› Keskustelut › Metsänomistus › Hakkuun hinta noin 3 euroa/kuutio

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 96)
1 2 3 … 8 9 10

  • Hakkuun hinta noin 3 euroa/kuutio

    Sent on: 27.12.2015, 08:47

    Merkitty: 

    Esitän tässä vähän provokatiivisesti karkean laskelman motohakkuun hinnasta.
    Hakkuukoneen hinta 300000 euroa ja se kuoletetaan kuudessa vuodessa täysin, Ei siis jäännösarvoa, Korot ja kuoletukset tekevät tällöin noin 60000 euroa vuodessa.
    Kone viedään metsänlaitaan hakkaamaan päätehakkuuta varovaisesti edes 60000 kuutiota vuodessa. Tällöin pääomakustannus on noin yksi euro/kuutio.
    Erilaisissa laskelmissa polttoaine kulutukseksi on saatu päätehakkuulla noin 0,7 euroa/kuutio. Jos tähän osaan lisätään huollot ja muut käyttökustannukset, ollaan ehkä noin 0.8-0,9 euroa/kuutio.
    Kuskin osuus jää myös noin 1 euro/kuutio.
    1+1+1=3.
    Eli päätehakkuuta pitäisi pystyä ainakin omakustanteisesti tekemään jopa 3 euroa/hakattu kuutio.

    Tekijä
    TTL
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 28.1.2016, 19:30

    Ponssen h7 harvesteripään esittelyssä sanotaan, että sillä hakataan jopa 6000tuntia vuodessa ja 100 000m3. Jossain on pakko olla sellasia tekijöitä, ei vissiin Suomessa?

    kuusessa ollaan 28.1.2016, 19:45

    Niin, 80 -litraisesta ensiharvennuksesta jos nakuttaa 100 runkoa tuntiin, silloin tulee 8 kuutioo tunnissa. Jännää vaan on, että kun runkokoko putoaa vaikka 40 litraan, silti vaan tulee se 100 runkoa tuntiin…jolloin tuleekin vaan 4 mottia, eli taksa pitäisi olla jo tupla. Saati jossain ongenvapametsässä, kun runkokoko on 20 litraa, joskus on tuollaista tullut vastaan…

    Eli 120 kuutiota 8h työvuorossa pitäisi tuupata tasaisesti 15 kuutiota tuntiin, voi ehkä onnistua jossain 120-150 litran lähtevän keskikoon metsässä.

    Nimittäin aikalailla on maksimi jokin 120 runkoa TASAISESTI työtuntia kohden tehdä pienistäkin rungoista, ei jossain 1200 runkolukuun jätettävässä ensiharvennuksessa yksinkertaisesti pysty nosturia nopeammin liikuttamaan puiden välissä.

    Vai mitä ovat suorittava ja metsuri-motokuski mieltä?

    Edit; Ponssen H7 on puhtaasti aukkohakkuisiin suunnattu hakkuupää. Tiedän vastaavan kokoisella hakkuupäällä ja järeällä alustakoneella työskennelleen yhden urakoitsijan, joka vuosittain veti tuon 100 000 mottia. Mutta metsät olivat aina parhaat ja kone tikitti parhaimmillaan kolmessa vuorossa.

    suorittava porras suorittava porras 28.1.2016, 20:15

    Yhden puulajin hyvin hoidetussa metsässä on mahdollista päästä ensiharvennuksella yli 100 rungon tuntivauhtiin . Sekametsä ja useampi tavaralaji pudottavat tuotosta huimasti . Sama tilanne on liian tiheässä riukuuntuneessa metsässä , joka on pakko jättää
    tiheäksi . Työskentelytilaa on niukasti . Myös pienen hehtaaripoistuman kohteilla tuotos laskee . Koneen ja kuormaimen siirtelyn suhteellinen aika tehtyä kuutiota kohden kasvaa .
    Taitaa todellisuudessa keskimääräinen tuntituotos liikkua lähempänä 60:tä , kun 100:aa runkoa tunnissa , kun tarkastellaan asiaa pidemmällä aikajaksolla .

    Optimiensiharvennus on pituudeltaan n 14 metrinen yhden puulajin metsikkö , jonka puut kasvavat reilusti erillän , alusta on raivattu ja puiden runkotilavuus lähenee 100 litraa . Noissa olosuhteissa 100 runkoa tunnissa onnistuu varmasti .

    PS. H7:n tuntituotokset eivät päätä huimaa , jos 100 000 kuution tekemiseen tuhrautuu 6000 tuntia . Huonoa pitää aukon olla , jos keskituotos on alle 20m3 /tunti .

