Keskustelut Metsänhoito Hirvikolarit lisääntyvät!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 296)
  • Hirvikolarit lisääntyvät!

    Näin kerrottiin uutisissa. Ei tosin kerrottu että tämä tapahtuu samaan aikaan kun päätiet on saatu aidattua hirviaidoilla, eli kolareitten olisi pitänyt laskea rajusti.

    Tilanne on saatu tälle mallille tietoisesti lisäämällä hirvikantaa, vähentämällä kaatolupia ja jättämällä niitä käyttämättä.

    olisi nyt viimeinkin syytä puuttua asiaan. Ratkaisuna kaatolupapelleilyn poistaminen. Sitä on nyt harrastettu vuosikymmeniä ja tässä on sen lopputulos.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • suorittava porras suorittava porras

    Wanhan jätkän seura- asiat ovat hyvällä mallilla . Meillä hirviporukan keski- ikä oli viime syksynä 63 v ja johtokunnan vähän korkeampi . Sihteerikin(nuorin) jätti paikkansa täytettäväksi . Ei mene montaa vuotta , kun asekuntoiset on vähissä .

    Myin juuri toisen hirvikiväärin nuoremmalle metsästäjälle samaan pitäjään toiveissa , että edes jollekin kulmalle saadaan uutta voimaa kehiin .

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Se on taitolaji pitää seura nuorekkaana. Meidän kylän seura nuorensi johtonsa, taitaa olla alle 50 hallituksen keskiikä.

    Aina silloin tällöin kuulee juttuja mopottamisesta, jonka kohteeksi nuoret seuraan tulevat joutuvat. Eli jos seura kovasti ukkoutuu, niin oliskos syytä katsoa peiliin.

    pitää myös olla joustoa siinä kuinka paljon ja milloin on oltava metsällä, jos porukkaan ryhtyy.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    wanhajätkä

    Meidän seura on suppea ja pieni. Melkeen kaikki on maanomistajia ja vähintään joku side kylään. Kyllähän tämä nuorennus on vaatinu joustoa, uskallusta ja ymmärrystä. On onnistuttu. Töitä sen eteen on kyllä tehty mutta jatkuvuus on turvattu ja me vanhat jäärät ollaan vaan takapiruina

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Meilläkin on ainakin minuakin houkuteltu porukkaan vuosikymmeniä. No, minulla kun ei ole ampumistaitoa silmien takia, niin houkuttelivat ajomieheksi. Siihenkään en sitten lähtenyt kun oli matkaa työpaikkakunnalta yms. Nyt kun asun lähempänä ja aikaakin olisi, ei oikein ole kuntoa enää juoksennella metsässä. Toki jotain aina tehdä koitan, mutta ihan omaan tahtiin.

    Sen käsityksen olen saanut että ovat oikein aidosti olleet nuorentamassa porukkaa ja tehneet töitä samaan tyyliin kun Wanhajätkä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    wanhajätkä

    Eri yhteismetsät on ostanu täältä tiloja. Maine on kiirinyt ja mikään yhteismetsä ei ole vaatinut mitään oikeuksia seuralta. Tottakai ne oikeudet teille kuuluu. Välillä jotkut seurueet lyö vähän piikkejä ja ja vuokraavat alueita meidän sisältä jostain syystä meille tupsahtaneilta. Monet on kyllä tulleet kohta takaisin. Tämä kylähän on autioitumassa pahaa vauhtia. On siis pakko antaa vastuu nuorille innokkaille seuraaavissa sukupolvissa. Ne joilla on kuitenkin jonkunlainen side kotikontuihin.

    näin meillä

    MJO

    Yli 300 kaatoa reilussa 40 vuodessa omilta mailta. Silti hirviä minimaalinen määrä, ettei tuhoja ilmene. Ei oikein kuulosta uskottavalta yhtälöltä.

    Gla Gla

    Varsinais-Suomen ELY-keskus on julkaissut alueellisen hirvieläinonnettomuuksien vähentämissuunnitelman.

    https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/varsinais-suomessa-ja-satakunnassa-vahva-hirvielainkanta-onnettomuuksien-vahentamisessa-kannan-pienentaminen-avainasemassa-varsinais-suomi-satakunta-#.WWQwcYTyjIU

    ”Tienpitäjän mahdollisuudet hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseksi ovat tiedottamisen lisäksi kuljettajan varoittaminen, ajokäyttäytymiseen vaikuttaminen esim. nopeusrajoitusta alentamalla sekä riista-aitojen ja eläimistön yli- ja alikulkujärjestelyjen rakentaminen. Tienpitäjän toimilla keinot hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseksi ovat kuitenkin hyvin rajalliset”, Klang toteaa.

    Noinkin merkittävän sidosryhmän edustaja on siis voimaton sorkkaeläinten määrän suhteen, vaikka uuden järjestelmän myötä tilanteen piti korjaantua. Liikenneturvallisuuden heikentymistä vastaan joudutaan taistelemaan tehottomin menetelmin, kun järjestelmä osoittautuikin vain menetelmäksi pestä kädet ikävien asioiden osalta. Metsästäjät jatkavat samaa selitystä eli toivottavat jokaisen mukaan talkoisiin. Kuitenkaan metsästäjät eivät ole pyytäneet yhteiskunnalta apua vaikeuksiin hirvikannan kurissa pitämiseen eli todellisuudessa kyse ei ole halusta vähentää hirvieläinten määrää:

    ”Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan valtakunnallisen hirvitalous-aluekohtaisen pienimmän talvikannan tiheystavoitteen tulisi olla 2,5 eläintä / 1 000 ha metsäpinta-alasta (0,25 eläintä/ km² metsäpinta-ala) ja valkohäntäpeurakantaa tulisi voimakkaasti rajoittaa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella hirvikanta on noin 6 600 yksilöä eli 0,54 eläintä/km² metsäpinta-alaa ja valkohäntäpeurakanta 23 100 yksilöä eli 1,9 eläintä/km² metsäpinta-alaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hirvikannan tulisi olla alueella enintään noin 3 040 eläintä eli 54 % nykyistä pienempi. Jos vastaavia tavoitteita sovelletaan valkohäntäpeurakantaan, tulisi kannan olla melkein seitsemän kertaa pienempi.”

