Keskustelut Metsänhoito Hirvikannan säätely metsänomistajille

  • Tämä aihe sisältää 346 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten PlanterPlanter toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 346)
  • Hirvikannan säätely metsänomistajille

    Merkitty: 

    Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

    ”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

    Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

    ”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

    Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)…  …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

  • Planter Planter

    Tässä kai oli tarkoitus miettiä vähän pidemmällä tähtäimellä Suomen tulevaisuutta. Eikö kuitenkin ole niin, että metsät ovat merkittävin luonnonvaramme, uusiutuva luonnonvara? Eikö kehitys ole maailmanlaajuisesti menossa siihen suuntaan, että siirrytään, on pakko siirtyä, uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön?

    Tämä sukupolvi kyllä tekee päätehakkuita laadukkaista tukkipuuleimikoista, mutta pitäsikö se mahdollisuus olla myös lapsenlapsillamme, jolloin todennäköisesti uusiutuvat luonnonvarat ovat entistä suuremassa arvossa, välttämättömiä.

    Olemmeko niin itse itsekkäitä, että omassa ahneudessamme tuhoamme perinnön, jonka olemme itse saaneeet edelliseltä sukupolvelta.

    Antonin avauksen ja kommentit ymmärsin niin, että aivan älyttömillä laskelmilla yritetään perustella, että korkea hirvikanta ja metsästys olisi jotenkin niin hyödyllistä yhteiskunnalle, että sen pitäisi ohjata päätöksentekoa metsätaloudessa.

    https://www.luke.fi/uutiset/metsastajien-rahankaytto-kasvussa-tasta-hyotyy-suomen-talous/

    http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/540654/luke-luobio_67_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    Toisaalta tulee myös piikkiä metsäntutkimukselle, ei vakuuta, jos jotkut tutkijat eivät osaa suorittaa yksinkertaista kertolaskua.

    Kyse ei ole niinkään siitä, onko käyttämätön potentiaali 50 miljoonaa vai 200 miljoonaa kuutiota,vaan siitä, että pontiaalia on ja haluammeko mahdollistaa sen käytön seuraaville sukupolville.

     

    MIISU4F MIISU4F

    Katsoitteko YLEN sivulta hirviuutisen Pohjanmaalta, jossa tien ylittää parikymmentä hirveä?. Itseä ihmetytti, miksi ne kaikki kulkivat kuopan ja risukon kautta ennen tien ylitystä. Varmaan ikiaikainen polku menee juuri siitä vaikka luulisi ylityksen olevan helpompi muutamaa metriä kauempaa avoimelta ja tasaisemmalta.

    Mitä sitä kaikkia eläinten aivoituksia. Kai se puska antaa suojaa mutta kuoppan kautta kulku..

    https://yle.fi/uutiset/3-11220708

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tuohon Miisun kysymykseen vastauksena, että ensimmäinen hirvi kulki juuri siitä, niin perässätulevat myös. Tämä on yleistä seuraa johtajaa käytöstä eläimillä.

    Selvimmin se tulee esiin lampailla. Kun aikanaan pikkupoikana päästin lammaslaumaa orsiveräjästä, niin ensimmäinen kiirehti ja hyppäsi alimman orren yli, ennenkuin ehdin sitä poistaa. Vedin orren heti ensimmäisen mentyä pois, mutta jokainen hyppäsi sillä kohdalla juuri samanlaisen hypyn kuin ensimmäinenkin.

    Muuten tuo hirvilauma todistaa lähinnä sitä ettei kaatolupa systeemi oikein pelaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tolopainen

    Tässä tietenkin oikea toimenpide viranomaisilta olisi laittaa hirvijahti välittömästi tuon lauman perään eikä ihastella moista metsänhävityslaumaa. Tuo on maaseudun tulevaisuudenkuva, siellä hirvilaumat vaeltelevat autioituneiden kylämaisemien poikki ja viheriät käyvät niiitä Helsingistä saakka kuvaamassa uusilla BMW neli veto maastureillaan.

    pitkät neulaset pitkät neulaset

    Voisiko ajatella myös niin ,että hirviä lisäämällä puun hinta lähtisi nousuun?

    Hirvien syödessä puusto vähenisi ja harvassa olevista pihapuista maksaisivat mitä vaan – kunhan saisivat?

    Sahapukki

    20 hirven lauman näky ei todista juuta eikä jaata  kaatolupasysteemin toimivuudesta. Tuolle laumalle riittää elintilaksi muutaman köyhän suomaiden laidat. Eli 20 hirven laskennallinen asuma-alue on (3 kpl hirveä/1000 ha) 6667ha eli semmonen 8km x 8km pläsi. Tavallisen pohjoissuomalaisen seuran maa-ala.

    Koska tuota videosta on kohkattu jo puoli viikkoa osoittaa se ainoastaan sen, että tämä on ainutlaatuinen tapaus suomen maaperällä.

    pikkutukki

    Miisu ! Hirvistä tuli vain ensimmäiset kuopan yli , loput tulivat maan alta ja juoksivat jonkun mäntytaimikkoon ! 🙂

    Tolopainen

    Hirvi syö päivässä n.60kg risuja, jos tuo 20 lauma jää viikoksi tankkaamaan johonkin lähiseudun taimikkoon se taatusti aiheuttaa tappioita.

    Sahapukki

    Mistä Tolopainen tuommosen risun syönnin kilomäärän olet tempaissut? Olen jostain lukenu hirven talviruuan olvean alle 20 kiloa vuorokaudessa. Eli tällä kulutuksella täytyisi ruokailla 250 vuorokautta harvennushehtaarilla, jos arvioidaan vaikka ensiharvennukselta jäävän korjaamatta vaikkapa 5000kg latvuksia.

     

    Puuki

    Hirvet meni hankalakulkuisen kuopan ja risukon  läpi ehkä siksi , kun susia saattoi olla niiden jäljillä. Se hidastaa mahdollisten seuraajien kulkua.  Sudet menee (kivikkoiseen ?) kuoppaan hirvien reittiä ja rämpivät siellä pidempään kuin pitkäjalkaset hirvet.  Ainakin hirvet toivoo sitä 🙂

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 346)