Haapakeskustelua lukijoiden kuvissa jos tahtoo osallistua?
Sent on: 11.8.2015, 12:01
Tuo kuvaosio vain poikii uutta niin taajaan että putoaa nopeasti alaspäin. Siksi muistutan että kurkkaa jos kiinnostaa kun minulta on näitä kuviakin aina silloin tällöin pyydetty.
Juuri tätä taantumuksen syvää ääntä vastaan taistelenkin josta puuntakunen yllä mainitsee. Sitä järkeä on maailman sivu ollut muillakin kuin ”asiantuntijoilla ja ammattilaisilla” mutta kun mennään laput silmillä samaa kaavaa kun näin kerran on sovittu. Perisynti koko suomenmaassa tällä haavaa.
Minä olen hyvinkin jalat maassa yksilö enkä haihattele turhuuksien perään. Ja tässä haapa-asiassakin minulle on tosiasia se että olen kymmenessä vuodessa saavuttanut kaupallista myytävää puustoa peltoheitossa jossa sitä suositteli nk. ammattilaiset juuri samoin kuuselle samoilla tempuilla mihin naapuri nyt lähti. Ja nyt olen muutaman vuoden päästä korjaamassa pääsadon alasta josta sitä ei tuossa ajassa taatusti olisi yksikään metsäalan ammattilainen uskonut. Myös hieskoivun sekakasvatus haavan kanssa on sujunut erinomaisesti mitä myöskään ei täälläkään ketään näytä uskovan näistä ammattilaisista. Mutta jälleen kuvat tulevat kertomaan mitä ”maatiainen” on saanut aikaan.
Taistelee sitten mitä tahansa vastaan, niin rehellinen on syytä olla.
Eihän näitä asioita kannata täällä vedätellä, sillä kuitenkin aina joku huomaa bluffin.
Johan se hymyilyttää totisintakin, kun Jesse ei laske aitojen hoitoa kuluksi, mutta kuusien heinäämisen laskee, ja tämä oli vain yksi pieni esimerkki.
Muistan erään kouluttajan sanoneen, että jos mikään selitys ei tunnu auttavan, aina voi kokeilla totuutta.
Kuten sanoin tämä aita-asia on häpeäpilkku suomalaisessa metsäataloudessa josta luovun kernaasti. Olin juuri kulkemassa siementämääni männyn suosarkaa ja harmikseni totesin että muuten hieno, suorastaaan loistava metsitys mutta karja joka siellä laiduntaa sotkee niitä männyn viiden sentin taimia suoturpeeseen ennätysmäistä tahtia. Harkitsen jopa sinne aitaamista ja siellä ei kasva yhtään haapaa. En tiedä sitten mikä kustannus mutta värkkejä saan kierrätettyä aika hyvin ja päivässä nousee useamman hehtaarin aita pystyyn. Kohtahan alkaa mänty mennä siellä myös niiden hirvien suihin. Kuusikaan ei tee poikkeusta pehmeässä maaperässä. Iso eläin sotkee sen turpeeseen aivan yhtä lailla. Paljon ne suorittavan kaksi tuhannella kerkiää, ihmettelen vaan. Haavikon ja tämän suomännikön väliäkin on useampi kilsa sentään.
Eli tahdon sanoa vain että verrataan asioita samalta viivalta eikä karjan kasvatuksen ”riemija” sekoiteta tähän ”soppaan”. Muistutan taas että Porin Noormarkussa kasvaa kaksi hehtaaria hybridihaavikkoa ilman mitään suojaa. Ei aitaa, ei taimisuojia. Nauraa sitten kuka nauraa.
###### RE: Naapurin metsä
mutta muuttaisin otsikkoa vähän eli ”kun minä olen niin hyvä metsänomistaja ja hoitaja niin voitteko kuvitella miksi jotkut muut ei osaa tai taho?
Tämä kaikki kertoo vain aivan yleisestä suomalaisesta luonteenpiirteestä eli järkyttävästä itserakkaudesta joka sattuu silmään ja korvaan päivittäin oli sitten aihe tai sen alue mikä tahansa.
Aina se ”minä itse” on tehnyt sen paremmin ja tuottoisammin. Myös toinen suuri tarve meillä suomalaisilla on neuvoa ja todistella ettet sinä osaa mutta minä osaan. Tai ainakin mun veli tai joku muu osaa varmasti paremmin kuin sinä. Metsäväki tässä on aivan kymmenen pisteen suorittajia.
Lähetetty: 02.08.2015
Lähettäjä: jees h-valta #####
:
Jesselle:
Se on aivan vastaavaa kuin kuusen- tai jonkun muun puulajin taimikko lähtee kasvuun ilman heinäämisiä ja sen suurempia raivaamisia.
Lähes jokaisella meistä on niitäkin alueita olemassa.
Se on aina niin maapohjasta ja muista olosuhteista kiinni.
”Vanhemmiten haapa alkaa usein lahota. Pitkälle lahonneita runkoja ei voi käyttää mekaanisen sellun valmistukseen, ja lisäksi pienikin lahomäärä heikentää puun laatua aiheuttamalla värimuutoksia, jolloin puu tummenee ja vaatii voimakkaampaa valkaisua. Koska vakavaa lahoamista ei 35-vuotiaissa haapapuissa normaalisti esiinny, laho ei todennäköisesti aiheuta ongelmia, jos haapaa kasvatetaan 25-30 vuoden kiertoajoilla, kuten nykyisessä haapaohjelmassa suunnitellaan. ###Toisaalta lahon leviämisestä juurivesoista kasvaneissa taimikoissa ei juuri tiedetä.### Metlan erään tutkimushankkeen aiheena onkin nimenomaan lahottajasienen siirtyminen uusiin juuriversoihin”
…eli versosyntyisten haapojen lahoamista ei ole edes tutkittu !
Edellisessä kommentissani mainitsemani kuva puhukoon
puolestaan .
Lainauksesta ilmenee , että täyttä hintaa laholle puulle on turha haikailla . Se kelpaa vain energiaksi .
Jesse voi käydä tutkimassa muutaman vuoden päästä nyt kaatamiensa haapojen ympäristöstä juurivesojen määrää ja kuntoa .
Kannattaa varata nitrot mukaan sille kierrokselle .
Mikäli olen oikein ymmärtänyt tilinpäätöstiedotteista, meneillään olevat investoinnit lahden molemmin puolin eivät lupaa hyvää haavan menekille tuleville vuosille kemiallisessa teollisuudessa (tosin markkinat ovat joskus ennenkin nopeasti muuttuneet). Tällä ei tosin taida Jeesille olla merkitystä, jos sopimus turvaa sekä menekin että hinnan myös tulevaisuudessa.
Jeesin seuraavaa kommenttia haluaisin vähän tarkentaa:
”Silloinhan maakunnassa kiersi jopa hybidihaavasta väitellyt Satu Holm jonka luona myös kävin tuolla Huittisten suunnalla olleessa iltapalaverissa.”
Ei varmaankaan ole vaikutusta Satu Holmin asiantuntemukseen, mutta tietääkseni hän ei ole väitellyt h-haavasta eikä mistään muustakaan ”aiheesta”.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.