Keskustelut Luonto Hiili jää metsään

Tämä aihe sisältää 28 vastausta, 9 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Puuki 1 vuosi, 12 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)
  • Hiili jää metsään

    Merkitty: 

    Professorityöryhmä esitti taannoin mielenkiintoisia näkemyksiä bioenergiastrategiastamme.

    Ainakin minulle tuli mieleen, että mikä mahtoi olla absoluuttinen totuus motiivista tiedotteen julkaisemiselle. Mielestäni se on erittäin kapea-alainen näkemys asiasta.

    Bioenergian käytöllä on tällä hetkellä kaksi päähyötyä maassamme: hiilidioksipäästöjen pienentäminen kivihiileen ja öljytuotteisiin nähden sekä suuri kotimaisuusaste.

    Esimerkiksi kivihiileen verrattuna puusta vapautuu poltettaessa suunnilleen saman verran hiiltä energiayksikköä kohden.

    Kivihiilihän on uusiutuva polttoaine ja sitä syntynee uutta jo poltetun tilalle noin 200000 vuoden kierrolla. Eli poltossa vapautunut hiili sitoutuu jollakin kiertoprosessilla uudeksi kivihiileksi jo seuraavan 200000 vuoden aikana. Sen sijaan poltettaessa vaikka tukkimetsää niin poltossa vapautuva hiili sitoutuu uudestaan samalle alueelle kasvavaan puustoon noin 80 vuodessa.

    Tukkimetsää ei kuitenkaan polteta bioenergiaa tuotettaessa. Jos esimerkiksi suuri osa kotimaan polttoainetarpeesta halutaan tuottaa metsäenergialla, niin tukkileimikonkin hakkuuaukolla voidaan tuottaa huomattavasti nopeampikiertoisempaa puuta. Tällöin sama hiilimäärä mikä hakkuussa olisi teoreettisesti voinut vapautua (osa kuitenkin on vielä laudassa, pahvilaatikossa ja paidassa) on mahdollista sitoa jopa 30 vuodessa. Tälläkin palstalla on hybridihaavan kasvattaja ja hän varmastikin voisi ”vahvistaa”, että hehtaari tuottaa 30 vuodessa 200 kuutiota puuta, jopa yli.

    Toinen metsäenergian etu on tietysti suuri kotimaisuusaste. Esimerkiksi kivihiilienergiaa käytettäessä hinnasta lähes 100 % valuu ulkomaille ja muihin arveluttaviin paikkoihin:). Metsäenergiasta lähes 100% jää Suomeen.

  • Jätkä

    Jos hiili sitoutuu vain kolmeksikymmeneksi vuodeksi, on se paljon huonompi juttu kuin se, että se sitoutuu kolme kertaa pidemmäksi aikaa ja lisäksi siitä huomattava osa naulautuu rakennuksiin.

    MaalaisSeppo

    Mihinkähän perustuu näkemys uuden kivihiilen synnystä? Jos sitä syntyy, niin olemattoman vähän käyttöön verrattuna.

    Hybridihaavan kasvun on oltava vähintään 300 kiintoa/ha/a, jotta sen kasvatuksessa olisi järkeä sellupuuna. Energiapuuksi sitä, eikä muitakaan puita kannata kasvattaa. Energiapuuta syntyy metsänkasvatuksen sivutuotteena muu on haihattelua.

    Yksinkertainen esimerkki: energiapuun pytykauppahinta 5€/m3, kasvu 10 m3/ha/a, tuotto 50€/ha/a. Kuusitukki vastaavalla kasvulla 500€/ha/a.

    Rane2

    Taisi olla huumoria.Helsingin Vihreiden into laittaa kivihiilen massiivinen poltto kotimaisen bioenergian edelle taas ei naurata yhtään.

    Puuki

    Hiiltä jää ja sitoutuu metsään paljon nopammin kuin usein luullaan. Koivun kasvatusta tulisi tukea ”hiilensidontapalkkiolla”, joka kattaisi koivun istutusten suojaamisen hirvi-ja jyrsijätuhoilta. Verkko ja myyräsuojat on melko pieni kustannus, kun verrataan ra-koivun hiilensidontamäärää  sille sopivalla kasvupaikalla.

