Etusivu Keskustelut Harrastukset Hirvikoeammunnan säännöt

Tämä aihe sisältää 25 vastausta, 10 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi suorittava porras 2 päivää, 7 tuntia sitten.

25 vastausta (näytetään 1-10)
  • Hirvikoeammunnan säännöt

    Eräs asia mietityttänyt, voisiko joku tietävä kertoa. Mikäli oma ase on 9.3 kaliiperinen, mutta ei sillä pysty merkkiä ampumaan (potkii niin paljon) niin voiko hirvikokeen ampua pienempi kaliiperisella kaverin aseella? Kyllähän ainakin metsällä saisi lainata, mutta miten tosiaan on hirvikoeammunnan kanssa?

  • suorittava porras suorittava porras

    Hommaa rinnakkaislupa kaverin aseeseen. Lupa tulee löytyä suoritusaseeseen koetilaisuudessa.

    mutta..mutta . Miten luulet osuvasi sillä “ysikolmosella” elävään hirveen , kun pahviin ampuminenkin noin pelottaa ???Kannattaa satsata vähän(=useampi sata /vuosi) panoksiin ja oikeaan ampuma-asentoon.

    Sopiva äänenvaimennin vähentää myös huomattavasti sekä rekyyliä , että ääntä. Muista kohdistaa ase änenvaimentimen asennuksen jälkeen.Ei välttmättä käy samaan pisteeseen , kun ilman vaimenninta. Ero voi olla huomattava.

    Paukkuarkuutta voi vähentää ampumalla haulikolla. Tulee halvemmaksikin.  Kun ammut 2000-3000 laukausta kesässä , ei ampuminen enää paljon jännitä : )

    Tolopainen

    Osta 308 ja myy norsupyssy pois. Voit ladata ratapanokset 6g luodeilla ja ampua kokeen niillä, reikäpäinen luoti tekee ison reiän tauluun. Osumat näkyy kiikarilla. Joka ainut hirvi on kuollut jota tuolla asella olen ampunut ja niitä on kymmeniä. Miksi Suomessa käytetään ylitehoisia aseita hirvenpyynnissä, hirvenkylki on ohut luoti menee keuhkoihin helposti, yksi osuma riittää.

    pikkutukki

    Tärkeintä hirveen on osua . Vesojen suhteen 9,3 ei niin herkkä . Vajaata toistasataa hirveä ampuneena …. luulen tietäväni . Valinta oman maun mukaan !

    Tolopainen

    Isot pyssyt ovat johtaneet huonoihin osumiin ja lihahävikkiin, kun on sama kumpaan päähän hirveä ampuu hävikki on suurta. Ei metsästyksen turvallisuuskaan ole yhtään parantunut, kun risukkoon ammutaan, jos joku tumma hahmo näkyy. Jos hirviluodin paino on n.30g ollaan pahasti liiottelun puolella, panokset kuin porkkanoita. Taitaa olla kympin kuti parhaimillaan.

    MJO

    Raskas ja hidas luoti tekee pienemmän liha hävikin, kun nopea.

    Tolopainen

    Ei ne luodit nyt ihan hitaasti lennä vaikka luotien paino on kasvanut. Ruutimäärät ovat myös kasvaneet.

    Metsuri motokuski

    Kyllä voit ampua kaverisi aseella hirvikokeen kunhan kaveri on mukana ja hänellä on aseesen kantolupa ja ase täyttää hirvelle vaaditut vaatimukset. Kun sinulla on noinkin järeälle kivääriaseelle kantolupa et tarvitse erillistä lupaa kaverin aseelle.

    Mutta jos aloitat esim hirvikokeen omalla aseella ja se särkyy kokeen aikana niin et voi jatkaa koetta toisella aseella. Tästä oli meillä yksi tilanne kun kaveri oli ampunut yhden kierroksen koetta ja kiikari vei mihin sattuu niin lainasin hänelle oman aseeni jolla hän ampui kokeen läpi. Kokeen jälkeen valvoja sanoi ettei noin olisi saanut tehdä kun kokeen tarkoituksena on myös todeta että ase on kunnossa ja kohdistettu oikein. Sillä kertaa kaveri sai kuitenkin kortin.

    MJO

    Ei ne luodit nyt ihan hitaasti lennä vaikka luotien paino on kasvanut. Ruutimäärät ovat myös kasvaneet.

    Eipä nuo kovin suuresti ole muuttuneet. Ennemminkin on siirrytty kevyempiin luoteihin, joka on nostanut lähtönopeuksia.

    Eikä 9,3mm luotien nopeudet ole lähes 1000m/s, kuten nopeimmilla .30- luodeilla.

    Tolopainen

    Ei luodin pilaamilla lihoilla ole määrällisesti mitään merkitystä kun ammutaan keuhko-osuma lapojen taakse tai läheltä kaulavarteen. Lihahävikki on kasvanut paljon vuosien mittaan kun aseet ovat järeytyneet. Huonoilla osumilla saadaan kaatoja ja useita kuulia perille.

     

    Metsuri motokuski

    Lihan hävikkiin luodin osumasta vaikuttaa eniten luodin lähtönopeus ei niinkään kaliberin suuruus. 30- kaliberin luodeilla on kova lähtönopeus jonka vuoksi myös lihaa tuhoutuu enemmän iskuenergian vuoksi. Olin kerran yhdessä hirvijahdissa jossa hirviä oli tunkeutunut aidatulle alueelle jo parin vuoden ajan. Kun hirvien elinolot alkoivat käydä huonoksi niin alue päätettiin tyhjentää. Silloin jahdin suoritti sen aikainen riistakeskus ja yliopiston oppilaat kurrssitöinä hoitivat lihahommat. Yksi valkohäntäpeura joka oli myös alueella täytettiin formaliiniliuoksella ja eläin päätyi opetuskäyttöön. Silloin testattiin myös erilaisia kalibereita ja niiden vaikutusta hirveen. Nopeimmin tuhoja teki sellaiset patruunat joidenka lähtönopeus oli suurin. Kaikki luodit olivat ns hirviluoteja. Paras kaliberi niissä testeissä oli vanha 6,16 eli 243 rem. Muistan että yhteen naarashirveen ammuttiin joillakin aseilla jopa kuusi kertaa ennen kuin se uupui. Em mainitulla kaliberilla kun ammuttiin niin hirvi oli laaki ja vainaa.

    Kysyin miksi ei vastaavia patruunoita saa käyttää nyky metsästyksesä ja he totesivat että kyseinen luoti on herkkä risuille ja sen vuoksi mitä suurempi luoti sitä vähemmän se on risuherkkä. Sen vuoksi on päädytty tiettyyn luodin paino ja iskuenergia vaatimukseen. Se ei tarkoita sitä että se olisi myös tuhovoimaisin kaliberi. Mutta kun kaikki vaikuttaa kaikkeen niin nykyinen vaatimus on kompromissi. Tästä on nyt aikaa yli 25 vuotta mutta varmaan soveltuu aika hyvin tähänkin päivään.

25 vastausta (näytetään 1-10)