Keskustelut Metsänhoito Harvennuksen runkoluku

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 140)
  • Harvennuksen runkoluku

    Koivikon harvennus tulossa itse tehden ja siksi kysymys:

    Kyse on pitkäksi hujahtaneesta koivikosta, joka oli aikanaan hiukan liian tiheätä. Sitä on harvennettu pikkuhiljaa mutta nyt voisi lyödä koivikon sen verran harvaksi, että seuraava vaihe olisi päätehakkuu. Alla kasvaa kuusia eli saattaa tulla luontaistakin kuusettumista.

    Pituus on 17++ metriä ja joukossa on ihan paksujakin yksilöitä joissa on vihreää 50%. Ihan välitöntä myrskytuhovaara ei enää ole koska harvennus on ollut tosi varovaista. Mihin runkolukuun tämä pitäisi harventaa?

  • pihkatappi pihkatappi

    Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. 20 vuotta sitten metsäliittokin osti paikallisesti haapatukkia ja moni harvennuskuvio meni puutavaralajien osalta aukon hinnoilla kaupantekijäisinä. Ei kait tuossa ole sen kummemmasta kyse, kuin että tilanteen mukaan on pitänyt asiaa tarkastella. Jos harvennat, menee osa kasvusta pilkkahintaan ja varmaan 300 litrainen päätehakkuuleimikko 350 mottia/ha on ihan hyvä, kunhan on hehtaareja kerralla niin että puuta on yli 1000 mottia kerrallaan. Metsäliiton kaikilla lisillä varmaan menee yli 20 euron/motti. Logistisesti kätevää jos rönsyt olisi raivattu pois, ne ei tuotosta lisää eikä ole järkeviä korjattavia. Yhden puulajin pelto on myyvämpi, toista se on sekametsien korjuu, kun puutavaralajeja on useita ja kaikkea löytyy palstan joka osasta. Paljonko se mäntykuidun hinta siinä kylkiäisenä on, varmaan jää haavan kanssa samoihin nökkönen.

    jees h-valta

    Noh, eka istutus onkin aika puhdas haavikko, vain siellä täälä vanhojen sarkaojien hieksiä sopivasti näkymää piristämässä. Sitten on lähes puoliksi haapaa ja hiestä oleva vanha pelto heti välissä olevan mäen takana. Ja vielä kuustakin tuppaa joukkoon sekaan. Se on jos mahdollista vielä inan taajempi ja komean tasainen. Silti kasvu on ollut aivan odotusten mukainen. Siinä vain jätin paljon puskittuneita hirvien syömiä hieksiä koska oletin hirvitaistelussa jääväni tappiolle. Olihan pellossa nähtvissä jopa hirvien kiimakuoppia ja todella raskaan laidunnuksen merkit. Mutta kas kummaa otin hirvistä niskavoiton ja metsä lähti kasvuun ja myös puskaiset hiekset muuttuivat kasvaviksi koivuiksi. Laatu ei varmaan huippua kyllä mutta kumma kyllä haavat ovat kasvattamieni parhaasta päästä. Ja siinäkin on harvempia kulmia jossa on puhdasta haapaa eikä se kyllä juurikaan lihavampaa ole kuin tämä taajempi sekametsäkään. Joten kaikkien näiden ja ympäröivien mäkirinteiden haavikot sekana tai ilman menevät kertalaakista nurin. Siksi ei kiirettä ja toinen syy on että ohjelmaa on jo kaupan alla pitkälti yli 2020:n joten kasvuaikaa vielä muutama vuosi. Pidän pitkäjänteisestä suunnitelmataloudesta joka on pikkuhiljaa alkanut kauppakumppanin kanssa sujua toiveideni suuntaan. Olemme samalla aaltopituudella nyt.

    harrastelija harrastelija

    Onko teillä MG:n kanssa yhteinen tavoite, puuta ja voittoa mahdollisimman paljon jalostukseen? Onko haavan tuotto vielä parempaa kuin 6,5 – 7 %:n ML:n korko? Siellähän se hybridin kasvu vielä moninkertaistuu!

