Keskustelut Metsänhoito Haavan kaato

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 89)
  • Haavan kaato

    Merkitty: 

    Pihapiirissä olisi odottamassa muutama kaulattu haapa tulevaa kaatoa ja olen arvuutellut sitä miten ne olisi parasta kaataa.

    Haapojen rungoissa on kääpiä ja yhden rungon sisässä voi olla piikkilankaa, kun alue on vanhaa laidunaluetta. Haapojen koot ovat tuolla lukijoiden kuvissa ”Fiskarsin loppu” luokkaa.

    Kertokaapa paremmin tietävät mihin yllätyksiin olisi syytä varautua, jottei saa vahingossa haapaa päällensä?

    Tuo ”Fiskarsin loppu” kuva pani vähän miettimään asiaa tarkemmin.

  • Puuki

    Jätin n. 30 haapapuuta pystyyn hakkuuaukolle.  Muitakin säästöpuita jäi joten ehkä niistä haavoista tehdään joskus hirsirakennus.  Osan voi jättää öttiäisille ja linnuille pesäpuiksi mutta ei ole tarpeen jättää kaikkia.  Metsään.fin tiedoissa näytti olleen haavatkin luettu männyiksi joten puustoarvio heitti melko paljon.    Sekapuustoissa tulee isoimmat virheet laserkeilausaineiston perusteella tehtyihin arvioihin.

    Ison puun kaadossahan puun kannolle istumisen voi välttää esim. käyttämällä kiilaa ennen kuin sahaa puun pitopuuhun asti.

    Optimiolosuhteissa puun saa kaatumaan melko pienellä vedolla. (kaatokolo max. n. 1/3-osa puun paksuudesta, tasanen oksisto, suora puu, ei lahotyveä, tuuletonta ).   Siihen riittäisi semmonen voima joka saisi pitopuun  taipumaan 6 m päästä taivutettaessa,  ja lisäksi voittaisi puun keskellä olevan painopisteen aiheuttaman momentin . Esim. 1000 kg:n pystypuun painopisteen massa olisi n. 0,1 m päässä pitopuusta ; taivutusmomentti= 1000 x 0,1 = 100 Nm.

    Tolopainen

    Mitäs järkeä on jättää noin paljon haapoja. Tule aika kalliiksi käydä ne korjaamassa taimikon seasta myöhemmin. Paras haapa on kaadettu haapa. Voi viedä polttopuuksi tai jättää metsään. En kasvata yhtään haapaa hakkuuaukolla. Turha sinne on sorkkaeläimiä houkutella haapavesakolla.

    Jätkä

    mehtäukko. Noin juuri voi homman tehdä aika turvallisesti. Aina kannattaa varautua myös muuttuviin tekijöihin – esim tuuleen. Iso, elävä haapakin on melkoinen purje, joka kyllä uskomattoman nöyrästi lähtee tuulen mukaan.

    Olen ollut muutaman kerran toimitsijana SM – ja MM kisoissa, joissa on kaadettu eläviä puita, kuusia, joiden D 1,3 on ollut 35 -40 cm, pituus min. 28 m. suoruus ja pystyasento mitattu niin, että runko on kallellaan max 1 asteen verran.

    Kaikki kilpailijat ovat tarkistaneet ilmavirtauksen SUUNNAN !  Kukaan ei ole koskaan yrittänyt sivutuuleen, eikä ainakaan vastatuuleen. Kaikilla on vänkäri ja hyvin monella pari kaatokiilaaa. Kaatopoikkeama mitataan kymmenen metrin päästä puun kannon keskikohdasta mitattuna.

    Jätkä

    Puuki:”Optimiolosuhteissa puun saa kaatumaan melko pienellä vedolla. (kaatokolo max. n. 1/3-osa puun paksuudesta, tasanen oksisto, suora puu, ei lahotyveä, tuuletonta ). Siihen riittäisi semmonen voima joka saisi pitopuun taipumaan 6 m päästä taivutettaessa, ja lisäksi voittaisi puun keskellä olevan painopisteen aiheuttaman momentin . Esim. 1000 kg:n pystypuun massa olisi n. 0,1 m päässä pitopuusta ; taivutusmomentti= 1000 x 0,1 = 100 Nm.”

