Keskustelut Puukauppa Hiilinielumaksu

Tämä aihe sisältää 8 vastausta, 6 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi A.Jalkanen 4 viikkoa, 1 päivä sitten.

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
  • Hiilinielumaksu

    Merkitty: 

    Päivän lehti 17.5.2019    |   Lukijan mielipide

    Nielumaksu kompensoimaan metsien lisähakkuita

    Hiilinielua pitää kasvattaa siellä, missä vaikutus on mahdollisimman suuri ja missä nielu kasvaa nopeasti, esimerkiksi Saharan eteläpuolisella Sahelin alueella.

    Hallitusneuvottelujen ykköspöydässä kirjoitetaan ne hallitusohjelman kohdat, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan. Väistämättä esille tulevat metsäteollisuuden uudet investointisuunnitelmat ja niiden vaatimat lisähakkuut.

    Emeritusprofessori Pekka Kauppi toi mielipidekirjoituksessaan (HS 28.4.) esille, että toteutuessaan uudet tehtaat saavat aikaan myös ilmastohyötyjä tuottamalla valtakunnanverkkoon uusiutuvaa sähköä kaksi kertaa niin paljon kuin Imatrankoski. Lisäksi modernit tehtaat vähentävät kasvihuonepäästöjä korvaamalla vanhanaikaisia runsaspäästöisiä tuotantolaitoksia ja valmistamalla tuotteita, jotka korvaavat fossiiliseen energiaan perustuvia hyödykkeitä.

    Koko kansantalouden ohella erityisesti metsänomistajat ja metsäteollisuus hyötyisivät uusista tehtaista ja lisähakkuista. Kantohintataso nousisi ja metsäteollisuuden kannattavuus kohenisi, kuten olemme nähneet tapahtuneen Äänekosken tehtaan ja muiden viime vuosien investointien yhteydessä.

    Olisikin kohtuullista, että molemmat ryhmät kompensoisivat lisähakkuista aiheutuvaa nielun pienenemistä jo siksikin, että yhteiskunnan odotetaan osallistuvan uusien tuotantolaitosten tarvitsemiin infrastruktuuri-investointeihin.

    Otettakoon siis käyttöön hakkuiden nielumaksu. Sen kohdistaminen vain lisähakkuisiin ei olisi käytännössä mahdollista, ja periaatteessa kaikki hakkuut vaikuttavat hiilinieluun. Siksi jokaisesta puukaupasta, johon voisi sisällyttää myös valtion metsien ja teollisuuden omien metsien hakkuut, puun myyjiltä perittäisiin yhden prosentin suuruinen nielumaksu tai nielulisä.

    Viime vuonna kantorahatulot olivat noin 2,5 miljardia euroa. Yksi prosentti tästä on 25 miljoonaa euroa. Kun puun ostajat eli metsäteollisuus osallistuu talkoisiin tilittämällä saman verran kuin puun myyjät, saataisiin kokoon 50 miljoonaa euroa vuodessa.

    Keskimääräinen puukauppa tuotti metsänomistajalle 17 000 euroa vuonna 2017. Tästä summasta maksettava yhden prosentin nielulisä olisi alle 200 euroa, verotuksen menovähennyksen jälkeen vain runsas satanen. Tämä olisi vähemmän kuin lisätulo kantohintojen noususta.

    Osa hakkuiden nielumaksuista voitaisiin palauttaa takaisin Suomen metsiin ohjaamalla niitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen kuten Metso-ohjelman rahoitukseen. Pääosa 50 miljoonan euron nielumaksusta käytettäisiin kuitenkin hiilinielujen kasvattamiseen.

    Ajattelutavan pitää olla globaali, koska ilmasto-ongelmakin on globaali. Riippumatta rahoittajien kotimaasta nielua pitää kasvattaa siellä, missä vaikutus on mahdollisimman suuri ja missä nielu kasvaa nopeasti. Näillä kriteereillä rahaa ei kannata ohjata Suomeen, vaan esimerkiksi Saharan eteläpuolisen Sahelin alueen metsittämiseen.

