Keskustelut Metsänomistus Hirven ja suden symbioosi…..

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 53)
  • Hirven ja suden symbioosi…..

    Alkaa vaikuttaa siltä että susi pitäisi rauhoittaa ainakin muutamaksi vuodeksi että pystyisi tervehdyttämään hirvikannan luontaiseen vahvuuteensa. Nyt taudit syö hirviä ja loiset myös.
    Onko tämä seurausta luonnon tasapainon pitkäaikaisesta häirinnästä.
    Ihminenhän ei jahdissaan erottele terveitä ja sairaita vaan raukkaraasu vielä syö niitä kuntoisuuteen katsomatta.
    Luonnollisesti tällä aikaa jahtilupa vain vasoille että susien jahti kohdistuisi sairaisiin isoihin hirviin. Sehän olisi luomutapa hoitaa hirvikanta terveeksi ja isoksi jälleen.
    Tämä ajatus taas tämän päivän Maaseudun Tulevaisuuden artikkelista jossa hirvestä taas uusi aivoloinen todettu. Tappaa hitaasti ja kiduttamalla. Susikin on armollisempi.

  • 6 m3 6 m3

    ((,,,stressi vapauttaa cortisoleja ja hormooneja jotka auttaa elämän liekin jatkumisessa,,,))

    Mitä on cortisolit, täytyyko tehdä KVG:t?

    Tein KVG:n Kortisoli on lisämunuaisen kuorikerroksen hormooni joka luokitellaan stressihormooniksi,,,,

    6 m3 6 m3

    ((,,,susien seurassa elävät hirvilehmät tuottavat enemmän hormooneja jotka auttavat tiinehtymisessä,,,))

    6 m3 6 m3

    Yhteenveto:

    ((Tutkimuksen aikana todettiin että vasa tuotto on suurempi alueilla jossa hirvet joutuvat kosketuksiin susien kanssa.))

    Oma vapaa päätelmäni, menikö oikein?

    jees h-valta

    Mitähän mottipää taas yrittää sepittää. Tuo aloitukseni pohjautui aivan kotimaan uutisointiin ja aivan kotikutoisesta havainnoinnista oli kyse.
    Eli Ruotsin hirvistä on löydetty tuo aivoloinen ja sitä myös epäillään jo meidänkin hirvien vasojen pienuuden ja joidenkin kummien kuolemantapaustenkin aiheuttajiksi. Sitä vain ei osattu epäillä ennen kuin naapurimaasta kantautui tuon sortin infoa.
    Loput aloituksessani oli aivan omaa päättelyäni. En ole provosoitunut mistään antonin kansallispuistojutuista.
    Olen muutenkin petomyönteinen ollut täällä ehkä jopa näkyvimmin ja aivan ensimmäisten joukossa. Kehtaan tämän tunnustaa vaikka en asukkaan pääkaupungissa kerrostalossa kuten täällä yleensä petomyönteiset mielletään.

    jees h-valta

    Yksi symbioosi kytkee sudet ja hirvet vielä enemmän toisiinsa ja se on metsästäjät. Kun hirvien saanti tien varrressa autoon nojaillen vaikeutuu aletaan jaakata susia kun ne ovat taas karkoittaneet hirvet kauas soille. Kuten jälleen metsästäjäliitto vaatii että lähes vapaa ampumaoikeus aina kun susi löydetään.
    Eikö voisi antaa periksi kun se metsästäjä ei ole siitä hirven lihaklöntistä riippuvainen. Mutta se susihukkanen on.
    Susiahan voimme tällä hirvimäärällä vapaasti kasvatella vielä vuosikausia ja ei liha lopu eikä edes vähene.

    6 m3 6 m3

    No, ei päässyt ottamaan miehestä mittaa.

    ”Nyhjää tyhjästä?”

    Olisin halunnut ”kuulla” perusteita tai väittämiä tuosta Yellowstone/ Suomi hirvi- ja susikannan symbioosista.

    Tuohon aloitukseen voi todeta:
    Ruotsin hirvikanta voi uusiutua vain Suomen tai Norjan kautta. Kuinka paljon sinne voi virrata uutta geenikantaa ilman siirtoistuksia?
    Esteenä on senverta isot vedet ympärillä että hirvi niitä tuskin uimalla ylittää.
    Pitäisi tehdä tutkimus kuinka mielellään hirvi loikkaa länteen Tornio joen yli.
    Entäs Petsamon suunta sitten? Ei, liian pitkä matka kävellä hirvellekin Norjan kautta Ruotsiin.
    Tai ehkäpä Tanskasta? Minkälainen hirvikanta siellä on?

    Tuostapa saa aikaseen päätelmän että Ruotsin hirvikanta degeneroituu sisäsiittoisuuteensa.