    Uutissivulla oli esim. koivun kasvatuksesta, jossa vasta 16 vuotiaaseen koivikkoon oli tulossa ensiharvennus, jossa h-poistuma olisi 60 m³/ha. Hiiltä oli siis sitoutunut puustoon(ja maahan osa) n. 135 t.  Esim. 20 €:n/t päästömaksutasolla se olisi 2700 €.n edestä puhumattakaan metsän tulevasta kehityksestä ja lisääntyvästä hiilensidonnasta.

    Jollain 1500-2000 €:lla / ha saisi jo hyvinkin suojattua koivikon kasvun ja hiilen keruun yhteiseksi hyödyksi nopealla tahdilla.

    Ehdotusta saa Eu:n hiilitaseneuvottelijat vapaasti käyttää Suomen etujen turvaamiseksi yhteisen hyväksytyn päämäärän toteuttamiseksi ilmastonmuutoksen torjuntatalkoissa.

    Jätkä

    Kuten MaalaisSeppokin toteaa. Energiapuuta EI kannata varsinaisesti kasvattaa, Sitä tulee yllättäen ja pyytämättä.

    Kuitupuusta voidaan todeta, että sitä ei kannata viljellä, kasvattaa toki, mutta vain tukkipuun laadun takia. Tukkipuusta se raha kuitenkin tulee, ei muusta.

    jees h-valta

    Muusta viis ja tukkia vartoileen siis. Valitettavasti monella pomppaa kiito maan uumeniin sitä ennen ja kuidusta olisi perikunta saanut edes hautajaiskulut peittoon. Ja ahkeralle kasvattelijalle edes peiton päälle.

    Jätkä

    Kuitupuun viljelykustannukset ja varhaishoito maksaa melko varmasti saman kuin tukkipuidenkin vastaavat toimet. Kuitenkaan alle sadan litran mänty – tai koivukuidusta ei saa sen kustannuksia takaisin, jos mm. kaikelle työlle lasketaan käypä hinta.

    Jos sen sijaan sijoittaa vastaavan määrän rahaa vaikka Metsäliiton osakkeisiin, on kuitupuukaupan tekoaikoihin sijoittajan tilillä etumerkkinä Plussa. Kuitupuun kasvattajalla tili on paljon pienempi. Erotusta sanotaan tappioksi.

    jees h-valta

    Eipä ketään ole maininnutkaan että alle sadan litran kuitua pitäisi kaataa. Mutta mikään laki ei estä kunnon kokoista kuitupuuta vaikka päätehakkaamaan. Kun alkaa laskea rahan muita vaihtoehtoisia reittejä esim. juuri jätkän ML:n osuuskoron pääsee varmasti kuudessakymmenessä vuodessa tilin tekoon ja vuosittain. Pääomasta jonka sait kuidun kasvatuksesta. Kun katselee nykyään kuusimetsien terveyttä näillä Satakunnan kulmilla on riski ettei saa koskaan tukkitiliä. Vaan kympin kuitua vähän isomman kasan vaan.

    Jätkä

    Jos Mänty, Kuusi, tai koivumetsikkö on ylitiheä ja se pitää harventaa, siinä on kaadettava kuitupuita pois, vaikka ne olisivatkin alle satalitraisia.

    Kun poistettavan rungon kantohinta jää alle 1 €uron kappale, näyttää laskutoimitus varmasti nollatulosta tai sen alle.

    jees h-valta

    Harvennukset ovatkin eri juttu mutta jätkä, puhuit kuitupuun viljelystä ja sen kustannuksista. Verrokkina tukkipuun kasvatukseen. Opettele nyt jo pikkuhiljaa noteeraamaan se kasvatusikäkin vaikkei se todella ole sinun aikalaistesi vahvimpia avuja ollut. Tänä päivänä voisin harkita jopa H-vallassa kuusikuidun kasvatusta niin että se vedetään nurin noin 150-200 litraisena. Koska tosiaan H-vallassa näkee selvästi että yhden tukin kuusi lakkaa jo kasvunsa lähes tyystin ja kituu vaikka maailman tappiin samanlaisena jos se ei satu pystyyn kuivumaan. Siihen asti kuusikin kasvaa yllättävän hyvin H-vallankin surkeilla saastepohjilla. Hiukan vielä lisää kuidun hintaa ja siitä alkaa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)