    Puhut optimioloista! Optimioloissa puuta ei tarvitse vetää kumoon – eikä kiilaa tai kaadonsuuntaajaa käyttää puun kaatamiseen, se kaatuu itsestään, vaikka Annelin mukaan se seisoo pitopuun päällä.

    Pitopuu ei ole mikään kantava voima, se on vain: Estämässä puun kaatumisen taaksepäin, eli silloin se ei kanna, vaan vetää puuta kohti kantoa / maata. Sen toinen merkittävä tehtävä on ohjata puuta kaatumaan kaatokolon osoittamaan paikkaan.

    Kaatokolon syvyydeksi normaaleissa – isoissakin puissa riittää melkolailla usein se, kun terä on uponnut puuhun laipan leveyden verran. Jos kolon kohdalle sattuu ulkoneva juurenniska, sitä ei lasketa arvioinnissa.

    Kaatokolossa pitää olla syvyyttä sen verran, että pitopuun saranaan saadaan leveyttä, jonka varassa ohjaus tapahtuu riittävän hyvin.

    Hankalaan rakoon kaadettaessa on joskus hyödyksi, kun sahataan pitopuu poikki, kun puu on jo lähtenyt kaatumaan haluttuun suuntaan. Silloin runko pääsee pyörähtämään, jos ja -kun sen oksat ottavat pystypuun oksiin. Näin voidaan välttää konkeloa.

    mehtäukko

    Isot haaparohjot ovat arvaamattomia, ja siihen on tosiaan odotettava sopiva myötätuuli,kiilat ja tunkki. Kyllä kellahtaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jätkä: se kaatuu itsestään > painopiste on muuttunut kaatokolon teosta. Ei nimittäin kaadu itsestään ilman sitä. Köyden tarkoitus on sama kuin kiilan eli estää kellahtaminen taaksepäin sahan päälle kaatosahauksen aikana, siksi sen vetovoiman ei tarvitse olla suuri?

    Puuki

    ”Optimiolosuhteet” oli käytössä esimerkin yksinkertaistamisen vuoksi.  Kun kaikki ei kuitenkaan hallitse luujuuslaskelmia yms. täysin. En itsekään meinaa muistaa kaikkia tarpeellisia kaavoja ulkoa .   Eri variaatioita ja vaikeusastetta voi sitten lisätä itsekukin sen kun haluaa ja on tarvetta.   Jo pieni tuulen vire saattaa keikauttaa ison puun ”istumaan kannolle”, siksi kaatosuunnan varmistaminen tavalla tai/ja toisella on tarpeen aina.   Monet muutkin kuin Jätkä on kaatanut isoja puita ja hallitsee esim. puun pyöräyttämisen tarvittaessa pitopuun sahauksella.

    Yli 40 cm rk-lpm:n haapoja ei korjata ollenkaan, ja oli useita sen kokoisia leimikolla.  Muut pystyyn jääneet haavatkin oli isoja.  Suuri osa yhdessä ryhmässä  leimikon reunassa ; ei juuri haittaa taimikon kasvua muualla.   Jos haavat kaataa kaikki pois ,niin vesakoituminen siitä vain lisääntyy.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos isoa haapaa on männyn taimikossa, kaulaisin. Jos on kuusen taimikossa tai sekataimikossa, kaulaisin osan pois. Aikanaan kellahtavat kyllä sitten nurin, minkä jälkeen rungot ovat pitkään haittana kaikille operaatioille. Olisi varmaan mahdollista sekin että kaadattaa isoja haapoja ja vetää ne tai ainakin niiden rungot motolla säästöpuuryhmän sisälle maalahopuiksi.

    Tolopainen

    Jotkut eivät osaa erottaa painopistettä ja tukipistettä. Puun painopiste muuttuu vain jos se kallistuu. Painopiste on se piste, josta nostamalla kappale on tasapainossa.

    kmo

    Anneli. Sen kuution ja 25 m korkean suoran puun painopiste on vaikka jossain 10 m korkeudessa keskellä runkoa, oksaisuus ja rungon geometria tietty vaikuttaa. Painopiste on ja pysyy siinä kympissä rungon keskellä ennen ja jälkeen kaatokolon sahausta.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 89)