Keskustelut Metsänhoito Hirvet ja luonnontaimet

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 100)
  • Hirvet ja luonnontaimet

    Merkitty: 

    ”On myös todettu, että nimenomaan istutetut taimet maistuvat paremmin verrattuna luonnontaimiin”. Makasini 8/2017 erkoistutkija Juho Mattila. Samaa ajatusta tarjosin metsälehteen aijemmin Mutta asiaa ei julkaistu.

    Ilmeisesti asiaan sisältyy nyt tieteellistä eleganssia, kun saman asian ilmaisee erikoistutkija.

    Lieneekö muilla käytännön metsureilla vastaavia kokemuksia.

    Hyvää Uutta Vuotta!

    sa-ta

  • jees h-valta

    Suorittava aina tupannut minua moittimaan omiin vertaamisesta. Mitä se tuo hänen nyt mahtaa ollakkaan. Ainakin meillä tuppukylän pienviljelijöissä tehdään tälleen jne.jne.

    suorittava porras suorittava porras

    Jesse kaataa  ittelleen vaan…😊

    Gla Gla

    Olen samaa mieltä Visakallon kanssa. Ydinvoimaakin rakennetaan lisää, vaikka sen riskit ovat huikeat ja täysin hallitsemattomat. Monesti vaan ei ole muita riittävän tehokkaita tapoja tuottaa sähköä. Lisäksi kun sattui käsiini Mobilisti 8/2011, jossa oli katsaus suomalaiseen autoverotukseen, tuli taas hämmästeltyä lähihistorian tapahtumia. Vielä 80-luvulla oli amerikkalaisten farkkujen buumi, suksiboksipakettiautoja yms. virityksiä. Noilla koitettiin kiertää lain aivan älyttömiä määräyksiä. Moni oli kyllä sitä mieltä, että säädöksissä ei ole vikaa, kun asiat on ennenkin niin ollut.

    Hirviasiaan tämä liittyy siten, että kun normaalit keinot ei kelpaa, tarvitaan vaihtoehtoja. Kemia on toki radikaali ehdotus, mutta niin oli vielä jokunen vuosi sitten pakettiauton lavan minimipituudesta luopuminenkin. Ainakin virkamiehille (lue: metsästäjille hirvikannan verottamisen vaihtoehtoiset keinot). Eli jollei mekaaninen menetelmä lyijyn muodossa auta, metsästäjät sitten ihan vapaasti ehdottaa kemikaalien tilalle vaihtoehtoa.

     

    Visakallo Visakallo

    Kerron numeroesimerkin omalta paikkakunnaltani eteläisestä Suomesta. Pätee kyllä aika moneen muuhunkin Suomen maaseutukuntaan. Lukuja on pyöristetty.

    Metsäpinta-ala: 40 000 hehtaaria. Asukkaita vuonna 2017: 2900. Väkiluku pudonnut puoleen 70-luvun tasosta. Vuosittain syntyvä ikäluokka 10-20 henkeä. 90-luvulla 50-70 henkeä. Aikaisemmin yli 100. 80-90-lukujen vaihteessa syntyneestä kolmesta lapsestani vain yksi asuu paikkakunnalla, mikä sekin on keskinääräistä enemmän.

    Ei siis tarvitse ihmetellä, miksi hirviporukat ukkoutuu ja latvialaiset tekevät metsänhoitotyöt!

    wanhajätkä

    Esimerkki Kuivaniemeltä. Metsästäjät ja metsänomistajat vaativat suurempia lupamääriä. Viranomaiset vastasivat ettei kanta kestä. Pojat ampuivat kahdessa viikossa alueeltaan kaikki luvat. Jahdin päätyttyä lensivät kopterilla ja videoivat hirviesiintymät. tulos oli 14 / 1000 ha. Se on todella paljon pohjoisen metsiin. No nyt ne videot on herrojen tutkittavana. Mikaähän lienee vastaus.

