› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvi hävitää männyn kokonaan Etelä-Ruotsista

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 108 total)
1 2 3 4 … 9 10 11

  • Hirvi hävitää männyn kokonaan Etelä-Ruotsista

    Sent on: 6.11.2015 at 19:10

    MT artikkelin mukaan hirvi uhkaa hävittää männyn kokonaan Etelä-Ruotsista.Vain 17% nuorista männyistä on säästynyt hirvivahingolta.Valtavien vahinkojen vuoksi on mahdollista,että Halandin ja Blekingen maakunnista mänty häviää kokonaan.Metsänomistajat istuttavat vain kuusta ja kuusella sienitaudit jatkavat lisääntymistään
    Olisiko kohta aika metsäalan päälliköiden herätä???

    Creator
    tamperelainen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 7.11.2015 at 17:37

    Tämän nk. jahdin aikana ainakin minun metsistä on tuhoutunut ennätysmäärä männyntaimia ja myös kalvettu ennätyksellisesti kasvatuspuista kuorta joka on aivan uusi ilmiö nyt.

    mehänpoika 7.11.2015 at 19:08

    Sama kehitys männyn suhteen on käynnissä liikojen hirvien vuoksi myös Etelä-Suomessa. Nimimerkeistä Ammatti Raivooja, suorittava porras, n.merkki, Timppa, Metsuri motokuski ja Jätkä pätkät pitävät Ruotsin huolestuttavaa tilannetta vähemmän merkityksellisenä Suomea ajatellen. Timppa kuvittelee Suomen saavan jopa kilpailuetua moisesta tilanteesta.

    – Mielestäni ainakin näiltä herroilta on järki sumentunut hirvenmetsästysviikonloppuja odotellessa. Heidän mielestään hirviä ei ole liikaa, ja valitukset ja ”änkytykset” ovat turhia. Hirvien määrä muka riippuu hyvistä ruokamaista.

    – Pitäisi pitää mielessä VMI:n havainnoimien metsätaimikoiden hirvituhojen määrä, mikä viimeksi oli yli 1 miljoonaa hehtaaria, josta yli toinen puoli on alentanut taimikon laatua. Tuhojen määrä on ollut jatkuvasti kasvussa. Metsäkeskuksiin ilmoitetut hirvituhot eivät anna oikeaa kuvaa tilanteesta, sillä kaikki omistajaryhmät eivät ole korvausten piirissä, eikä kaikkia ymmärretä edes ilmoittaa.

    – Hirvimiehiltä unohtuu hyvin usein hirvien aiheuttama riski maantieliikenteelle. Tilastojen mukaan se on paljon merkittävämpää kuin metsätaloudelle ja siitä yhteiskunnalle koitunut menetys, mikä MMM:llä on edelleen selvittämättä.

    – Hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa, lähennellen ennakkotietojen mukaan tänä vuonna 2000 määrää. Peurakolareiden määrä on yli 2-kertainen edelliseen verrattuna. Ko. kolareissa loukkaantuneiden määrä kohoaa yleensä samassa suhteessa, eli korreloi hirvien määrän kanssa.

    Timppa 7.11.2015 at 19:37

    Niin kuin tuolla toisella palstalla totesin, minulta hirvijahti jäi tältä syksyltä, joten se ei ainakaan minun järkeäni sumenna.

    Senkin totesin, että ainakin meillä päin Keski-Suomessa hirvikanta on vähentynyt ja tuhot olemattomat seudulla, jossa paljon männyntaimikoita. Kukaan näistä valittajista ei ole kuitenkaan ilmoittanut halustaan lisätä männyn kasvatusta, mikä sekä kokemusperäisesti että puhtaasti matemaattisesti tarkastellen on varmin tapa torjua hirvivahinkoja ja tuottaa luonnollisestikin aikanaan kunnon männiköitä.

    Tällä palstalla keskusteltiin männyn kasvatuksesta ei tieliikenteestä.

    pvma 7.11.2015 at 19:40

    ”Turha änkyttää hirvivahingoista jos perustaa avohakkuun jälkeen männyn taimikoita hirvien ruokapelloiksi”

    Entä jos kuusi ei kasva kun on kuivaa? Katajaako pitäisi istuttaa?

    minusta tuntuisi että syynä ovat liian pienet lupamäärät.
    ainakin täällä päin metsästäisivät enemmänkin

    olen huomannut että auton edessä on nykyään useammin hirviä kuin esimerkiksi 5-10 vuotta sitten. muistuttaa vuosituhannen vaihdetta.

    mehänpoika 7.11.2015 at 20:30

    Ei tilastojen ja tutkimusten mukaan Etelä-Ruotsissakaan ole männyn uudistamista lisätty, koska tulokset voivat jalostua pelkästään hirven lihaksi. Luottamus on ilmeisesti sielläkin mennyt hirvikannan kurissa pitäjiin eli metsästäjiin.

