› Keskustelut › Metsänhoito › Helle kuivatti koivuntaimet

Esillä 6 vastausta, 41 - 46 (kaikkiaan 46)
  • Helle kuivatti koivuntaimet

    Merkitty: 

    Aika paljon oli rauduksen taimia kokonaan ruskeilla lehdillä eräällä kuviolla. Koivuhan osaa kuivuuden iskiessä mennä lepotilaan, mutta mitenkähän lie tuollaisten juhannuksen tienoille istutettujen taimien osalta? Tuo oli kuvio, joka oli edellisen omistajan aikaan unohtunut viljellä, ja nyt sitten mätästettiin ja istutettiin. Vähän niin ja näin, olisiko tarpeen täydentää taimia vai ei. Jos on mahdollisuuksia, että nuo vielä tokenee, niin sitten ainakaan ei.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuolla sivulla on tietoa abioottisista tuhoista.

    https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa-luonnonvaroista-luonnonvaroista/metsatuhot/metsatuhonaiheuttajat/abioottiset-tekijat

    Kalium

    Kaliumin puutosta esiintyy lähinnä vain turvemailla. Vasta ankara kaliumin puutos heikentää puuston kasvua merkittävästi ja toisinaan myös nopeasti. Kaliumin puutos näkyy neulasissa kellertävänä värinä. Keltainen värikloroosi on selvimmin havaittavissa elokuussa ja syksyllä. Männyllä se on aluksi voimakkainta kasvaimien kärkiosien neulasissa ja neulasten kärkiosissa. Loppukesällä neulasten kärjet voivat alkaa kuivua, muuttua nekroottisiksi. Kaliumin puutos voi aiheuttaa kasvainten kärkiosien neulasten ja kärkisilmujen kuolemista turvemaiden männyissä. Suometsissä kaliumin puute on yleisintä alun perin märillä, nevaisilla ojitetuilla soilla.

    Kuusella kaliumin puutos on helpoimmin tunnistettavissa elokuusta alkaen. Tällöin vuoden vanhat neulaset ovat kellertäviä – täysin keltaisia. Samaan aikaan uusimmat neulaset ovat vihreitä tai ainakin huomattavasti vihreämpiä kuin vanhemmat neulaset. Suomessa kaliumin puutosoireita kuusella on tavattu vain turvemailla. Usein alikasvoskuuset paljastavat kaliumin puutoksen herkemmin kuin saman kasvupaikan mänty tai koivu.

    Petkeles Petkeles

    Tuskin kaliumin puutoksen oireita. Todennäköisimmin juuristossa on liikaa märkyyttä. Saattaahan niistä osa kuolla, mutta se johtaa vain lievään lehtipuusekoitukseen.

    Puu Hastelija

    Täällä oli jo useampi vuosi sitten tien vieressä istutusala, joka oli aivan vaalea/kellertävä olisiko istutus tai sitä seuraavana vuonna. Ehkä aavistuksen kostealla pohjalla. Kiinnitti huomion tuolloin, kun siitä lähes viikoittain ohi kulki.

    Ihan täysin terveen ja elinvoimaisen näköinen metsä siihen kehittynyt. Liekö liikaa kosteutta, jotain alkuvaiheen ravinnepuutetta, kylmää… Keksikää itse lisää.

    PasiLisko

    Nostelin ylös kuolleita kuusentaimia ja olikin lopulta niin, että pinnan yläpuolisissa osissa oli kuori kunnossa. Pinnan alla paakkuun asti (tyyliin 10cm pinnan alla) oli kuori paljolti pois. Käsittääkseni tukkimiehentäi ei syö pinnan alta. Voisiko olla kyseessä sellainen, että taimi on kuollut johonkin jo pian istutuksen jälkeen keväällä ja kuori on tähän mennessä vain lahonnut?

    Laitoin lukijoiden kuviin kuviakin näistä. Kuolleita ei kauhean paljoa ole, ehkä 5-10%, mutta erikoisen vaaleita on enemmän, ehkä 10-20%, joista yllätyn jos tokenevat. Alalla puolet mäntyä ja niitä ei ole kuollut juuri ollenkaan. Parempaa ketjua en löytänyt enkä viitsi uutta aloittaa.

    leku leku

    kyllä täi syö mättään sisästä, jos mätäs löysä humusmätäs. vain kunnollinen kivennäismaa estää, siihen ei kaivaudu, kokeiltu kaivurin työleveyksillä, erilaisia mättäitä. erilaiset mätästys muodot eroja 1-60% syönneisssä, edes kemiallinen torjunta ei päihitä kunnon mätästystä, tosin varmistaa onnistumista.

     

     

    Kuusiuskova

    Liika kosteus tekee esim viljan keltaiseksi. Esim syysvehniä on jo nyt monin paikoin kellastuneet vaikka ne näytti vielä viikko sitten erinomaisilta, sitä se liika koseuts (liian tiivis pelto)) tekee.

Esillä 6 vastausta, 41 - 46 (kaikkiaan 46)