› Keskustelut › Metsänhoito › Hakkuiden ja talouden suunnittelu

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)

  • Hakkuiden ja talouden suunnittelu

    Lähetetty: 6.1.2013, 12:12

    Motti ei ilmeisesti sellaisenaan ole kovin käyttökelpoinen työkalu tilan hakkuiden suunnitteluun, vaikka yksittäisten kuvioiden kasvumallit sieltä saakin kustannuksineen helposti simuloitua. Muutakin tarvitaan, koska metsäsuunnitelmakin käsittelee Motin tavoin kuvioita toisistaan riippumattomina.

    Miten Pekka ja muut, jotka asioita itse pyörittelette, millaisia tapoja tai ohjelmistoja käytätte tehdessänne päätöksiä hakkuiden ajoittamisista ja muista siihen liittyvistä asioista?

    Itse olen vääntänyt jo pidemmän aika exceliin taulukoita, joissa koitan ottaa huomioon mahdollisimman kattavasti eri tekijöiden vaikutuksen. Vaikka tieto perustuukin lähtötietojen osalta arvioon ja moniin oletuksiin, ihan kiinnostavia lukuja alimmalle riville tulee eri vaihtoehdoista seuraavan 10 vuoden aikaa tarkasteltaessa. Toisaalta, mukavaa on ollut havaita, että näppituntuma ei tuosta ole paljon poikennut. Turhaa työtä siis koko monimutkainen laskenta? Ja varmaan valmiita ohjelmistojakin olisi olemassa.

    Tuli vain mieleeni tällainen asia, kun ennen palstauudistusta Pöllö aktiivisesti toi tietyllä tavalla esiin talouspuolen asioita. Nyt hänen edustamansa näkökulma on unohtunut lähes kokonaan keskusteluista.

    Tekijä
    Gla
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 6.1.2013, 13:47

    Pienehköissä metsälöissä pärjää mielestäni ihan paperisella suunnitelmalla. Siinähän on hakkuut ja hoitotyöt ajoitettu seuraavalle kaudelle ja ennustettu metsälön puuston kehitys.

    Voisitko yksilöidä mihin tarkalleen tarvitset tarkempaa laskentaa kuin mitä taulukkolaskennalla saa aikaiseksi? Metsään.fi palveluun olisi melko helppo lisätä toimintoja hakkuiden ja talouden suunnitteluun.

    Motti-ohjelmistolla toki saa selville yksittäisen metsikön tuottoprosentin, mutta näppituntuman saa toki tarkastelemalla puuston pituus- ja paksuuskasvuakin.Hakkuupäätöksiin vaikuttaa kuitenkin kasvun ja harvennustarpeiden lisäksi moni metsälön ulkopuolinen seikka: puun hinta eli markkinatilanne, oma rahantarve, vaihtoehtoisten sijoitusten korko. Niin että lopulta vain pieni osa päätöksenteosta hoituu noilla metsälaskelmilla, vai mitä?

    ensolainen evakko 6.1.2013, 14:41

    Excel on hyvin tuttu jo omien metsäsuunnitelmien suhteen.
    Näppituntuma on kuitenkin se ratkaiseva tekijä jonka puitteissa leimikoita tehdään ja otetaan käsittelyyn. Valmiita (maksettuja) ohjelmia en ole edes harkinnut.

    Timppa 6.1.2013, 14:57

    Ei siitä Motista suunniteluun ole paljon apua.
    Harvennukset riippuvat tietysti siitä, että seurataan sekä metsäsuunnitelman tietoja ja sitä miltä se puusto metsässä näyttää.

    Aukkoja tehdään yleensä miltei sama määrä vuosittain, jotta joskus päästään ideaali-ikärakenteeseen ja toisaalta kaikki hoitotyöt voidaan tehdä myös mahdollisimman tasaisesti. Aukkoja tehtäessä meillä on kolme kriteerinä: vanhemmasta päästä, ensin huonosti tuottavat (siis esimerkiksi hyvällä kasvupaikalla harvapuustoiset kuviot) ja tietysti sitten järkeviä aukkoja (esim laajentaen vanhaa aukkoa).

    Metsätalous on siinä mielessä helppoa, ettei kovin suureen tarkkuuteen kuitenkaan pääse, joten se tuntuma metsässä on kyllä avainasemassa.