    Ongelmana käydyssä nielukeskustelussa on ollut nollasumma-ajattelu, jossa on vain voittajia ja häviäjiä. Hakkuisiin kohdistuva nielumaksu tekisi kaikista voittajia.

    Risto Seppälä

    Metsäntutkimuslaitoksen emeritusprofessori, Helsinki

    Kommentti. Kirjoittaja siis esittää, että kaikista hakkuista pitäisi puun myyjän ja ostajan tilittää ns. hiilinielumaksu. Ajatus on hyvä, mutta maksajataho väärä: kompensaatiomaksut pitäisi kerätä markkinoilta eli lopputuotteiden käyttäjiltä. Silloin maksajien määrä olisi monta kertaluokkaa suurempi ja kerättävä summa samassa suhteessa suurempi. Kirjoittaja arvelee optimistisesti, että kasvava puun kysyntä nostaa puun hintaa ja maksu tulee näin kompensoitua, mutta vielä tuota noususuuntausta ei ole suuremmin näkynyt. Lisämaksut saattavat heikentää motivaatiota metsänkasvatukseen panostamiseen, vaikka prosentti pieni luku onkin.

    https://www.hs.fi/paivanlehti/17052019/art-2000006107534.html

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    Klopaalissa maailmassa on todennäköissesti toiveajattelua,että teollisuus maksaisi alkutuottajalle lisää,jonka kuluttajalta saa.Kyllä siinä niin käy,että missä maksut alhaisimmat sinne teollisuus satsaa,missä ei edes puolikas kompensaatiomaksu rasita.Kauniita ympäristöpuheita kyllä heillä piissaa,kunhan ei maksajaksi joudu.Useimiten maksaja on alkutuottaja,tässä tapauksessa puunmyyjä,että se hinnannousutoiveille.Lopputuotteiden käyttäjiltä se olisi saatava,saa nähdä miten halukkaita hiiliniulumaksajia maailmalla kuluttajat tosipaikan tullen ovat.Tuppaavat sitä halvinta suurilla markkinoilla hakea Kiinaa myöten.

    Tolopainen

    Kaikki verot ja maksut menevät lopputuotteiden hintoihin lopulta, kun muita maksajia ei ole ja rahan painaminen on kiellettyä. Päästökauppa ei ole mikään maksusysteemi, vaan teollisuudelle siinä maksetaan päästöjen vähentämisestä. Olette taineet ymmärtää koko järjestelmän väärin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kompensaatio ei ole perinteistä päästökauppaa, mutta laajamittaiseksi levitessään se ehkä vahvistaisi hiilinieluja siellä missä niistä koituu muitakin hyötyjä. Elinolojen kohennus Afrikassa saattaisi heijastua jopa pakolaismääriin.

    Gla Gla

    En pääse lukemaan artikkelia, kun on digilehden tilauksen takana, eikä paperilehteä nyt satu olemaan käsillä. Kommenttinin tulee siis siltä pohjalta.

    Hiilinielumaksu olisi täysin keinotekoinen lisävero ja siten vahingollinen asia. Ensinnäkään se ei kohdistu oikeaan paikkaan, koska hakkuut on hiilinielun kasvun edellytys. Toisekseen, kuten viime vuosien puukaupan tukipolitiikasta olemme huomanneet, pitkäjänteinen, poukkoilematon politiikka takaa markkinoille mehdollisuuden kehittyä. Jos hiilinielun kasvua halutaan, pitää keskittyä puuston kasvun nopeuttamiseen. Jostain syystä se ei muille kuin MTK:lle kelpaa ja sehän tunnetusti ei asioiden edistämiseen riitä.