    jees h-valta

    Kyllä, tavoite on tuottaa mahdollisimman paljon puuta jalostukseen ja saatu tulo sijoittaa järkevästi sekä uusien metsätilojen sekä ML:n lisäosuuksiin. Haapa on hyvä sellupuu mutta paljon hirvieläintorjuntatyötä aiheuttavaa ja siten pakko vähentää oman jaksamisen myötä. Ei pysty noin rankkana enää laajentamaan vaan on jo pikkuhiljaa vähennettävä. Surullista kyllä kun olen haavan kasvatuksesta pitänyt. Jos aivan lähivuosina selkeää uutta käyttötarvetta ilmenee haavikot voivat vielä palata ohjelmaan mutta nyt on suunta helpompiin kasvatettaviin. Toki niiden löytäminen on tässä Satakunnan eläinpaineessa aika hankalaa. Männyntaimetkin jo kertaalleen syötiin ja raudukset meni myös peurojen vahingoittamiksi syksyllä H-vallassa. P-Satakunnan raudukset hiukan paremmin säilyneet syönniltä. Että kyllä on hiukan enemmän harmituksen aihetta kuin Riistakeskuksen ”eläinkoulu” antaa ymmärtää. Glan lainaukseen tuolta toisesta keskustelusta viitaten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tekeekö ML vielä uusia haapasopimuksia ja mitä haavasta tällä hetkellä tehdään?

    jees h-valta

    Ei minun tietääkseni ja haavan käytöstä ei yhtään tietoa sen enempää. Sen tiedän että ostaa haapaa kokoajan mutta sen suunnista Kaskista enempää en tiedä. Eikä se oikeastaan nyt sen enempää kiintoa otakkaan koska asia ei ole juuri nyt ajankohtainen. Teemme seuraavaan tarjonnalliseen ohjelmaan vasta joskus 2022-2023 haapaan liittyvää sisältöä.

    Jätkä

    Kyllähän haapasopimukset raukesi melko pian aloitukaen jälkeen jo siitä syystä, että pinta-alat tulivat täyteen. sen lisäksi haapapaperitehdas vaihtoi omistajaa ja taitaa olla kiinni koko kioski.

    Metsäliiton omien Hybridiviljelmien haavoista ensimmäinen hakkuuerä pantiin energiahakkeeksi, kun ei ollut muuta käyttöä.

    Koko Hybridiprojekti taisi mennä ihan kiville firman puolelta.

    Tieto Metsäliiton toimista suoraan entiseltä Piiripäälliköltä – nyttemmin eläkkeellä ja asuu lähellä…

    jees h-valta

    Korjaan vähän jätkän päälimmäisiä virheitä. Ensinkin ei rauennut pian aloituksen jälkeen. Minäkin otin kantaa vasta kun homma oli jo kotvan pyörinyt. Silti sain useampana vuonna vielä jälkeenkin sopimuksen. Vain yksi haapasellutehdas eli Kirkniemi vaihtoi omistajaa. Kaskinenhan on ollut aivan omaa luokkaansa haavan selluttamisessa kemihierrelaitoksessaan. Uudehkokin tehdas vieläkin. En sitten tiedä mikä meni kiville mutta Satakunnassa kasvaa kyllä nytkin muitakin haapaviljelmiä kyseisen kampanjan jäljiltä. Tieto suoraan omin silmin nähtynä.

    kmo

    Eikös haapatukkeja voisi joku hirsirakentaja ostaa, luulisi niistä kehikon saavan? Hintakin voisi olla jotain muuta kuin sellupuulla?

    Kuitupuunkasvattaja

    Onko Jesse tieto vai arvaus, että Kaskinen käyttää haapaa? Luulisi MG:n paikallisten kyllä tietävän.

    Asiakkaan löytäminen haapatukeille on kovan työn takana. Samoin sahapintaiselle haavalle ei tahdo löytyä käyttäjiä. Mutta kun haapa oli niputettu määrämittaiseksi höylätyksi paneeliksi, niin alkoi kiinnostamaan myös puutavarakauppiaita. Touhua tuli aikoinaan harrastettua ja sitten loppui terve haapa lähimmiltä tarjoajilta.

    Nyt somen ja tehokkaamman netin aikana tukkikauppakin saattaisi onnistua helpommin. Kaikessa erikoispuukaupassa ja varsinkin jalosteiden kaupassa on oma työnsä ja vaatii harrastuneisuutta asiaan.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 140)