Keskustelut Metsänhoito Hakkuujärjestys

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 145)
  • Hakkuujärjestys

    Hankintahakkuulla menossa kuvio, joka istutettu  kuuselle 35 vuotta sitten. Maa  OMT . Istutusvaiheessa alueella ollut hieskoivuja ja mäntyjä, jotka nyt tosi isoja, suurimmat yli kiintokuution/runko, hyvin oksaisia. Erityisesti koivut huonolaatuisia, ei monta vaneria saa tehtyä. Oksat levinneet laajalle kuusten sekaan ja niiden yläpuolelle. Lisäksi vielä vankkaa leppää , nekin koukkuoksaisia. Osa noista jättipuista vielä kallellaan, mikä minnekin. Ylispuita on varmaan sata runkoa hehtaarilla. Kuusikko on kaikesta huolimatta kohtuullisen hyvässä kunnossa, suurimmat jo tukkikokoa, pienimmistä saa yhden kuitupuun. Missä järjestyksessä ja millä tavalla tuollainen sekasotku pitäisi hakata, että jäljelle jää edes kohtuullinen kasvatettava kuusikko. Ylispuut lähtee kaikki pois ja kuusikko harvennetaan. Olettaisin, että Jätkällä ainakin on mielipide moisen savotan hoitamiseen.

  • Jätkä

    Jo kaksi liikettä on tahkonnut liikevaihtoa millin / liike, eikä siitä ole vielä vähennetty kaikkia kustannuksia, niin on kyllä taivahan tosi, että voittopotilla ei saa olla montaa jakajaa. Ellei sitten myytyä tavaraa ole saatu varastettua jostakin – eli ilmaiseksi.

    Jos Jeessin liikkeessä oli kaksi omistajaa ja yksi vetelä poskisolisti, niin taitaa kannattavuus jäädä heikoksi.

    metsänkasvattaja

    palaan alkukysymykseen  hakkuujärjestyksestä  olisi  hyvä  jos   käytössä  olisi  traktori   jossa ulottuva  kuormain jolla  vedetään  karsittu runko  ajouralle  ja   katkotaan   hidastahan  se   on  mutta  paras keino  mitä  tulee  konkeloihin  niin  turhaan  niissä   itseään  väsyttää  nekin on  paras  laukaista   kuormaimella   kyllä  nuo   sykeharvesterit  puomin  päässä  aina  miehen  voittaa  samalla  pölkyt tulevat   samaan   kasaan  joka  helpottaa  ajoa

    Jätkä

    Kyllä se näyttää joillakin olevan mahdottomuus hyväksyä ajatusta, että ammattilaisella on ammattilaisen keinot ja taito.

    Ensinnä pitää omassa kaalissaan hyväksyä esim pitopuumenetelmä, kahdenkymmenen metrin ajouravälit, noin viisimetrisen kuiturangan teko ja se, että ajokone yltää ottamaan kaikki pöllit kymmenmetrisellä puomillaan  ajouralta käsin.

    Kun omatoiminen tollo pusauttaa konkelon ja lähtee hiippailemaan sykeharveria kohti ( joka on puolen kilometrin päässä) – On ammattitaitoinen metsuri laukaissut konkelon turvallisella menetelmällä ja tollo saa palata jo sadan metrin taaperruksen jälkeen siunailemaan ilmettä.

    Hakkuutaito on opetuksen, oppimisen ja harjoituksen tulos. Kun koko ajan on vastaan kaikkea uutta, niin tuloksena ei voi olla muu kuin katastrofi.

    Kysynkin omatoimisilta mestareilta: Kun te alatte kaatamaan iso-oksaista koivun  ylispuuta ajouraa kohti, ja sen edessä on kohtalaisen kookas kuusi, joka myös olisi poistettava – niin ettehän te varmaan kaada sitä kuusta ensin – Koska eihän sitä koskaan tiedä, mihin suuntaan se koivu suostuu kaatumaan?

    Tolopainen

    Jos on joskus kaatanut isoja koivuja, tietää, että niiden tieltä ei tarvitse poistaa yhtään kuusta, kun kaataa tieuralle päin. Latvaan ylettyy kuormaajalla ja puun voi nostaa tieuralle, vaikka se jäisi konkeloon. Yleensä koivu kaatuu kuusikossa maahan asti, jos lähtee kaatumaan.

    Tolopainen

    Tämä on Jätkälle selkeästi liian iso asia, ei ymmäärä, kun poistetaan ylispuukoivuja, silloin poistetaan vain koivuja. Ei hankinnalla saa myytyä kuusitukkeja, jos sopimus on vain kuitupuusta.

