Tuskin on kova pakkanen joka pohjoisessa on suojana, ei vain ole levinnyt joka paikkaan. Täällä ainakin reilun pakkastalven jälkeen on enempi, mutta jos on vesikelejä ja suojia ja taas vähän pakkasta, niin vähentää esiintymää.

Hirven talvikanta alueella on ratkaisevan tärkeä. 90-luvun lopulla, kun tämä ilopilleri tänne tuli, oli syksyllä lähimetsäkin ihan mustana kärpäsiä. Sitten oli välissä joku vuosi, ettei lähistöllä juurikaan talvehtinut hirvia, niin ongelmaa ei ollut oikeastaan ollenkaan. Erityisesti hirvien talvimaakuuksien kohdalla ongelma on pahimmillaan, mutta riittä sekin että ovat kulkeneet alueella.

Kesän sääsuhteet vaikuttavat siihen milloin ja miten pitkään esiintyvät. Lämmin ja kostea lesä, niin kuoriutuminen on aikainen ja esiintymä alkuun runsas, mutta esiintyminen saattaa lopahtaa jo paljon ennen yöpakkasia. Tavanomaisena kesänä esiintymä alkaa myöhemmin mutta jatkuu täälläkin marraskuun lopulle. Vasta kunnon pakkaset öisin lopettavat riesan.

Hirvikärpänen on huono lentäjä, eikä tykkää tuulesta. Meillä oli 200m päässä mökistä oikein mekaesiintymä, mutta mökin pihassa ei mitään ongelmaa. Hyvällä raivauksella vähennetään hirvien talvista viihtyvyyttä ja huononnetaan hirvikärpästen lentosäätä.

Tämä huono lentokyky hidastaa hirvikärpäsen leviämistä. Se leviää vain käytännössä siten että tartunnan syksyllä saanut hirvi talvehtii puhtaalla alueella. Tietysti tuulet kuljettavat yksittäisiä kärpäsiä hyvinkin kauas.

Hirvikärpäsen esiintyminen on, niinkuin muidenkin syöpäläisten, liikakansoituksen tulos. Meillä tuskin olisi koko riesaa, jos 90-luvulla ei olisi ollut hirviä aivan ylettömästi. Jos talvikanta pudotettaisiin siihen 10 000…..20 000 hirveen saattaisi hirvikärpäsriesa joillakin alueilla loppuakkin. Vain häviävän pieni osa hirvikärpäsistä päätyy hirveen, sujuaan jatkamaan.

Lisäys. Sivulla 18 on edellinen hirvikärpäskeskustelu.

Terveisin: Korpituvan Taneli