    Tolopainen

    Ei  Sitran esityksessä Suomi hiilineutraaliksi käsitellä mitenkään metsien hakkuita, vaan pelkästään päästövähennyksiä. Metsähakkuut menevät markkinoiden mukaan ja päätövähennykset on tehtävä hakkuista riippumatta.

    mehtäukko

    Päivän MT:ssa Karri Ollila (ps) toteaa toden teolla, että EU:n olisi pysyttävä poissa metsistä ja vähintään metsättömien maiden olla poissa meitä neuvomassa.

    Just näin.

    Puuki

    Ihan hyvä ajatus mutta kompensaatiomaksu pitäisi olla positiivinen lisä metsänkasvattajille koska puun käyttö vähentää fossiilista alkuperää olevia enemmän hiiltä kuluttavia tuotteita.  Se pitäisi sitoa metsän uudistumiseen : Mitä parempi satsaus uuden puusukupolven kasvuun , sitä isompi kompensaatiomaksu .   Kun nyt jo esim. männyllä 1,5 sukupolven siemenalkuperällä kasvu lisääntyy n. 25 % entiseen verrattuna  ja hiilinieluvaikutus paranee samantein, niin nielun lisäämisestä pieni maksu on paikallaan. Koivulla kasvulisä on vielä paljon parempi n. 35 % .

    Joku on ilmeisesti käsittänyt koko puun käytön vaikutuksen nurinkurisesti, jos esim. kasvatushakkuupuista pitäisi maksaa jotain sakkoa.  Puurakentaminen vähentää myös hiilipäästöjä verrattuna betonirakentamiseen. Muistaakseni n. 30 % vähemmillä päästöillä selvitään kerrostalojen puurakentamisessa.  Lisäksi rakennuspuu säilöö hiiltä kymmeniä vuosia eteeenpäin ; siinä ajassa ehtii se aukkokin, josta tukkipuut on hakattu, varttua kovaan hiilensitomisvauhtiin.   Ilman harvennuksiahan ei tule kunnon tukkimetsiä. Ryteiköt sen sijaan aiheuttaa hiilipäästöjä enemmän kuin hoidetut metsät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puukin ajatuskulkua jatkan. Hiilinieluporkkana on kyllä paljon tehokkaampi kuin hiilinielukeppi! MT:n Metsäliitteessä (4/2019) kerrotaan, että metsänomistajille ollaankin suunnittelemassa hiilinielukorvauksiin malleja. Jäämme odottamaan niitä…

    Björn ”Nalle” Wahlroos haikailee em. lehdessä pinta-alaverotuksen perään: hän haluaisi, että pinta-alaveron voisi vähentää puun myyntien veroista. Nykyinen järjestelmä toimii monessa suhteessa paremmin. Puuta ei ole pakko myydä, ellei hinta miellytä. Tämäkös UPM:n miestä kaivertaa! Toinen puoli asiassa on se, että joidenkin metsänomistajien harrastama metsien vajaakäyttö tuottaa yhteiskunnalle paljon monimuotoisuushyötyjä ja hiilinieluhyötyjä –  ilmaiseksi.

    Hiilinielumaksuista. Samaisessa metsäliitteessä kerrotaan, että turkulainen yritys Nordic Green Solutions tarjoaa hiilikompensaatioiden markkinaa. Metsänomistaja metsittää alueen ja saa korvausta 150 euroa vuodessa per hehtaari. Tämä on kohtalaisen hyvä korvaus.

    Metsäliitteen jutussa ”Hintaa hiilensidonnasta” kerrotaan, että Helsingin yliopiston tutkija Sampo Pihlainen on laskenut suomalaisessa mäntymetsässä saatavan hiilensidontaa halvimmillaan 6 eurolla per hiilidioksiditonni. Päästökauppa-arvo on tällä hetkellä noin 20 euroa. Liikenteen päästöjen vähentäminen maksaisi Sitran mukaan biopolttoaineita käyttäen jopa 100 euroa hiilidioksiditonnilta!

    Saman liitteen Metsäkato-kuva kertoo hienosti, miksi metsäala vähenee: sitä syövät rakentaminen, peltojen raivaaminen ja soiden ennallistuminen takaisin kosteikoiksi.

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)