    Meillä jahti on kesken. Yksi vasa juoksee ja yritetään se saaha tänä viikonloppuna. Sula pohja ja puolimetriä hötylunta. Ei ole helppoa liikkua koiran eikä miehen. Hirviä on kyllä laumoittain joka paikka täynnä. Kaatoprosentti lapissa jää ennätyksellisen alhaiseksi erikoisesta syksytä osittain johtuen. Suurin syy kuitenkin oli kuukauden kiimarauhoitus parhaaseen jahtiaikaan. Ensi syksynä on kyllä kova urakka saada kantaa alas. Mutta mitä siitä tulee ku herrat polkee jarrua kaikin mahdollisin keinoin.

    Puhutaan sitten sudesta tai hirvistä viralliset kanta-arviot on ihan päin raiskattua taimikkoa….ei edes päin honkia. Viralliseen arvioon nähden on käytettävä kerrointa 5. silloin ollaan lähempänä totuutta.

    Mihinkähän tämäkin johtaa ja kenen ja mikä on päämäärä?

    Timppa

    Täsmennän suorittavan lukuja.  Miestyöpäiviä on käytetty tähän päivään mennessä 59633 enemmän kuin viime vuonna ja tunteja vastaavasti 325914 enemmän.

    Hämmästyttävää kyllä vaikeista olosuhteista huolimatta kaatomäärät ovat nousseet runsaasti viime vuodesta ja ovat vuoden 2011 tasolla.  Vuoden 2012 ja sitä seuraavien vuosien lupamäärissä tehtiin ratkaiseva virhe, minkä seurauksena kanta vahvistui ennakoimattomasti.

    Planter Planter

    ”Hämmästyttävää kyllä vaikeista olosuhteista huolimatta kaatomäärät ovat nousseet runsaasti viime vuodesta ja ovat vuoden 2011 tasolla.”

    Tähän hämmästelyyn on syynä hirvimäärän (talvikanta) nousu yli 100 000:n. Vuoden 2012 virheeseen taas oli syynä, että hirviä arvioitiin silloin olevan 70 000 ja myöhemmin todettiin, että niitä olikin 85 000.

    Riistahallinnon olisi pitänyt puuttua kanta-arvion 2012 virheeseen, koska tilastojen mukaan tusinassa hirvitalousalueita ammuttiin enemmän hirviä, kuin siellä oli ja siitä huolimatta hirvimäärä alueella pysyi samana tai jopa lisääntyi….ei se ole voinut jäädä huomaamatta.

    Timppa

    Kanta oli epäilemättä tämän vuoden syksynä keskimäärin korkea.  Meidänkin yhteismetsän maita kuuluu porukalle, joka ampui 3 viikonluppuna kaikki luvalliset 14 hirveä eli 2 hirveä 1000 hehtaaria kohti.  Kouvolan tienoilla joku porukka ampui kuulemma koko 22 hirven kiintiönsä 2 viikonloppuna.  Sitten löytyy kyllä lukuisia esimerkkejä myös sekaan mahtuneista vähäisemmän hirvitiiheyden alueista.

    kmo

    Ettei nykyinen lupakäytäntö ohja hirviä laumoihin? Meinaan, sellaiset hirvet mitkä liikkuvat yksin tai pienissä porukoissa tasaisesti pitkin poikin metsiä, niitä todennäköisesti kaadetaan jollain hyvällä prosentilla. Kun taas ne hirvet jotka älyävät kerääntyä suuremmiksi laumoiksi, niistä ammutaan muutama ja kun lupakiintiö on täynnä, loput säästyvät. Jos hirven todennäköisyys tulla kaadetuksi laumasta on pienempi kuin yksikseen kulkevalla, niin äkkiähän luonnon valinnan pitäisi ohjata ja vahvistaa laumaantumista.

    Planter Planter

    Toinen luonnonvalinta on hirvet, jotka ovat oppineet potkimaan hengiltä hirvikoirat. Niitä on paljon enemmän kuin koiria tappavia susia. Sellaisen tavan oppineet jäävät henkiin ja se populaatio lisääntyy.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 100)