Keskustelut Metsänhoito Hirvikannan säätely metsänomistajille

Tämä aihe sisältää 21 vastausta, 11 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Planter 1 vuosi, 9 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)
  • Hirvikannan säätely metsänomistajille

    Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

    ”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

    Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

    ”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

    Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)…  …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

  • uudehko metsänomistaja

    Lisäys edelliseen viestiin.

    Asian selventämiseksi vielä yksi kysymys vaikkapa Korpituvan Tanelille tai yleensä seurueelle, joka on kaatanut luvallisen aikuisen hirven sijasta kaksi varaa. Miten ilmoitatte kaadot riistahallintoon? Ilmoitattekoa Koorpituvan Tanelin kaatomäärät kaadetuksi 33 kaatoluvan määräämaa hirveä vai 48 elikkoa?

    suorittava porras suorittava porras

    Jokaisesta kaadetusta eläimestä lähtee tieto erikseen. Kaadon aika, paikka, eläimen ikä ja sukupuoli ilmoitetaan sähköisesti yleensä viimeistään kahden vuorokauden kuluessa tapahtumasta”oma riista”-palveluun. Samoin menetellään havaintojen suhteen. Lähes 100% metsästysseuroista toimii näin.

    Tilastoista käy siis lopulta ilmi , montako yksilöä pyyntiluvilla on kaadettu.

    Esim. Vuosi sitten käytimme 6 pyytilupaa ja saimme saaliiksi 2 aikuista hirveä ja 8 vasaa=10 yksilöä. Kuluneena syksynä käytimme 7 pyyntilupaa saaliina 5 aikuista ja 4 vasaa =9 yksilöä.

    Jos hirviä on runsaasti , voi talvehtivaa kantaa pienentää kaatamalla enemmän vasoja suhteessa aikuisiin hirviin. Kuitenkin niin ,että koko vuoden vasatuottoa ei laiteta kerralla vainaaksi.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    200 miljoonaa kiintokuutiometriä on alle 10 kiintokuutiometriä hehtaaria kohti vuodessa.

    Ei olisi myöskään isoa haittaa jos kasvuvastaavat osaisivat edes sen kasvun laskea. Esimerkki: Jyväskylän läheltä oli metsälehdessä vuonna 2007 juttu kuusikosta, jossa kasvaa 650 runkoa hehtaarilla, joiden kasvuvaippa oli silloin keskimäärin 30 neliömetriä ja lustonohuus rinnankorkeudelta rapia 2 millimetriä (tarkoittaa että keskilustonohuus on luokkaa 3 millimetriä). Kun valmiiksi laskettuja arvoja ei löytynyt taulukoista, niin kysyttiin metlan silloiselta kasvuvastaavalta, että paljonko vai vähänkö se tuollainen metsä kasvaa. Kasvuvastaava antoi erikoisa siantuntijalausunnon: kyllä se toistakymmentä kuutiota kasvaa. Aivan varmasti kasvaa.

    Gla Gla

    Jälleen kerran, kasvusta puhuttaessa täytyy ottaa koko kiertoaika huomioon alkaen taimikkovaiheesta. Silloin ei puhuta keskiarvona 30 neliöstä ja 3 millistä, vaan hiukan yli 10 m3 kasvusta. Tuolla tavoin päästään 200 miljoonaan.

     

    MJO

    Lisäksi kasvusta puhuttaessa. Kannattaa ottaa huomioon, ettei Oulusta ole paljoa pitempi matka Helsinkiin verrattuna Kilpisjärvelle. Suomessa on valtava määrä hehtaareja oulun pohjoispuolella. Suurimmassa osassa näistä metsistä on mahdottomuus saada kasvua lähellekkään 10m3/ha/v.

    Gla Gla

    Kysymys on muutoksesta nykytilaan verrattuna. Silloin käyttämätöntä potentiaalia on taatusti Suomen jokaisessa osassa runsaasti jäljellä. Eli jos kasvua on varaa parantaa etelässä, niin on myös pohjoisessa.

    MJO

    Tottakai on potentiaalia. Taimikonhoito, ensiharvennus, ojitukset yms. ajallaan tekemiset ja hirvituhojen minimointi lisäisi kasvua. Vaikka nuokin hoidettaisiin kuntoon, tuskin päästäisiin 200 milj.m3 kasvuun.

    Ei läheskään kaikkia viivästyneistä hoitotöistä päästä koskaan eroon. Aivan turhaa teoreettistä haihattelua. Saataisiin aluksi teollisuus ostamaan edes nykyinen markkinoilta saatavilla oleva puu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lisätään MJO hyvään listaasi vielä jalostetun siemenen käyttö (+20 %), lannoitus (+20 %) ja ilmastonmuutos (+?), niin ollaan jo lähellä 200:aa. Maamme metsien kasvu on ikärakenteensa vuoksi vielä kiihtyvän kasvun vaiheessa, joten sieltäkin tulee vielä jonkin verran lisää. Iso jarru kehitykselle on puun hinnan matelu, joka ei innosta investoimaan metsänhoitoon.

    Gla Gla

    Ei olekaan oleellista, onko kasvu 200, 176,4 miljoonaa m3 tai jokin muu luku. Kun  katsotaan vuotuisen kasvun kehitystä, vauhti on ollut hyvä. Mitään syytä ei ole epäillä, että jokin biologinen raja olisi tullut tai edes tulossa vastaan ja jos vuoden -70 metsäammattilaisten olisi pitänyt ennustaa kasvua 50 vuoden kuluttua, 110 olisi ollut yhtä utopiaa kuin 200 nyt. Toki kehitys tästä eteenpäinkin ottaa aikaa. Mitään hyppäystä kasvussa ei ole mahdollista saavuttaa. Eli koska homma ottaa aikaa, yhtään ei ole syytä viivytellä edellytysten parantamisessa. Minun veikkaukseni mukaan 50 vuoden kuluttua puun käyttömahdollisuudet on ihan eri tasolla kuin tällä hetkellä ja jos kasvua ei reilusti aleta parantaa jo nyt, 50 vuoden kuluttua emme pysty vastaamaan tarpeeseen varsinkaan, jos/kun puun käytön määrä alkaa kasvaa jo nyt. Luontokin kun tarvitsee omansa, tälläkään hetkellä suojeltujen alueiden määrä ei ole riittävä. Kun lisäksi maankäyttömuotojen muutos (rakentaminen) vähentää metsäpinta-alaa, eikä maan kohoaminenkaan enää pinta-alaa lisää, tulevaisuudessa puut pitää hakata yhä pienemmältä pinta-alalta. Se korostaa tarvetta parantaa puun kasvua. Siksi tavoitteet pitää olla luvuissa, mitkä kuulostaa monien korvissa utopialta. Tarve kuitenkin on siinä suuruusluokassa, jos elämää tällä planeetalla aiotaan jatkaa.

     

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Tuo jyväskylän kuusikko on tähän mennessä kasvanut luokkaa 20 kiintokuutiometriä/ha/vuosi. Maaperä on niin kivinen, että 650 runkoa enempää paikalle ei edes sovi. Tuollaisen potentiaalin omaavia maita meillä on ainakin 5 miljoonaa hehtaaria.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)