    6 m3 6 m3

    referenssit Yellowstonesta,,,,

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    ”Hirven valikoiva laidunnus muuttaa karikkeen laatua, ja siten vaikuttaa myös maaperän ravinnekiertoon. Hitaasti hajoava kuusen neulaskarike lisääntyy, ja nopeasti hajoava lehtipuiden karike vähenee. Seurauksena on maaperän ravinnekierron hidastuminen ja köyhtyminen. Viljavaan maaperään sopeutuneet lajit korvautuvat ravinneköyhän maaperän lajeilla.”

    Professori Pekka Niemelä Turun Yliopisto

    Noin on valitettavasti päässyt tapahtumaan, kun hirven ja suden välinen symbioosi on tolkuttomien sorkkaeläinlaiduntajien toimesta tuhottu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nyt kun 6m3 olet lukenut asiasta enemmän, ovatko ajatuksesi petojen merkityksestä muuttuneet?

    Itseäni huolestuttaa se että metsäluonnon (siis kasvien) monimuotoisuudesta ja ennallistamisesta puhutaan paljon, mutta ravintoketjujen ennallistamisesta ei juuri kukaan. On yksi poikkeus: Korpimäki ym. tutkimus ”huippupetojen paluu”. Mutta siinäkään ei oteta tätä mainitsemaani näkökulmaa, että kokonainen ravintoketju toimii paremmin kuin vajavainen.

    Tuolta riistantutkijoiden kirjoituksista olen minäkin, metsästystä harrastamaton, oppinut, että pedot ottavat saaliiksi, paitsi heikkoja ja sairaita, paljon nuoria yksilöitä. Metsästäjät ottavat paljon parhaassa lisääntymisiässä olevia valikoituneita yksilöitä, mikä heikentää paitsi lisääntymistulosta, mahdollisesti myös lajin perimää.

    Metsästyksen tulisi siis varmaan yrittää matkia petojen suorittamaa saalistusta. Ja antaa kohtuullisen petokannan auttaa: susi tasapainottaa jo runsaimmilla esiintymisalueillaan metsästyksen aiheuttamaa vinoumaa. Tulevien vuosien hirvestys tulisi kohdistua paitsi vasoihin, erityisesti lehmiin.

    6 m3 6 m3

    AJ:lle.
    ”Linnut kuuluu ilmaan ja kalat kuuluu veteen. Ei ihminen lennä, ei lennä ananaskaan, mutta toisaalta kyllähän ihminenkin ui.”

    Pedot kuuluu suomalaiseen luontoon, ei rakennuttuun infraan.
    Petojen suojelu ei saa olla itseisarvo, joka haittaa ihmisten olemista, elämistä ja toimeen tuloa.
    Samoin tuohon luontoon kuuluu hirvet ja peurat jotka täällä on luontojaan ollut.
    Tulokaslajien suhteen olen jyrkempi. Ne lajit jotka ihminen on luontoon vapauttanut, eivät kuulu luonnon kiertokulkuun.

    Ja mistä löytyy tuo tasapaino? Minä en sitä tiedä, eikä täällä näy kukaan muukaan tietävän. Eniten sapelien kalistelua aiheuttaa tuo omaan napaan tuijottaminen. Julkituodaan omiin tarkoitusperiin sopiva kanta. Ja pidetään siitä kiinni, ottamatta huomioon miten se istuu kokonaisuuteen. Ja miten se vaikuttaa maaseudun elämään.

    Minä olen siinä onnellisessa asemassa puuntuottajana että metsieni ikärakenne on sellainen ettei hirvistä ole minulle haittaa.
    Ottakoot pedot ruokansa niistä hirvistä. Ei laitumella olevista tuotantoeläimistä tai koirista.
    Ne jotka minun jälkeen noita mantuja hoitaa, on sitten eri asemassa. Se mikä se on nähdään 10-20 vuoden päästä.
    Maaseutu on mielestäni pidettävä elävänä. Ei täällä voida elää pelkästään ”punavihertävien” pillin tahdissa.

    Jokaisen ihmisen on oltava tasa-arvoisessa asemassa noitten asioitten suhteen. Ei suojella petoja liikaa maaseudun kustannuksella kaupunkilaisten hyväksi.

    PS. Itse en enää metsästä hirviä enkä petoja. Pienriistan parissa keskitän verotuksen tuottoon, en pääomaan.
    Silti olen valmis kaatamaan lylyn ja kalhun hangelle ja vyöttämään kirveen kupeelleni. Ja lähteä susijahtiin jos se vain laillisesti on mahdollista. Samoin voin lähteä hirvenhiihtoon jos lupakäytäntö muuttuu, jota en kylläkään usko.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 53)