    Noita lukuja vastaan jokainen, joka ongelmaa vähättelee tällä suunnalla, julistaa avoimesti omaa tietämättömyyttään. Se varmaan kannattaa ottaa huomioon muodostaessaan mielipidettä asiasta. Unohtaa ei pidä Planterin ansiokasta selvitystyötäkään, josta ilmeni sidosryhmien näkemyksistä huolimatta tietoinen tavotekannan asetus reippaasti suunnitelman tasoa korkeammalle.

    En tiedä, onko Tanelin esittämä asia toimiva ratkaisu, kun toteutus olisi joka tapauksessa aivopestyn porukan käsissä (viimeisellä kirjastoreissulla vilkaisin jälleen alan lehteä, kunnes jutut alkoi oksettaa). Siksi mielestäni paras keino olisi liittoutua metsäteollisuuden kanssa asian korjaamiseksi. Vain siellä on sellaista voimaa, jota päättäjätkin tottelevat.

     

    jees h-valta

    Tuohon metsäteollisuuden painostukseen minäkin kannatusta suuntaan. Sieltä pitäisi jopa poliittiseen päätäntään saada vauhtia. Tähän hirviongelmaan on saatava muukin ratkaisu kuin metsästäjien mielivaltainen oman edun tavoitteluun pohjaava. Olen vahvasti sillä kannalla että valtiovallan on perustettava alueellisia pieniä muutaman kymmenen henkilön metsästyksen tehostuspartioita vähän kuin rajavartijat jotka puuttuvat valtion palkkiolla hirvieläintihentymiin ainakin määräaikaisesti niin kauan kuin tilanne saadaan hallintaan yhteiskuntakestävälle tasolle. Olen myös lämpimästi sillä kannalla että Suomen kapeimmasta kohdasta alaspäin oleva alue voitaisiin julistaa hirvieläinvapaaksi vyöhykkeeksi. Sen Pohjois-puolellahan suojelualueita piisaa hirvieläimiä kasvatella ja ruokkia vaikka porojen kaas samoilla paikoilla. Ja lahdata myös. Metsästysseurat ovat kyvyttömyytensä asian säällisessä hoidossa jo näyttäneet ja siksi muutos on välttämätön.

    wanhajätkä

    Tulipahan pilkkuvirhe nuissa rhy:n hehtaareissa. Oikeat luvut ovat 816710 joista yksityismetsien osuus on n.200100. Metsästys pain pyritään kohdentamaan juurikin yksityismaiden tihentymiin. Hirvituhothan syntyvät yleensä talviaikaan jolloin tokka pysyttelee samalla alueella pitkään. Tuho on usein totaalinen. Valtion lehmät saa meidän puolesta laiduntaa talvet valtion mailla.

    En ole aikoa kylällä joka harrastaa tätä täsmä vähentämistä. Minimissään ammun kaks, pahimpana vuonna 12 samalle riistapellolle. Aatteleppa jos tämmönen tokka ois jäänyt tänne talveksi… Tämä kylän laakso tyhjennetään syksyisin melko tarkkaan.

    Etelä-savon palstoilla tehdään samaa pienessä mittakaavassayhteistyössö jahtiporukan kans. Aktiivinen mo niinkuin minä olen jatkuvasti yhteydessä hirvimiehiin. Kuljen seuran kokouksissa ja syksyisin soittelen jahtipäällikölle aamuisinkin jahtipäällikölle tuoreista jälki tai näkö havannoista maillani. Aina on koiramies lähteny  mielellään pyytämään sitä asukkiapois. Hirvilupiahan on liian vähän se on tosi. Aktiivisimmat tässä pärjäilee ja urputtajaurpot saa kärsiä. Hirvimiehilä on turha syyttää….hallintoa kyllä.

    jees h-valta

    Hirvihallinto on yhtä kuin metsästäjät. Siellähän nämä on valittu ja sitä samaa reittiä ”ylennetty” hallintotehtäviin. Siksi juuri tämä rata poikki ja aivan muunlainen kontrolli asiaa hoitamaan. Ja kyllä hirvestäjät edelleen luvat hakee ihan itse ja se ettei niitä haeta reilusti riittämiin on vain ja ainoastaan heidän tarkoitusperäistä hirvikannan kasvatusta. Jos haetaan lupia jo liian vähän ja hallintokin vielä sekoilee ja vähentää vielä niistäkin on selvää ettei tuo toimi. Mutta hirvestäjien pitäisi muutamassa vuodesssa oppia hallintonsa metkut ja hakea niitä lupia riittävästi jopa jonkun luvan torppaamiseen. Aina kun keskustelee jahdin jälkeen hirvestäjien kanssa he tuntuvat tietävän kyllä hirvien jäävän määrän mutta sitten haetaan se jokavuotinen varovainen lähes sama määrä kuin edellisenäkin. Menee joku kumma pupu pöksyyn. Vai olisko niin että se arkkupakastimen vetoisuus onkin joka vuosi kuitenkin se sama eikä veny eikä pauku. Ja määrää lupien määrän samalla.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 296)