Keskustelut Metsänomistus Hirvieläinkolareiden määrä kasvaa edelleen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 22)
  • Hirvieläinkolareiden määrä kasvaa edelleen

    Hirvieläinkolareiden määrä on kasvanut selvästi jo neljättä vuotta. Poliisi tilastoi tammi-syyskuussa liki 4600 hirvieläinkolaria, mikä on kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja liki puolet enemmän kuin vuonna 2011.

    Hirviä oli Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2011 noin 74000 ja viime vuonna 82000.

    Elokuuhun mennessä hirvieläinkolareissa kuoli kaksi ja loukkaantui 82 ihmistä. Koko viime vuonna kaksi kuoli ja 145 ihmistä loukkaantui.

    HS (15.10.2015)

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Lisäksi koko ajan on pääteiden varsiin lisätty hirviaitoja, eli lisääntyminen tapahtuu yhä vähemmillä tiekilometreillä ja vähäliikenteisillä teillä.
    Jos kolaritiheys joka puolella säilyisi samana, niin aitauksien takia kokonaismäärän pitäisi laskea.
    Eli siis hirvien kokonaismäärä kasvaa aika voimakkaasti.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    MJO

    Hirikanta on täälläkin kasvanut parin viime vuoden aikana. Usean vuoden jälkeen viime talvena oli taimikkotuhoja ja jälkiä on huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin.

    Paikallinen metsästysseura sai kaikki kaatoluvat kahden viikonlopun aikana. Joten paikallinen kanta tulee olemaan korkeampi, kuin viime talvena.

    Metsuri motokuski

    Hirvieläinkolari ei tarkoita pelkästään hirvi kolareita. Mm valkohäntäpeura kolarit ovat lisääntyneet huimasti varsinais suomessa on jo ilmeisesti suurin syyllinen tuohon tilastoon.

    Hirvieläinkolareita ovat myös kauris kolarit jonka kanssa meinasin kolaroida viime viikon vaihteessa hirvimetsälle mennessä.

    oksapuu

    Niin, Hesarin mukaan kaksi kuollutta ja 82 loukkaantunutta Elokuuhun
    mennessä.
    Olisikohan aika pikkuhiljaa poistaa lupakäytäntö valkohäntäpeuran/
    kauriin osalta?

    mehänpoika

    Vastuu kaikista hirvieläinkolareista, niissä menehtyneistä ja loukkaantuneista on liian vähän pyyntilupia anoneilla metsästysseuroilla. Tällainen menettely on saanut jatkua ilman virkavallan siihen puuttumista jo liian pitkään. Pyyntiluvista luopuminen kaikkien hirvieläiten osalta poistaisi vastuun hirviporukoilta.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Tässä on VAIN poliisien tilastoimat tapaukset. Iso osa kauris- ja muista piensorkkaeläinkolareista jää poliisien tilaston ulkopuolelle.

    Toisaalta pienpetojentappaja on paljon vaarallisempi: puutiaisaivokuumetapauksia on ollut tänä vuonna tähän mennessä 60, joista kaksi on johtanut kuolemaan.
    Myyrät ovat TBE-viruksen reservuaari.

    Pieni tietoisku täkäläisten lumikkohypoteetikoiden (ja heidän peesareidensa) kiusaksi ja todellisuudentajuisten (joita on valitettavan vähän) onneksi:

    ”…että pienetkin muutokset kettujen määrissä voivat johtaa suuriin muutoksiin punkkien määrissä…”
    (Taal Levi – Oregon State University)
    Tämä hypoteesi on todistettu meillä mitä hirvittävimmällä tavalla. Jossakin vaiheessa (kunhan totuus valkenee tyhmälle kansalle) pienpetojentappoprikaatilaiset jonottavat lippuja kuun pimeälle puolelle.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat päättävät ihan itse lupa- ja sorkkaeläinten määrät. Tuo on täyttä teatteria tuo lupien ”anominen”.

    jhn6610

    Kyy-käärmeen saa tappaa. Ihan muuten vaan, ei tarvi syytä. Ainoa eläin jonka saa nitistää tavatessaan. Syynä kuulemma että kun lakia laadittiin 70-luvulla niin jotakuta lainlaatijaa( vai hänen lasta) oli kyy purrut. Siinä riittävä syy. Jospa hirvi/kauris-kysymykseen tulee rotia kun tapahtuu. Tutun tutun kuolema etäinen tapahtuma. Kun sattuu päättäjan omalle kohdalle pitäisi ymmärtää jotakin. ’Toistaiseksi tuntemattomasta syystä’ ulosajo – ei tule sarvipää kertomaan tapahtumien kulkua. Tosin päättäjistö sijoittuu kehä3 sisäpuolelle joten ei niin paljo hirviä näkysällä -> liioiteltu ilmiö. Susikanta korreloi vasantuotantoon? Eikös sudet ole oikeassa osoitteessa taajama-asutus-alueella missä lähimmät hoidetut (taimikko) metsät. Siinä kehä2 Olari/Suurpelto-kulmilla peuroja. Peurakolari vielä oiva konsti saada auto lunastukseen. Siskonmies ajoi peuran kanssa kahdesti peräkkäisinä vuosina. Peura alle ->puskuri, peura konepellille-> uusi pelti ja tuulilasi. Se ammunta kun hirviluvat käytetty -> ilveksen jäljet katoaa seuraavaksi. Peuroja ja villisikoja. Tänä vuonna hyvä hirvi kun kiertää muovinauhat. 5v sitten toinen katkoi kaikki luontaiset mä-taimet.

    Gla Gla

    ”Hirvieläinkolareita ovat myös kauris kolarit jonka kanssa meinasin kolaroida viime viikon vaihteessa hirvimetsälle mennessä.”

    Tuo on totta, mutta henkilövahingot tulee pääasiassa hirvikolareista.

    Täällä paikallinen riistakeskuksen edustaja sanoi, että ilves ei ole kiinnostunut valkohäntäpeuroista. Mikä tuon lajin paikka metsissä oikeastaan on? Lounaassa kanta on hyvin vahva ja Elyn liikenneturvallisuusinsinööri vain levittelee käsiään voimattomana tämän asian edess.

    Hirville en kaikista ongelmista huolimatta kaatolupien poistoa kannata, koska näennäinenkin vastuu hirvikannan kehityksestä poistuisi metsästäjiltä. Valkohäntäpeuroja sen sijaan pitäisi saada pyytää lähes yhtä vapaasti kuin rottia taimikosta. Tuon vieraslajin häviäminen ei olisi mikään ongelma.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suomen kunnolliset tilastot, kuten esimerkiksi riisteläinten ja hirvieläinkolarien määristä, ovat suuri vahvuus. Voidaan tehdä politiikkaa tiedon eikä mutututuman varassa. Toivottavasti julkisen talouden säästövimmassa ei lopeteta seurantoja. Nyt esimerkiksi nähdään tilastoista, että liikenteen hirvieläinonnettomuuksista suuren osan aiheuttavat pienet hirvieläimet.

    Glan kanssa samaa mieltä. Sorkkaeläimiä on liikaa: hirvien, porojen, metsäkauriiden ja villisikojen määrää pitäisi alentaa. Valkohäntäkauris on vieraslaji ja joutaa kokonaan pois.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 22)