Keskustelut Metsänhoito Haavan kaato

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 89)
  • Haavan kaato

    Merkitty: 

    Pihapiirissä olisi odottamassa muutama kaulattu haapa tulevaa kaatoa ja olen arvuutellut sitä miten ne olisi parasta kaataa.

    Haapojen rungoissa on kääpiä ja yhden rungon sisässä voi olla piikkilankaa, kun alue on vanhaa laidunaluetta. Haapojen koot ovat tuolla lukijoiden kuvissa ”Fiskarsin loppu” luokkaa.

    Kertokaapa paremmin tietävät mihin yllätyksiin olisi syytä varautua, jottei saa vahingossa haapaa päällensä?

    Tuo ”Fiskarsin loppu” kuva pani vähän miettimään asiaa tarkemmin.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Muuttaa se kaatokolo painopistettä siinä vaiheessa kun teet kaatosahausta. Puulla on jo toinen jalka ilmassa ja sitten katkaistaan se toinen…

    Puuki

    Paljonko tarvitaan vääntömomentiksi, jos esim.  2 kiinnon puu pitäisi saada nurin tiettyyn suuntaan (tasanen oksisto, tyyni keli) , tehdään norm. kaatokolo -ja sahaus (kaatosarana 2 tuumaa), köysi on 6 m korkeudella ja sen pituus vetotraktoriin  30 m ?

    Rane

    Painopiste ei taida muuttua mutta Anneli varmaan tarkoittaa että sen sijainti suhteessa ”saranaan” muuttuu.Jos sarana eli pitopuu on kaatosuunnan puoleisessa reunassa niin puun painopisteen pitää nousta jotta puu lähtee kaatumaan.Jos pitopuu olisi päinvastaisessa reunassa kuin kaatosuunta eli kaatokolo olisi koko puun syvyinen) niin puun painopiste laskee heti kun puu lähtee kallistumaan.

    sikari

    Kyllä se painopiste muuttuu. Jos sahataan runko puoleenväliin poikki niin kaikki paino on sahaamattomalla puolella.

    Jätkä

    Kun leikitään ajatuksella, että puut ovat täydellisessä Balanssissa, niin voihan sitä mennä henkensä kaupalla kokeilemaan. Suosittelenkin ensimmäiseksi kohteeksi pihapuita, taikka ihan vaan sähkölinjan välittömässä läheisyydessä olevien puiden kimppuun käymistä pelkän painopisteteorian pohjalta.

    Ennemmin tai myöhemmin selviääkin, että puut eivät olekaan niin tasapainossa, että tavallinen tallaaja saa ne kaadettua haluamaansa paikkaan ilman kaadonsuuntaamiseen keksittyjä työkaluja.

    Kun metsureille tuli vaatimukseksi suunnattu kaato, jossa pitää huomioida puiden kuljetustekniikka, niin alkoi apuvälineiden keksiminen.

    Suorastaan mullistava keksintö oli aikoinaan kaatovänkäri, jolla oikein käytettynä pystyi kehittelemään jopa kymmenkertaisen nostovoiman siitä, mitä metsuri sai irtoamaan omista pohkeistaan.

    Vaikeimpien isojen puiden kaatajat keksivät – Juuri päinvastoin kuin palstan metsuriäiti Anneli, että kun isossa tyvessä tekee vain matalan kaatokolon, jää sen ja tyven takareunan väliin paljon pidempi vipuvarsi, kuin silloin kun kaatokolo on kalvettu puolirunkoon asti.

    Samoin se, että ”sarana” on puolityvessä, aiheuttaa sen , että JOS ( kun) kaatosahausrako menee vahigossa kiinni, niin sillon on monsti ongelmia tiedossa. Kun oikean sahan ketju tekee kahdeksaan millin sahausraon, joka menee kiinni, siirtyy kolmikymmenmetrisen kuusen latva helposti kolme metriä taaksepäin. SILLOIN on painopisteen siirtyminen tapahtunut, ja se painaa!

    Tolopainen

    Sitä on vaikea tietää, missä kallellaan olevan puun painopiste on, sehän voi olla parimetriä puun sivussa ja rungossa on vääntöjännitystä.  Painopiste ei riipu sahaamisesta, jos puun asento ei muutu, se on edelleen samassa paikassa. Painopisteen siirtyminen puun kallistuessa, auttaa kaatamista olisi aika hankalaa, jos se ei liikkuisi eli ns.kiinteä painopiste, konkelo pysäyttää kaatumisen ja painopisteen siirtymisen mot.

    Omatunto

    ”Kun oikean sahan ketju tekee kahdeksaan millin sahausraon, joka menee kiinni, siirtyy kolmikymmenmetrisen kuusen latva helposti kolme metriä taaksepäin. SILLOIN on painopisteen siirtyminen tapahtunut, ja se painaa!”

     

    aa! Siinä oli joku sahaustekniikka miten se tehtiin ilman ettei näin käy? Ammattilaisethan sen kyllä osaa, mitenhän se nyt oli….

    Kyllähän minäkin sen koulun kävin…

    jees h-valta

    Onko yleensäkkään tarve kaataa vanhoja luonnon monimuotohaapoja? Tai edes kaulata? Onko piha niin ahdas vaiko miksi? Kysyy ainakin viidenkymmenen pihahaavankin omistaja. +lukuisa määrä muita puulajeja. Isompia ja pienempiä.

    mehtäukko

    Liian rakennusten läheiset haavanromuthan kannattaa kaataa. Aloittajalla on jo  kääpiä niissä. Itsellä myös iso (tyvi halk. 80 cm) haapa johon ilmaantunut lahon oireita.Se on sähkölinjan, ladon ja pihan takia pakko kaataa vain yhteen suuntaan. Teen metrin kannon lahon varalta. Siihen kunnollinen kaatokolo ja kaatosahauslinja kohdalleen. Sen alle teen kantoon taskun 40tn tunkille. Tunkin päälle kämmenen kokoinen teräslevy, ettei tunkin pää varmuudella uppoa tukin tyveen. Sittenpä vaan kaatosahausta ja tunkin kiristystä, että puu ”lähtee mukaan”.

    jees h-valta

    No kun ne kääpät juuri se juttu onkin. Jos on kääpiä on kyse vanhasta luonnon aarteesta vaikka se olisi kuinkakin pihapiirissä. Harvemmin haapa kaatuu tai katkeaa muusta kuin kaulaamisen syystä. Joka aloittajalla jo ”syntinä” olikin kait. Tuossa juuri illan lenkillä harmittelin kun iso haapa oli jo vuosia sitten kaulattu. Nyt kun se sitten hakattiin metsä sen ympäriltä se katkesi kaulauskohdastaan ensimmäisessä myrskyssä hakkuun jälkeen. Todella hyvä tuuri ettei tien päälle kaatunut. Aika lähellä tietä. Alle olisi voinut jäädä vaikkapa tietä usein ravaavat hevoset ohjastajineen. Haapa oli komea tasainen isolatvuksinen valioyksilö. Joka ei ollut suostunut kuolemaan edes kaulauksesta.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 89)