Keskustelut Metsänomistus Hirvieläinkolareiden määrä kasvaa edelleen

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 22 total)
  • Hirvieläinkolareiden määrä kasvaa edelleen

    Hirvieläinkolareiden määrä on kasvanut selvästi jo neljättä vuotta. Poliisi tilastoi tammi-syyskuussa liki 4600 hirvieläinkolaria, mikä on kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja liki puolet enemmän kuin vuonna 2011.

    Hirviä oli Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2011 noin 74000 ja viime vuonna 82000.

    Elokuuhun mennessä hirvieläinkolareissa kuoli kaksi ja loukkaantui 82 ihmistä. Koko viime vuonna kaksi kuoli ja 145 ihmistä loukkaantui.

    HS (15.10.2015)

  • suorittava porras

    #”Olisikohan aika pikkuhiljaa poistaa lupakäytäntö valkohäntäpeuran/
    kauriin osalta?”#

    Tuskin kovin suuria muutoksia metsästyshalukkuuteen on odotettavissa , vaikka lupakäytännöstä luovutaan .
    Joita valkohäntäpeuranmetsästys kiinnostaa , saavat siihen varmasti mahdollisuuden . On suuri joukko metsästäjiä , jotka jahtaavat vain pieniä hirvieläimiä , ei hirviä . Ongelma lienee enemmänkin siinä , että kaikki jaossa olevat luvat eivät käy läheskään aina kaupaksi .

    ….ja varsinainen kauris ei tarvitse pyyntilupaa . Niiden määrä kasvaa kuitenkin kovaa vauhtia tästä huolimatta …tai ehkä juuri siksi .

    Jätkä pätkät

    Ruotsissa on hirvieläinten määrä hehtaaria kohti huomattavasti suurempi kuin meillä. Kuitenkin hirvikolareita syntyy siellä suhteellisesti paljon vähemmän kuin meillä.
    Alan miehet ovat väittäneet, että ruotsalaismetsästäjät jättävät tienvierillä asuilevat hirvet ampumatta ja metsästävät kauempana valtateistä olevia metsähirviä.
    Tienvarressa eläneet hirvet ovat viisaampia tai ainakin osaavat varoa ja väistää autoja, toisin kuin metsähirvet.
    En tiedä, mikä on totuus, mutta näin on kerrottu jo pitkään.

    Gla

    En tiedä, mihin hirvikolarien määrää verrataan, asukaslukuun vai liikennesuoritteeseen ja onko suhteet todella noin kuin sanot. Ja onko tilastot ajantasalla, eikä vertailua tehdä 10-15 vuotta vanhojen onnettomuuslukujen perusteella kuitenkin käyttäen hirvikantana nykytasoa.

    Mutta jos erot ovat todellakin tuollaisia, eräs selitys voisi olla hirviaitojen määrä. Mutta kun emme tarkkaan ruotsalaista tilannetta tiedä, vertailua ei kannata tehdä niin liikenteen kuin metsätuhojen osaltakaan. Parempi keskittyä vaan omien ongelmien ratkaisemiseen.

    jees h-valta

    Ehkä tuo naapurimaan hirvi vain on aivan samoin kuin meilläkin paikallaan pysyvää sorttia silloin kun niitä ei metsästetä tai koirien kanssa juoksuteta ympäri valtakuntaa. Rauhassa tien ylittävä hirvi todella helpompi myös autoilijalle kuin vauhdilla jaakattuna tielle säntäävä.

    jees h-valta

    Tämä sama nimittäin heijastuu myös taimikoiden suojaksi tehtyjen aitojen suhteen. Kun ei ole metsästystä pysyy aidat ehjinä mutta kun aletaan juoksuttaa ne törmäävät myös aitoihin.

    suorittava porras

    Ruotsissa on huomattavasti Suomea enemmän hirviaitoja teiden
    varsilla . Lisäksi teiden lähialueden näkyvyys pidetään hyvänä .

    Myös Suomessa vältetään metsästystä teiden läheisyydessä , mutta sille ei voi mitään , jos hirvi jolkottelee metsästystilanteessa koiran edellä parikinkymmentä kilometriä ja ylittää kulkiessaan useita teitä .
    Vuosien saatossa on ollut havaittavissa , että hirvet liikkuvat koirien saattelemana yhä enemmän jäämättä paikalleen haukuttavaksi . Näyttää syntyneen uusi kulkurihirvien sukupolvi , jotka vaihtavat jatkuvasti paikkaa . Lisäksi näiden liikkeitä ja kulkusuuntaa on erittäin vaikea ennakoida .

    Runsasta liikkumista selittää osaltaan hirvikannan voimakas nuorentuminen kannanleikkauksen seurauksena . Vanhemmat yksilöt pysyvät hyvinkin suppealla alueella nuorempien likkuessa enemmän hakiessaan reviiriä itselleen . Ero hirvien ikärakenteessa saattaa selittää osaksi eroja Suomen ja Ruotsin
    hirvikolaritilastoissa . Vanhemmat yksilöt ovat viisaampia ja liikkuvat vähemmän . Hirvien keski-ikä on Ruotsissa korkeampi , kuin Suomessa ja eläinten kolarialttius näinollen pienempi .

    Palstamato

    Monenlaisesta satuolennosta olen kuullut, mutta etta viisas hirvikin…

    MJO

    Jos metsästys aiheuttaa hirvikolaritkin ajattamalla ”viisaat hirvet” autojen alle. Miksi hirvikolareita sattuu läpi vuoden? Lisäksi syksyllä on kiima-aika, joka pistää uroksiin kummasti liikettä.

    Ruotsiin viitaten sen verran. Jos ruotsi katkaistaan helsingin korkeudelta, niin eteläpäähän maata jää suurinosa ihmisistä ja liikenteestä. Harvaan asuttuun pohjoispäähän jää kuitenkin suurempi osa hirvistä.

    Lisäksi etelä ruotsin päätiet ovat lähes aidoitettuja.

    torppari

    A . J

    Villisika oli aiemmin kokonaan rauhoittamaton. Nykyisin villisian metsästysaika on 1.6. – 28.2./29.2., mutta villisikanaaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on aina rauhoitettu. Vuosittain ammutaan muutamia kymmeniä yksilöitä.

    ”helppohan” possut on poistaa..vaatii vaan luotiaseen ja metsästysoikeuden kyseiselle alueelle ja lihakin on hyvää…harvemmin vaan tulee hollille

    Palstamato

    Varttuneet hirvet pystyvät pitämään reviirinsä, ja en kutsuisi sitä viisaudeksi. Hyönteisetkin pitäävät reviirinsä. Hirvihän ei hahmota nopeasti liikkuvia kulkimia. Edes junaa se ei väistä. Siinä mielessä antaa varsin”tyhmän” vaikutelman itsestään.

    Nämä varttuneet hirvet sitten tuottavat tehokkaasti vasoja, jotka koikkelehtivat alussa sinne tänne vieroituksen jälkeen. Joten, varsinaisesti varttuneet hirvet ei ratkaise liikenneongelmaa suuntaan tai toiseen.

    MJOn analyysi Ruotsin eroista on aika hyvä.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 22 total)