Keskustelut Luonto Hiili jää metsään

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
  • Hiili jää metsään

    Merkitty: 

    Professorityöryhmä esitti taannoin mielenkiintoisia näkemyksiä bioenergiastrategiastamme.

    Ainakin minulle tuli mieleen, että mikä mahtoi olla absoluuttinen totuus motiivista tiedotteen julkaisemiselle. Mielestäni se on erittäin kapea-alainen näkemys asiasta.

    Bioenergian käytöllä on tällä hetkellä kaksi päähyötyä maassamme: hiilidioksipäästöjen pienentäminen kivihiileen ja öljytuotteisiin nähden sekä suuri kotimaisuusaste.

    Esimerkiksi kivihiileen verrattuna puusta vapautuu poltettaessa suunnilleen saman verran hiiltä energiayksikköä kohden.

    Kivihiilihän on uusiutuva polttoaine ja sitä syntynee uutta jo poltetun tilalle noin 200000 vuoden kierrolla. Eli poltossa vapautunut hiili sitoutuu jollakin kiertoprosessilla uudeksi kivihiileksi jo seuraavan 200000 vuoden aikana. Sen sijaan poltettaessa vaikka tukkimetsää niin poltossa vapautuva hiili sitoutuu uudestaan samalle alueelle kasvavaan puustoon noin 80 vuodessa.

    Tukkimetsää ei kuitenkaan polteta bioenergiaa tuotettaessa. Jos esimerkiksi suuri osa kotimaan polttoainetarpeesta halutaan tuottaa metsäenergialla, niin tukkileimikonkin hakkuuaukolla voidaan tuottaa huomattavasti nopeampikiertoisempaa puuta. Tällöin sama hiilimäärä mikä hakkuussa olisi teoreettisesti voinut vapautua (osa kuitenkin on vielä laudassa, pahvilaatikossa ja paidassa) on mahdollista sitoa jopa 30 vuodessa. Tälläkin palstalla on hybridihaavan kasvattaja ja hän varmastikin voisi ”vahvistaa”, että hehtaari tuottaa 30 vuodessa 200 kuutiota puuta, jopa yli.

    Toinen metsäenergian etu on tietysti suuri kotimaisuusaste. Esimerkiksi kivihiilienergiaa käytettäessä hinnasta lähes 100 % valuu ulkomaille ja muihin arveluttaviin paikkoihin:). Metsäenergiasta lähes 100% jää Suomeen.

  • Visakallo Visakallo

    – Enpä olisi uskonut tätä päivää tulevan, mutta tuli se kuitenkin..!

    jees h-valta

    Se on vasta harkinnassa.

    Jätkä

    Paljonkos se tekeekään runkoa kohti hinnaksi, kun kaivinkoneella mätästetään  ja sitten hutkitaan taimia 2000 kpl hehtaarille, tehdää heinäntorjuntaa kolmekesää ja perkaus + taimikonhoito 10 – vuotiaaksi. sitten odotetaan, että puuston kasvu alkaa ylitiheyden takia hiipumaan, mutta että se kasvaisi 150 – 200 litraiseksi. yhteen kuutioon menee n. 6 runkoa. Kantohinta kuusikuidulle 18 € / kiinto = 3 € / runko?

    Avohakkuun jälkeen on ”kasvatettu” kuusikuitua 35 – 40 vuotta. Kantorahatulona saa juuri ja juuri sen, minkä siihen on euroja satsannut — Kyllä on mainiota Bisnestä, mutta enhän minä osaa laskea.

    <EDIT: kieliasua siistitty>

    jees h-valta

    Olet aivan oikeassa, et osaakkaan jätkä. Muttta se on sinun murheesi ja jos nyt satut muistamaan edes sen että mainitsin pikkasen kuidun hinnan nousutarpeesta ennen kuin alan viljelyn kuusella. Mutta sellainen tulee kyllä lähivuosina ja siksi alan kyllä hommaa viritellä. Pitää muistaa etten ala tyhjästä vaan ensin lakaistaan ”pöytä tyhjäksi” edellisestä metsästä mitä se sitten milläkin alalla onkaan. Sitäpaitsi omaan työpanokseen sekin täytyy perustaa eikä kaikessa ostotyöhön. Paitsi muokkaus.

    Puuki

    Joko MG lopetti haapakuidun ostamisen, kun  kuusen kasvatus on tulossa takaisin myös H-valtaan ?

    jees h-valta

    Ei kait tässä mitään ostoja ole loppunut eikä ainakaan minulta, sen takaa jo sopimuksetkin, mutta on vain käytännönarkirealismia myös saada ennen seuraavaa sukupolvea metsästä suoja-aidat pois. Joita nykyinen hirvikanta valitettavasti vaatii haavan kasvatukseen. Ei sieltä kuusialoiltakaan ole tarkoitus kaikkea haapaa pois pitää vaan kuusi/haapasekametsää joka näyttää kenttäkoeoloissa toimivalta. Haapa ei niin helposti riispaa kuusen latvuksia joten niiden yhteiskasvu luonaa kyllä. Kuusi näyttää jopa pystyvän alikasvoksena haavan alla aika hyvään kasvuun.

    TTL

    Lukekaapa päivän (26.7.2017.) Hesarin mielipidesivuilta diplomi-insinööri Lassi Hietasen kirjoitus.

    Mielestäni Lassi on kiteyttänyt ajankohtaisen metsäkeskustelun parhaalla mahdollisella tavalla. Erittäin lyhyesti esitettynä Lassi pyytää miettimään mitä puulla korvataan ja mitkä ovat tästä kokonaishyödyt.

    Kuten valkoinen erottuu paremmin mustasta ympäristöstä, niin Lassin kirjoitus erottuu paremmin, koska vieressä on kahden tohtorin (Kunttu ja Rohweder) ”kouluaine”. Tuntuu, että sanat on arvottu siihen satunnaislukugeneraattorilla  ja vedetty nimet alle.

    Rane2

    Kunttu ja Rohwerder ovat molemmat WWF:n toimihenkilöitä eikä kumpikaan ole oikea metsäalan tutkija vaikka sellaisiksi tekeytyvät.

    Visakallo Visakallo

    Jos saat Jesse raivattua jossain vaiheessa loppukesää tai syksyä aikaa sen verran, niin voitaisiin käydä meillä katsastamassa kuusenviljelyä. Löytyy useita eri-ikäisiä kohteita ja niiden kasvu- ja hakkuutietoja. Voidaan toki katsoa koivu- ja mäntykohteetkin samalla.

    jees h-valta

    Pitelen mielessä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)