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 28.1.2016, 20:55

    Noh, en hirveesti ymmärrä asiasta mutta onhan se 16,7 m3/h

    Jätkä pätkät 28.1.2016, 22:24

    Joo! En sitä kyllä aukoksi sanoisi, jos noinkin paljon on puuta pystyssä, että sitä tunnissa rouhentaa yli 15 mottia. Luulisi, että aukolle ei kannata hakkuukonetta viedä lainkaan, ainakaan hakkaamaan.

    Metsuri motokuski 29.1.2016, 20:10

    Väitän että tuntituotos ei ole 60 eikä ainakaan 100 runkoa tunnissa. Jos kahdeksan tuntia tuota tahtia hakkaa eli yksi puu minuutissa niin kova on kaveri. Jos yhtenä päivänä pääsee tuollaiseen herkkuleimikkoon niin toisena päivänä tuntituotos on jo jotain muuta.

    Itse väitän että jos päivittäinen keskiarvo tunnissa on noin 40 runkoa niin ei paljon muuta ehdi tekemäänkään kuin mättää puuta. Ei voi kalibroida tai käydä pituuksia ottamassa tai muuten huoltamassa konetta. Saatika jos ostoesimies, isäntä tai naapuri haluaa tulla purkamaan sydänsuruja tai kyselemään mistä päin on kotoisin ja selvittämään onko yhteisiä tuttuja.

    Tämä on niitä ”lahtosen sivun” juttuja joita siellä koulupojat kirjoittelee. Minusta turhaa kirjoittaa noista herkkuleimikoista sellaista että ne olisivat joka päiväistä työtä.

    Se on vähän kun puhuisi että palkkapäivä olisi joka päivä, vaikka se on kerran – kaksi kuukaudessa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 29.1.2016, 20:53

    Minulla lähtee ensiharvennukseen kuvio, joka päätehakattiin 1982 ja jonka puusto on muodostunut kituvasta, pienestä alikasvoksesta. Kuusta, mäntyä ja koivua suhteessa 70 – 20 – 10.

    Eilisen mittauksen mukaan 261 kiintoa hehtaarilla, runkoluku 1180 (keskikoko rapia 220 litraa). Ei haittaavaa alikasvustoa. Suht tasainen rinnemaa.

    Kysymys: montako kuutiota metsuri mopokuski hakkaa tuollaiselta ensiharvennukselta tunnissa?

    torppari 5.9.2016, 15:56

    TTL on hyvä wua ja ostaaa konneen wae joko on.. TERVETULOA torpparin tiluksille ja waekka sawosta oun nii en ruppee tinkimää taksosta

    Jappe 4.4.2019, 21:30

    https://ibb.co/KjzC327

    Tuollaseen pääsee jos jaksaa olla ahkera kone on ponsse scorpion king h7

    yksin hakkasin ja koneen mittariin kerty jotain reilu 1900 tuntia.

    Ja savotat oli kaikkea mahdollista mitä vuodessa sattuu tulemaan vastaan.

    En ole nopein tekiä mutta keskivertoa huomattavasti parempi ja olen renki.

    Jätkä 4.4.2019, 22:17

    Kuinkahan monta tuntia noiden laskelmien tekijöiden kuukaudessa – tai vuodessa on?

    En ole kuullut, että hakkuukonetta pyöritettäisiin keskeytymättömässä kolmivuorossa, jossa itse asiassa tarvitaan viisi työvuoroa oikein ohjelmoituna. Sittenkin on huollot tehtävä suunnilleen koneen hakatessa koko ajan.

    Teoreettisia laskelmia voi esittää tietenkin kuka tahansa. Kuitenkin konekustannusten laskemisessa lähdetään ajatuksesta, että konketjun pitää saada katettua kustannuksensa ja vielä jäädä hieman voittoakin, että sen täysin poistetun – loppuunajetun ketjun jälkeen pystytään ostamaan uusi koneketju.

    Jos kuitenkin pitäydytään VAIN kaksivuorotyössä ja kuvitellaan, että noudatetaan tavallisia työaikoja, niin vuodessa ei varmasti tule hakkuukoneen mittariin kuin ehkä noin 3500 tuntia. Jos kiinteät kustannukset ovat 60 000 € /v, tekisi se  vajaat 20 € /h.

    Muuttuvat kustannukset, eli käyttökustannukset + kuskin palkka, tekisi n. 60 € /h.

    Ollaan jo lähellä 100 €/ h.  Jos tuollainen yhdistelmä joutuu metsään, jossa syntyy valmista vain 4 kuutiota tunnissa, on hakkuukustannus 25 €/ kiinto. No hyvä on! tingataan siitä se aloituksen kolme euroa, mutta enempää ei ole varaa pudottaa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 96)
1 2 3 … 8 9 10