    Luottamus kun on kerran menetetty, niin se yleensä on menetetty lopullisesti.

    suorittava porras 7.11.2015 at 21:03

    Ruotsissa metsästäjät ovat maanomistajia ja heillä on jopa vapaa metsästysoikeus omilla maillaan osan aikaa jahtikaudesta .
    Tulos näkyy avaustekstistä : )

    mehänpoika 7.11.2015 at 21:49

    Ei ole Ruotsissa meidän kaltainen ”kansallinen hätätila”. Tullaan ilman mäntyjäkin vielä toimeen, eika valtio velkannu liikaa kuten meillä tapahtuu.

    Gla 8.11.2015 at 04:46

    Timppa: ”Senkin totesin, että ainakin meillä päin Keski-Suomessa hirvikanta on vähentynyt…”

    Mitä ajanjaksoa tarkastelet? 2001-2015 vai 2011-2015?

    Timppa: ”Kukaan näistä valittajista ei ole kuitenkaan ilmoittanut halustaan lisätä männyn kasvatusta…”

    Moneltako olet kysynyt?

    Timppa: ”…mikä sekä kokemusperäisesti että puhtaasti matemaattisesti tarkastellen on varmin tapa torjua hirvivahinkoja ja tuottaa luonnollisestikin aikanaan kunnon männiköitä.”

    Kyse on luottamuksesta. Kanta pitää saada riittävän alas ja metsätalouden harjoittajat vakuutettua siitä taso myös säilyy sellaisena. Vasta silloin voidaan elätellä toiveita hirven ravinnon kasvatuksen lisäämisestä. Tähän saakka ei tällaisen luottamuksen rakentamiselle ole edellytyksiä.

    Ja toisaalta, vain osa ns. talousmetsistä on aktiivisen metsätalouden parissa, joten ihan suoraa korrelaatiota ei näillä jutuilla kokonaisuuteen ole. Muutama hehtaari lisää männikköä ei vaikuta muuhun kuin että ko. metsätalouden harjoittajan kohdalle osuu merkittävä hirvituho. Siksi tätä keskustelua on turha käydä akselilla metsästysseura – metsätalouden harjoittaja. Kyse on isommista linjauksista, jotka maalataan ylemmällä tasolla.

    Visakallo 8.11.2015 at 06:28

    Olen Gla:n linjoilla. Tämä asia ei todellakaan ole metsästysseurojen ja metsänomistajien välinen asia, vaan kysymys on luottamuksesta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
    Ympäristölainsäädännössä on edetty siihen suuntaan, että aiheuttaja joutuu entistä useammin korvausvastuuseen aiheuttamastaan vahingosta.
    Liian suuri hirvikanta on ympäristölle aiheutettu vahinko.
    Yhteiskunta on siten korvausvastuussa salliessaan liian suuren hirvikannan olemassaolon.
    Vaihtoehdoiksi jää rajoittaa hirvikantaa tai alkaa korvata aiheutetut vahingot täysimääräisinä.
    Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vain ensimmäinen vaihtoehto on käyttökelpoinen.
    MTK joutuu nyt uusien metsänomistaja-jäsentensä takia olemaan selkeästi metsänomistajien puolella, valtiolla ei ole rahaa, ja samaan aikaan teollisuuden puuntarve kasvaa, voimme olla varmoja ettei sama meno hirvituhojen suhteen metsissämme enää kovin kauan jatku.

    Timppa 8.11.2015 at 10:21

    Meillä vuosina 2001 ja 2002 oli jäävä kanta hirvipomona tekemäni ilmoituksen mukaan 11 eläintä/1000 ha. Kumpanakin vuonna kaadettiin 4,5 eläintä/1000ha. Parhaana vuonna myöhemmin kaadettiin 6 hirveä/1000 ha. Silloin oli hirviä.

    Kanta on pudonnut todella merkittävästi noista vuosista.

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 108 total)
1 2 3 4 … 9 10 11