› Keskustelut › Metsänomistus › Hallitusohjelma 2027

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 38)
  • Hallitusohjelma 2027

    Nyt on muotia, että eri tahot antavat ennakkoon ohjeitaan/terveisiään tulevalle hallitukselle. Liitytään joukkoon!

    Mitkä ovat Metsälehden keskustelijoiden hallitusohjelmatoiveet?

    Ei nyt aleta riitelemään jatkuvasta kasvatuksesta tai muista kestoaiheista, vaan esittäkää toive tulevalle hallitukselle. Voi koskea uutta asiaa tai jonkin jo tavalla tai toisella esillä tai vireillä olevan asian yksityiskohtiin.

    Esimerkkejä:

    Toiveesta: Metsäomaisuuden suoja pitää huomioida kaikessa maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa ja maanomistajan saatava käypä korvaus menetetystä ansiomahdollisuudestaan.

    Tarkennuksesta: Jos metsälakiin tulee uudistamisen läpimittaraja, tämän tulisi koskea myös jatkuvan kasvatuksen yläharvennettavia puita.

  • Apli

    Minja Koskela seuraava valtionvarainministeri niin velkaa otetaan ja paljon..

    Kuusiuskova

    Sofia vielä maa-ja metsätalousministeriksi niin tulisi tukileikkauksia, lisää vaatimuksia maataloudelle,  metsästys kiellettäisiin ja suojelusta tulisi pakollista kaikille ilman korvausta. Elisa samalla ympäristöministeriksi niin olisi täydellistä…

    Ola_Pallonivel

    Turtiaisesta puolustusministeri.

    Rane

    Pikkuisen pitää päivittää tätä velanoton suuruusluokkaa.Lokakuussa virallinen valtion velka oli siis 203,5 miljardia.Hallituksen aloittaessa valtionvelka oli 145 miljardia.Eli valtiovarainministeri Purra on ottanut jo 58,5 miljardia uutta velkaa.Tässä on vielä ainakin puoli vuotta aikaa kasvattaa summaa joten 60 miljardia tulee ylittymään reilusti.Mittakaavana voi mainita että Orpo-Purra-hallitus on ottanut yli  neljäsosan nykyisestä valtionvelasta.Velanoton edellinen ennätys oli  Rinne/Marin -hallituksella joka otti noin 40 miljardia uutta velkaa.Tämän ennätyksen Purra tulee murskaamaan yli 20 miljardilla…

    Rane

    Se että näitä velkaantumisennusteita joutuu päivittämään nimenomaan ylöspäin kertoo jotain velanhallinnasta…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Velkaongelmia on muissakin ikärakenteeltaan vanhenevissa ja talouskasvun suhteen heikoissa länsimaissa (G20). Jopa Kiinassa, jossa voimakkaimman kasvun aikakausi alkaa olla ohitse. USA se vasta velkaantunut onkin, ja sopii ihmetellä miten siellä aiotaan selvitä.

    Toisaalta hitaan kasvun tai nollakasvun oloissa vauraissa maissa voi olla mahdollisuus rakentaa kestävää yhteiskuntaa, joka huomioi planetaariset rajat. Kehittyvissä nopeasti kasvavissa maissa, joissa on ehkä heikko lainsäädäntö ja autoritäärinen hallinto, voi olla enemmän haasteita.

    Tilanne ei ole helppo korjata, kun joudutaan kilpailemaan kustannustasoltaan alhaisempien maiden kanssa. Suomella on ollut tähän saakka kilpailuvalttina halpa sähkö – kohta mennyttä. Jäljelle jää toimiva vakaa yhteiskunta (hox persut) ja korkea teknologinen osaaminen, josta poikii uusia yrityksiä. Hesari listasi tänään puolustusalan aloittelevia yrityksiä. Onneksi Puolustusvoimat on hienosti herännyt yhteistyöhön näiden kanssa.

    MaalaisSeppo

    Velan parissa painivat useat maat. Arvioivat, että tulevaisuudessa menee niin hyvin, että sieltä voidaan siirtää osa siitä hyvästä tähän päivään velan avulla. Markkinat eivät oikein tähän usko, joten korot nousevat.

    Jotkut poliitikot kylläkin uskovat. Ehkä usko on hieman hiipunut, mutta kantaa vielä seuraavien vaalien yli.

    Suomella on sentään ainakin yksi valttikortti. Hyvä yhdistelmä on harvaan asuttu maa ja sen myötä mahdollisuus lisätä paljon uusiutuvaa sähkön tuotantoa ja edelleen sen hyötykäyttöä sekä verotusta. Sähkön hinta tietysti nousee, mutta kyllä se nousee muuallakin ja todennäköisesti vieläkin enemmän.

    Sähkön avulla siis enemmän verotuloja ja vientiä sekä vähemmän tuontia (polttoaineet ja sähkö). Kauppatase näin ylijäämäiseksi. Onneksi Persut torppasivat Orpon tuet datakeskuksille ja poistivat niiden sähköveroalen. Seuraava hallitus sitten voisi nostaa sähköveroa kaikille 1c/kWh. Tuotto n miljardi/a.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Etenkin läntisissä maissa velka paisuu ja kotvan aikaa näin tulee jatkossakin tapahtumaan. Rahoitusmarkkinat aikanaan tulevat pakottamaan korjaustoimenpiteisiin. Kun rahan hinta tarpeeksi nousee ja lainahanat sulkeutuvat, silloin yleensä demokraattisissa alkaa todella tapahtua. Argentiinassa on nykyinen ”moottorisaha” presidentti saanut aidon menokurin aikaan.

    Täällä poloiset luulevat, että kun ei leikkauksia tehdä ihme tapahtuu. 20 vuotta kohta odoteltu talouskasvun ampaisua nousuun. Ei ole näin tapahtunut, mutta olemme eläneet sen toivon varassa velaksi vuodesta toiseen. Aidot leikkaukset ovat toistaiseksi poliittinen mahdottomuus, vain indeksi leikkaukset tai osittaiset jäädytykset ovat realismia. Lopuksi totean, että Suomi tarvitsee Purran kaltaista valtiovarainminteriä, Viinasen ja Niinistön tasoista. Ei mitään kepun Saarikon kaltaista lapasta.

    Rane

    Todellisuudessa Suomi ei kestä enää toista Purran velanoton tasoista hallituskautta…

    pihkatappi pihkatappi

    10 vuoden valtionlainan korot, ainakin Suomessa ja Usassa ovat laskeneet koko lokakuun ja laskevat toivottavasti edelleen. Olikin jo huolestuttava kehitys ja oikeasti korkea tuo Suomenkin korko. Tuossa sitä on tuleville hallituksille teema, pitää lainakulut siedettävinä, ei mitään luksus ratahankkeita, eikä muutakaan mukavaa, vain tuottoja, mieluumin pitkän aikavälin tulonlähteitä ja säästöjä turhasta tuottamattomasta. Maksavat ketkä tarvitsevat. 10 v lainan korot pysyvät siedettävinä ja vältetään konkurssi, kun korot hoidetaan tuloilla, eikä uusilla veloilla. Tekoäly pitäisi valjastaa toteuttamaan tavallista kansaa palveleva malli, missä julkinen talous saadaan eheytettyä, yritysten toimintaedellytykset kuntoon ja valtion budjetti tasapainoon.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 38)