    Gla 7.1.2013, 06:49

    A. Jalkanen: ”Voisitko yksilöidä mihin tarkalleen tarvitset tarkempaa laskentaa kuin mitä taulukkolaskennalla saa aikaiseksi?”

    En minä tarkempaa tietoa kaipaakaan. Excel on ihan riittävä. Sen sijaan esimerkiksi metsäsuunnitelma ei kerro, miten eri kuvioiden hakkuut on taloudellisinta niputtaa yhteen. Kannattaako jokin kuvio hakata liian aikaisin ja siten saada aikaan isompi leimikko ja muut sen mukanaan tuomat edut vai kannattaako puustoa vielä kasvattaa ja hakata se myöhemmin. Excelillä on mielestäni hyvä laskea, miten nämä asiat vaikuttavat mm. uudistuskustannuksiin, kantohintoihin, lainan lyhennyksiin yms. Tietysti muutamia asioita jää huomioimatta, joten ihan pelkkien lukujen varassa ei päätöstä voi tehdä. Mutta ne ovat kuitenkin tärkeä pohja, ettei päätöstä ihan mutu-pohjalla tehdä.

    A.Jalkanen 7.1.2013, 08:37

    Pitää paikkansa tuo että metsäsuunnitelma ei kerro kaikkea. Metsäsuunnitelma verkossa helpottaa elämää, varsinkin jos sen hakkuut ja kasvut ovat ajan tasalla kuten metsaan.fi palvelussa olisi tarkoitus olla.

    Tuo esimerkki kuvioiden niputtamisesta on mielenkiintoinen. Mutta Optimitulos riippuu ymmärtääkseni puumarkkinoista, eli nopeasti muuttuvista tilanteista paikkakuntakohtaisesti. Valmisteltavan metsälain yksi etu on se että kuviokokoa päästään kasvattamaan kun pienet välialueet voidaan hakata samaan aikaan kuin uudistuskypsät.

    Itäsuomen Antti 7.1.2013, 16:57

    Kunpa sitä joskus joutuisikin tilanteeseen että noita kahta ei tarvitsisi yhdistää kuin vasta lopussa.

    Hoitaisi metsänsä metsäsuunnitelman mukaan ja talouden taloussuunnitelman mukaan. Sitten kasvastusmenojen ja hakkuutulojen erotus tulee aikanaan taloussuunnitelmaan mukaan.

    Tuollaista toivetta minä itse olen pyrkinyt noudattamaan. Mutta ymmärrän kyllä pointin. Omasta mielestäni metsätalouden laskurit voi yhdistää vakioveikkaukseen.

    Tietenkin niillä voidaan laskea paperilla mitä mikäkin tuottaa miten millaisellakin aikavälillä ja kuinka hoitotyöt siihen vaikuttaa. Minusta tuo näppituntuma on paras konsultti. Vahvistusta ja osviittaa siihen antaa sitten talouslaskurit.

    Itse käytän mieluusti excelin talousfunktioita jos pitää jotain esitellä siinä on parhaimpia visualisointityökaluja, mihin tavan pulliaisella on mahdollisuus.

    Gla 2.2.2013, 05:03

    Taitaa sinun taulukko olla huomattavasti kehittyneempi kuin omani. Mutta vaikka Motissa onkin puutteensa, voi sen avulla arvioida eri käsittelyvaihtoehtojen kasvulukuja. Ilman niitä ei minun excel pyöri ja siksi pidän Mottia käyttökelpoisena työkaluna.

    Muihin tuottoihin en aktiivisesti vertaa. Vaikka kirjaviisaat puhuvat vaihtoehtoisesta, vastaavan riskin sijoituskohteesta, minusta tämän arvioimisessa mennään jo liiaksi puutteellisen teorian, käytännössä näennäistarkkuuden puolelle. Kun antaa sopivasti arvoa näppituntumalle, jää toivottavasti isoimmat virheet tekemättä. Tunnetason asioitakaan en väheksy, kun toiminnan mielekkyys on merkittävä motivaatioon ja siten tulokseen vaikuttava asia. Ja kuten sanoit, raporteissa katsotaan aikaa taaksepäin. Itse katson eteenpäin.

    Jos lopussa viittasit Pellervon taulukkoon, Metsäradion mukaan sivusto hakkeroitiin juuri, kun taulukko julkaistiin. En ole vielä kolkeillut, josko se jo toimisi.

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)