Erittäin hyvä tilanteen summaus em. linkin jutussa US. Lopussa spekuloidaan että jos luonnonsuot saisi laskea mukaan, olisimme jo askeleen lähempänä hiilineutraaliutta. Mutta se askel ei ole suuren suuri jos huomioidaan lisäksi soiden metaanipäästöt. Saattaa olla jopa askel taaksepäin vai mitä sanoo suospesialistimme Kurki? (Nomen est omen?)
Metaanin pirulainen heikentää myös kovasti soiden ennallistamisen hyötyjä. Monesti unohtuu, että puustoista suota joka luetaan nyt metsämaan pinta-alaan mukaan, ei pidä missään tapauksessa mennä hölmöilemään kosteikoksi (!), koska se luultavasti laskettaisiin metsänhävitykseksi. Pahat päästöt!
Nyt kuitenkin on ongelma siinä että metsäsektori on laitettu vastuuseen koko maakäyttösektorista.
Ojittamattomat 4 miljoonaa hehtaaria pitää olla mukana jos kerran kokonaisuudesta puhutaan.
Ja se turpeen kasvukin pitää ottaa mukaan koska se on todellinen kasvu.
2mm vuodessa, 20 m3/ha kertaa 4 miljoonaa hehtaaria.
Joku kommentoi turpeen määrää siten että se on kevyttä rahkasammalta. Kun suon pinta kuitenkin nousee joka vuosi niin paino pitää laskea maannoksen keskiarvona. Polttoturve on tiiviimpää.
Metaanin pirulainen heikentää myös kovasti soiden ennallistamisen hyötyjä.
Jäädään odottamaan Kurvisen perustamaa metsäpaneelia. Siellä näitä ilmastoasioita varmasti saadaan puida vapaasti ja hiilineluja laskea ilman EU rajoitteita ja voi käydä keskustelua tutkijoiden kanssa. Nythän en saanut vastausta Lukelta, miten tuo hakkuusäästön CO2-nielu lasketaan, kun lähetin postia suoraan tutkijalle. Pyysi lähettämään tiedustelun virallisesti kirjaamon kautta.
Esimerkiksi Suomessa luonnon soiden metaani-päästöjä on vähenenetty 5 milj. ha suo-ojitusalueilta valtava määrä. Saatta olla, että luonnon suot kannattaa jättää pois laskelmista metaanin vuoksi ja ottaa laskelmiin vain ojituksilla poistettu metaani nieluna.
Lisäksi metsien maaperään sitoutunut hiili on yksi sellainen, jonka koko varastoa ei huomioida virallisissa nielulaskelmissa.
Ja tuokin ennallistaminen. Lisää metsäkatoa, jos olivat metsien pinta-alassa ja sitten varmasti suona tulevat metaanipäästöt, joidenka kasvihuonekaasuvaikutus on vielä aluksi 2-kertaa suurempia kuin luonnon soiden jo vakiintuneet päästöt.
Olisi kannattanut ojat perkata ja tuhkalannoituksella, vaikka taimia istuttamalla, laittaa kasvamaan metsää, jolla olisi voitu korvata metsäkatoa, jota Suomessa tulee vuosittain 14 000 ha ja josta lasketaan +3,5 Mtn CO2-päästö.
Tartun tuohon väitteeseen (esim. A. Jalkanen ja muut) että maapallolla olisi 2 miljardia hehtaaria metsitykseen kelpaavaa pinta-alaa. Tätä voisi yksilöidä tarkemmin, miten tuohon lukuun on päädytty ja minkälaista maata se on?
Maapallon väkiluku on kasvanut toisen maailmansodan jälkeen moninkertaisesti, ja aika paljon on raivattu metsiä pelloiksi, jotta tuo kasvanut väestö on saatu ruokittua, joten kysynkin, kuinka paljon tuossa 2 miljadissa hehtaarissa on ihan silkkaa viljelysmaata, joka pitäisi uudelleen metsittää, jos sitä on edes vähän, voi siitä tulla aikamoinen kiista,kenen peltoja aletaan metsittämään, tietysti jos tilanne on niin hyvä, ettei hyvää viljelysmaata tarvi metsittää, niin sittenhän meillä ei ole mitään ongelmaa, mutta epäilen.
Onko ketään kemistiä palstalla ? Kun tuo eri kaasujen käyttäytyminen ilmakehässä ja sen molemmin puolin on vähän hakusessa . Metaani saattaa olla ilmaa kevyempänä kaasuna parempi haihtumaan kuin hiilidioksidi ilimakehästä mutta miten on ? Menneneekö sittenkään niin että haihtuu ylemmäs heti ? Sekin voi kait ”muuttua” CO2:ksi jossain tapauksessa ja -vaiheessa.
Maaperässä on paljon hiiltä joka ei ole välttämättä laskuissa mukana, se on melko varma asia. Turvemailla varsinkin maaperään painuu hiiltä juurikarikkeeesta eikä sen määrä ole helposti laskettavissakaan.
Tuskin täällä kemistejä on. Tämänhän löytää jo Wikistä, että metaanin CH4 ilmastovaikutus CO2 nähden on 34 kertainen 100 vuoden periodilla ja 72 kertainen lyhyellä periodilla eli silloin kun metaanin päästöt (ennallistaminen) alkavat ja puoliintumisaika on n. 10 vuotta eli katoavat n. 20 vuodessa ja muuttuvat silloin vedeksi ja hiilidioksidiksi.
Kohdasta
Atmospheric methane:
Methane is an important greenhouse gas with a global warming potential of 34 compared to CO2(potential of 1) over a 100-year period, and 72 over a 20-year period.
Ojanen linkissä sivulla 7 on luonnon soille ilmoitettu metaanipäästöjä kolmelle eri suotyypille 3..12 ekv-tn/ha/v. Avosuot ovat tuo 12 ekv-tn.Tuo ekv takoittaa sitä pitemmän ajan 100 vuoden kertoimen ekv=34 ilmastovaikutusta hiilidioksidiin nähden. Lyhyemmän ajan 20 vuoden ekv on sitten 2-kertainen.
Voin koettaa kaivaa lähteen käpysonnille siihen metsityskelpoiseen pinta-alaan. Luulisin kuitenkin, että viljelyyn kelpaavia peltoja siihen ei ole ehdotettu mukaan.
Yes I understand English quite well and know what ekv tn means but thanks anyway Kurki.
Kaasujen kulku ilmakehässä vain kiinnostaisi. Tarpeeksi korkealla kaasut ionisoituu mutta miten alempana käyttäytyvät ja vaikuttavat suhteessa toisiinsa, siitä ei ole tarkempaa tietoa.
Maaseudun Tulevaisuudessa 28.12.2022 on Ilmatieteen laitoksen eläkkeellä olevan ylimeteorologi Reijo Solatien mielenkiintoinen kirjoitus pohjoisen mäntymetsien kasvun hidastumisesta. Syynä olisikin märkyys, ei kuivuus. Vuodet 2014-2020 olivat märkiä. Kun samaan aikaan metsäojia ei perata kuten ennen, pohjaveden pinta on noussut niin paljon, että puiden kasvu on hidastunut. Metsätieteen aikakusikirja 2B/2002:226 mukaan kasvun havaittiin hiipuvan jo vuonna 2002.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.