    Metsänmies

    Lupasin kertoa, kun saan alussa kuvaamani kohteen valmiiksi. Eilen illalla lopetin. Kovasti on lukijat olleet kiinnostuneita tapauksesta .Mielipiteitä ja ehdotuksia työtavoista on tullut kiitettävästi. Kerron nyt, miten hoidin tapauksen. Valmistelut aloitin jo vuosi sitten syksyllä. Kaadoin siinä vaihessa raivaussahalla kaiken roskapuun, lähinnä lepät. Tein lyhyeen kantoon ja kaadoin kaikki mitä järkevästi sai raivaussahalla nurin, paksummat jäivät vielä pystyyn. Nyt ennen hakkuuta suunnittelin ensimmäiseksi ajourat, mutta olin valmistautunut vielä muuttelemaan niitä hakkuun edetessä. Uria yritin ohjailla suurten puiden kautta, koska tarkoitus oli hakata niitä mahdollisimman paljon urille. Hakkuu eteni uraa edellä tehden, ylispuut jätin vielä urallekin pystyyn. Alemmassa kerroksessa olevasta kuusikosta hakkasin kaikki huonot ja selvät tapaukset, samalla kaadoin loput suuret lepät maahan. Urien leveydessä en säästellyt, että nuo ylispuutkin sopivat niihin. Kun tilaa alkoi syntyä , aloin kaatamaan isompia puita, mutta niitä kaadoin vain silloin, kun lämpötila oli nollan yläpuolella. Jos olisin kaatanut puiden jäässä ollessa, alla oleva puusto olisi särkynyt. Jos näytti, että alla oleva puu on vaarassa, kaadoin sen jo valmiiksi. Jos iso puu ei taipunut uralle kaadoin sen niin, että latva meni seuraavalle uralle. Samassa vaiheessa kun kaadoin ylispuita, harvensin kuusikon lopulliseen kasvatusasentoon. Reikiä tuli, mutta ei pahoja. Reikien viereen jätin vähän enemmän puita kasvamaan.Kuitupuut tein kaikki noin 3 metrisiksi. Sain isompia kasoja ,eikä tarvinnut siivota niin paljon oksia. Koivun röttelöt oli jo muotonsa vuoksi tehtävä lyhyemmiksi.Kaikki pökkelöt jätin ötököille ja yhden suuren hyvämuotoisen männyn jätin kasvamaan keskelle palstaa. Jäljelle jäi normaali kasvatusmetsä, kuusikko, muutama samankokoinen koivu sekaan. Runkoluku vaihtelee 700 ja tuhnnen välillä. Olen varma, että puuta lähti 150 kiintoa hehtaarilta. Mielestäni se on hyvästi ensiharvennukselta. Koneita ei ollut hakkuussa käytössä.Moottorisahat, Husqvarna 346 ja -545, sekä pitkä ja lyhyt vänkäri riittivät. Voimalinjan vierestä kaadoin varmuuden vuoksi viisi puuta taljan avulla. Nyt odottelen, että ajomies tulee muutaman päivän päästä ajelemaan puut pois. Laskin muutaman ylispuumännyn iän. Eivät olleet, kuin reilut 50 vuotta, mutta todella suuria. Ovat siis olleet kuusia istutettaessa alle kuitupuun kokoisia. Mietinkin , olisiko järkevää jättää avohakkuun jälkeen hyvälaatuiset puut kasvamaan , istuttaa normaali taimikko ja hakata nuo ylispuut harvennuksen yhteydessä pois. Ensimmäisessä harvennuksessa tulisi jo kohtuullisesti tuloja ja jäljelle jäisi kuitenkin täysin kehityskelpoinen puusto.

    Tolopainen

    Ylispuiden poisto kannattaa kuitenkin tehdä aina pakkasella samoin kuin harvennuskin, tulee vähiten vaurioita jäävien puiden runkoihin,,ei se kuusen latvojen katkeilu ole ainut asia mikä tuossa on vaarassa vaurioitua. Leppiä olisin jättänyt ei ne pärjää havupuille kasvussa kuitenkaan ja sitovat typpeä maaperään.

    pihkatappi pihkatappi

    Tapauskohtaisesti järkeviä menettelytapoja on runsaasti. Tuollainen savotta on vaativa, kannattaako sellaista vartavasten suunnitella. Itse en myytäviä palstoja kierrellessä arvosta taimikoiden päällä kasvavia tukkipuita, tukkipuun manukakkuu mainitsemallasi tavalla syö tukin hintaa. Arvostan kuitenkin ammattitaitoasi, tuo ei onnistu meiltä kaikilta. Ja taloudellisestikin tuo kiertoajan alku onnistui erinomaisesti, enskalta kun tulee yli 5000 euroa hehtaarilta sitä liikevaihtoa, niin 2 harvennuksen voi vaikka jättää laskuista.

    jees h-valta

    Eipä tuota oikein enskaksi voi kutsua. Kyllä ylispuuhakkuu on sitä ihteään. Sen mukaanhan minulla tuli viime talvena ”enskasta” yli kaksisataa mottia ha:lta ja siihenkin jäi nuori kuusimetsä kasvuun. Ilman harvennushuolia. Harvensivat motolla samalla kun pudottivat ylispuuston.

    Jätkä

    pihkapatti. Olet unohtanut muutaman asian. Mm sen, että Metsänmies puhuu hankintahakkuusta. Tuosta puiden myyntihinnasta on vähennettävä hakkuutyön ja ajon osuus, jolloin 5:n tonnin asemasta puunmyyntitulo supistuu 1500 – 2000 €uroon hehtaarilta. Omana työnä tehty ylispuiden manuhakkuu ei käsitykseni mukaan syö tukin hintaa sen enempää kuin tukkipuiden päätehakkuukaan. Jos puusto on läpeensä tosijäreää, sen hakkuu tukiksi voi olla hyvinkin tuottavaa.

    Kyllä tuo ensiharvennus ylispuiden poistoineen on aputoimi kakkosharvennusta varten, jossa poistetaankin lähes pelkkiä tukkirunkoja ja jossa tuo viiden tonnin tili / ha on mahdollinen.

    Koska lukijoissa on täydellisiä tumpeloitakin, niin mainitsen, että ammattimies kaataa kunnon moottorisahalla ja Vänkärillä (hitsattu tai ei) – pariin minuuttiin kahden kuution puun, eli sen työn hinta ei ole kovin suuri, kun sen itse tekee.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 145)