Keskustelut Luonto Hiilinielut

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)
  • Hiilinielut

    Lukekaapas Pekka Syväsen juttu. Mitä mieltä olette esitetyistä faktoista. Vedättääkö vihervasemmisto meitä? Sähköautollako menemme raivaamaan (tietenkin sähkösahalla) risukoita, siis hoitamaan taimikoita, jotta maailma pelastuu. Niin, vai onko monimuotoisuuden säilymisen vuoksi risukon raivauskin kohta lailla kiellettyä.

  • Puuki

    Minkä Syväsen ja mistä ?

    Tolopainen

    Lienee kyseessä Paavo puun tuottaja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsälehti 6/2021 otsikolla: Onnea hiilineutraali Suomi!

    Luonnontilaisten soiden ja puuston nettosidonta huomioiden Suomi on jo hiilineutraali. En osaa arvioida miten kohdallaan on tuo arvio, että suot sitovat 27 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa, siis enemmän kuin on metsien hiilinielu.

    Siitä olen samaa mieltä Syväsen kanssa, että hyvää metsänhoitoa ei kaikissa piireissä osata arvostaa, ja siitäkin, että metsänhoidon monimuotoisuusmielikuva on huono, jos tiedotusvälineet ollenkaan heijastavat kansan mielipidettä.

    Kurki

    Jaa se Syvänen. Kyllä luin. Kiinnitti huomiota, että joku sanoo ääneen, että Suomen nielut ovat suuremmat kuin päästöt. Siitä olen samaa mieltä.

    Ajattelin lähettää sähköpostia Syväselle, mutta kun ei ollut osoitetta.

    Taitaa Syväsellä olla omat laskelmat. tuo soiden nielu vähän ihmetyttää.

    Suomen luonnon soiden 4 milj.ha hiilensidonta on n. 3…4 milj.CO2-tn/v ja päästävät vielä metaania luokkaa +12 milj.ekv-tn/v. Ojituksella nuokin metaniipäästöt loppuvat lähes kokonaan, mutta karut suot vielä pysyisivät hiilensitojina.

    Syvänen ei taida muuten olla tutustunut Metsälehden keskustelupalstaan.

    Suomen soista noin puolet on ojittamattomia eli luonnontilassa, yhteensä n. 4 miljoonaa hehtaaria. Hehtaari suota sitoo n. 890-1110 kilogrammaa hiilidioksidia ja vuodessa luonnon suot sitovat n. 4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (Luken arvio 4,8 MtCO2). Jos tuo Luken arvo lisätään Suomen viralliseen LULUCF-arvoon, niin se kasvaisi arvosta 34,77 arvoon 39,6 MtCO2 (miljoonaa tonnia hiilidioksidia) eli n. 14 %. Luonnon suot sitovat suurin piirtein yhtä paljon hiilidioksidia kuin Suomen autokanta päästää hiilidioksidia. Ei siis ihan pikkujuttu. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen hiilidioksidipäästöt vuonna 2017 olivat 56,1 MtCO2.

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/279375-vaiettu-vaaryys-suomen-suot-eivat-kelpaa-hiilinieluksi-eulle/

    Puuki

    Ojituksista soilla  on epäonnistunut puunkasvatuksellisesti n. 1/6-osa. (Ei n. puolet kuten Hiilipörssissä muistaakseni kerrotaan. )    Niiden soiden ennallistaminen tapahtuisi parhaiten jättämällä ne soistumaan itsekseen.   Tai joskus voisi olla tarpeen esim. laskea yläpuolelta vesiä suolle joka toimii sitten valutuskenttänä.    Muilla puuta kasvavilla turvemailla  (muuttumat on jo pääosin turvekankaita ,  ja ojikoita on vähän koska isompia uudisojituksia ei ole tehty enää ollenkaan pitkään aikaan)   kannattaisi parantaa puun kasvuedellytyksiä eikä heikentää niitä.

    Parasta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja hiilinielujen lisäämistä ei saada aikaan jollain poliittisilla päätöksillä luoduilla malleilla joita tyrkytetään käytettäviksi.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Kurki ja Puuki. Teihin voi todella luottaa. Jospa jotkut päättäjämmekin lukisivat tätä palstaa.

    Pekka käytti ainakin aiemmin blogissaan http://www.puuntuottaja.com s-postiosoitetta paavo@puuntuottaja.com.

    Kurki

    AJ: Tai joskus voisi olla tarpeen esim. laskea yläpuolelta vesiä suolle joka toimii sitten valutuskenttänä.

