Nävertäjähän se siellä, vuodesta 2016 kun Parkanon terminaali valmistui on tullut tuota ohikulkiessa seurattua. Suurimmalta osin on Metsähallituksen maita ja osa Natura-aluetta. Hassu juttu että ötökkälaki ei koske kuorellisen raakapuun varastointia terminaalialueilla. Väylävirasto tai raakapuun omistajat eivät tietääkseni korvaa mahdollisia kasvutappioita

Ytimennävertäjät ovat käytännössä aika pieni ongelma, jos se  metsienkäsittelyssä otetaan huomioon kuorellisen puutavaran varastoinnissa metsässä. Aikoinaan, kun hakattiin läpi vuodebn niin, että puutavara odotti lähikuljetusta kourakasoissa koko leimikko oli vaarassa saada tuon näverrystuhon.

Kyllä Äänekosken tehtaiden ympärillä on niin näverretyt männiköt, että ei juuri enempää löydy.

Nävertäjät kokivat uittoaikoina hukkumiskuoleman, kun puut muljasivat järvissä

Kaarnapäällisissä männyissä nuo lisääntyvät (Eivät kuoripäällisissä)  – ja nousevat puiden latvuksiin sillä etäisyydellä, missä ne näkevät männynlatvat taivasta vasten.

Nävertäjien on laskettu yhden kunnon kesän vaikutuksesta vievän kymmenen vuoden aikana 50 % lisäkasvusta, eli puolet kasvusta. Jos tuho toistuu joka vuosi, niin sehän kertautuu ihan huimiin summiin / hehtaari.

Terminaalien ympärillä pitäisi olla kuusi – tai lehtipuumetsät. . Ainakin 60 metriä leveällä vyöhykkeellä.