän ensiharvennuksellakaan ei ”päästä” , kuin hiukan yli litran kulutukseen valmistettua kiintokuutiota kohden. Siis hoitamattomassa metsässä koneellisessa puunkorjuussa saattaa polttoaineenkulutus olla jopa kaksinkertainen hoidettuun verrattuna.

    …siis muutama tippa glyfosaattia säästää melkoisesti myöhemmän vaiheen työkustannuksissa. Taimikkokin hoitaa lopulta luonnonmukaisesti itse itseään , kun saa riittävästi etumatkaa.Kaikissa tapauksissa ei tarvita välttämättä edes ennakkoraivauksia , kun on onnistuttu taimikon varhaishoidossa.

    jees h-valta

    Mutta suorittava kun sitä pientäkään tippaa glyfostaattia ei tarvita ja voin vakuuttaa että kaikki taimikkoni on tarkastettu aivan virallisen Metsäkeskuksen metsäsuunnittelijan ja muutamissa kohteissa myös oikein tarkastajan versiona.

    suorittava porras

    Uskotaan , että taimikot on tarkastettu , mutta kuinkas hakkuuajankohdan kanssa kävikään…puut jätettiin järeytymään toistaiseksi. Hakkuisiinkaan ei tainnut olla suomalaisia tekijöitä tarjolla.

    Olen vähän varoitellut tuosta ns. enrgian varjolla taimikoiden laiminlyönnistä. Hakkuut tehdään jatkossa silloin , kun puut ovat riittävän kookkaita ja korjuu on taloudellisesti kannattavaa. Se korjuuajankohta saattaa todellakin siirtyä monilla kohteilla huomattavastikin tuonnemmas, useita vuosia. Onko silloin enää tukiakaan keppimetsien kantohintaa pönkittämään? Todennäköisesti ei , koska jo nyt tuet ovat puolittuneet ja Euroopan tilanteen huomioon ottaen rahaa tarvitaan tärkeämpiinkin kohteesiin , kuin pusikoiden kasvattamisen tukemiseen. Voi tulla glyfosaatti useammankin kerran mieleen , kun puukaupoille pääsee vasta kymmenekin vuotta kuviteltua myöhemmin.

    jees h-valta

    Se viivästys oli kyllä puhtaasti molempien osapuolien yhteinen ajatus ja en itseasiassa mitenkään erityisesti kaikkia uudistuksiani pyri energia-asennon kautta kasvattamaan. Nytkin kyllä jätän nyt raivaamallani ne kohdat (ojanvarret) siihen asentoon että energiahakkuu on täysin mahdolllinen. Mutta nuo haavikkotaimetukset ovat kyllä selkeästi kolmen metrin taimivälillä ja myöhemmässä vaiheessa katsotaan ylimäärien suhde varsinaiseen kasvatuspuuhun. Sitähän tässä hiukan saa pelätä että muokkaus tuo lisätyötä niiden raivaamisessa.
    Sitä on tehty nyt vasta noin kolmena viimeisenä vuonna.

    jees h-valta

    Ehkä tuo sitten nähdään vuonna-13 jolloin voisi syksyllä tuon energia-alankin tehdä pois. Tämän vuoden kuviot jo käsitelty.

    jees h-valta

    Ja tarkennuksena ettemme olleet siitä kuviosta edes silloin maastossa vaan viereisen takia josta silloin kaupat teimmekin.
    Mutta se vain rupesi kiinnostamaan ostomiestä kun sen kuvion tiemaalta kuljimme. Teimme pikakatselmuksen saman tein maaston puolelle.

    Portimo

    Kun ei raivaussaha ala tehota haavanvesakkoon, laita glyfosaattia. Ei tarvi raivata viittä kertaa samaa aluetta. Huippuaine haavalle, hyvä pajulla, tuomelle ja pihlajalle. Huonompi koivulle.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)