    Kiitos osoitteesta. Pitää lähettää postia.

    Tuo olisi hyväratkaisu monessa paikassa, miten parantaa ojitetun karun suon kasvukykyä.

    Tässä lähellä on isompi 20 km pituinen (kokonaispituus mutkineen moninkertainen) puro, jonka valuma-alue käsittää muun muassa Metsähallituksen ojitettuja metsämaita (5000 ha) ja joka sitten laskee isompaan jokeen. Puron varsi on erinomasta metsämaata koko matkallaan. Korpikuusikoita leveälti, joita kevättulvat lannoittaa. Korkeuseroa 25 m ja latvat lähtee laajoilta soilta. Edellisen nimimerkkini logon kuva oli puron varrelta. Alajuoksulla puron laidassa on n.100 ha (nyt United Bankkersin maita) huonosti kasvava ojitettu suo, jota puro kiertää ja johon kevään tulvavedet purosta on pienellä kaivuu järjestelyllä ohjattavissa esim matalia ojia tai serpentiiniojia myöten sitten takaisin puroon. Näin voisi ojitusvesiä puhdistaa ja suo saisi ravinteita kevättulvista, jolloin puukin kasvaisi paremmin.

    Virkkunen

    Kiitän kommenteista. Puuki ja Kurki esittävät ”isoja lukuja”  kuten Syvänenkin. En kyseenalaista lukujen oikeellisuutta, koska en tiedä asiasta senkään vertaa! Teknisen koulutuksen saaneena, olen kuitenkin pohdiskellut mielessäni, mistä näitä lukuja oikein ”revitään” ja miten tarkkoja tuollaiset ”sitomisluvut” ylipäätään ovat. Vanhat osoitinmittarit jättivät tulkinnan varaa, mutta uudet ”digimittarit” ketovat mitattavan suureen desimaalien tarkkuudella. Varmaankin Sipilän Juhan ”kaikenmaailman dosentit ovat luvut huipputarkoilla mittauksilla aikaansaaneet. Vai onko luvut kuitenkin saatu samalla menetelmällä kuin LuKen arvio susien määrästä. Vanhuuseläkeiän jo saavuttuttaneena olen tallustellut ja välillä uponnutkin, monenlaiseen suohon. Joskus kumisaapas on sitoutunut tiukastikin suon syleilyyn…suo siellä, vetelä… EUssako lienee. Yksi jos toinenkin ( esim. sanomalehti, autokauppa jne.) julistautuu hiilineutraaliksi… millä perusteella? Entäs me, metsänomistajat, voimmeko julistautua hiilineutraaliksi, kun metsämme sitoo enemmän hiiltä kuin ilmaan päästämme.

    Scientist Scientist

    Tottakai voimme. Metsissä on selvä  ja huomattava hiilinielu nykyisin (ts. metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan). Autokaupoista ja monista yrityksistä olen epävarma. Nehän usein yrittävät saavuttaa hiilineutraalisuuden erilaisilla kompensoineilla, kuten ostamalla metsien hiilinieluja. Sähköautojenkin kohdalla on monia tekijöitä, jotka pienentävät niiden laskennallisia hyötyjä ilmastomielessä. Varsinkin plug-in hybrideilla ja Suomen oloissa päästöt ovat ehkä noin 3-kertaisia virallisiin lukuihin verrattuna. Päästöt riippuvat paljolti myös millä sähkö tuotetaan. Sen suhteen tilanne on kyllä Suomessa melko hyvä (80% CO2 vapaata). Sähköauton valmistaminen taas aiheuttaa ehkä noin 30% enemmän päästöjä kuin polttomoottoriauton.

    Puuki

    Vaikka metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan ja on tehneet sitä jo vuosikymmeniä, se ei ole tae sille, että myös tulevaisuudessa kasvu pysyisi samalla nousevalla tasolla.  Jos nyt tehtäsiin kuten jotkut on esittäneet, että hakkuita entisestään vähennettäisiin, niin alkuun muutaman vuoden ajan hiilivarasto kasvaa mutta pidemmällä aikavälillä se vähenisi paljon enemmän , jos samaa jatkettaisiin eli hakkuita tehtäisiin vähemmän kuin vuosittainen kestävähakkuumäärä antaisi mahdollisuuden.  Metsien keski-iän noustessa , niiden kasvu heikkenee vähitellen , luonnontuhot lisääntyy ja itseharveneminen lisääntyy (varsinkin ylitiheissä kasvatusmetsissä) .

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)