Hirvionnettomuudet Pohjois-Savon maanteillä lisääntyivät vuosina 2012-2014 yli 60 prosenttia. Metsäkeskuksen tietojen mukaan turmia oli yhteensä noin 400 kolmena vuotena. Kasvua oli joka vuosi.
Anton: Suurimmalla osalla noista harrastajista on muutaman hehtaarin puuhapalsta.
Heh.. Meidän seurassa ei ole alle 100ha omistajia. Mukaan pääsisi, muttei ole tulijoita. Eipä suomessa taideta enää myöntää hirven metsästykseen soveltuville aseille lupiakaan nuorille.
En tunne paikallisen seuran hirviporukasta lähikään kaikkia, kun olin sattumalta pois kuvioista 40 vuotta.
Sikäli kun tiedän, siellä on kyllä metsänomistajiakin mukana, eikä mitään pikkulänttien haltijoita. Luulen kyllä että melko samanlainen on tilanne muuallakin. Tietysti, jos ajatellaan metsänomistajia ryhmänä, niin pieni se hirvestäjien prosentti lienee.
Tilastot saadaan näyttämään mitä milloinkin, esim muuttamalla maanomistajan määritelmää. Tontti, hehtaari, kaksi hehtaaria jne.
Seura meillä määrittelee kaikki tontin omistajatkin maanomistajiksi. Esim kesämökkiläiset pääsevät ilman muuta seuran jäseniksi, asuinpaikasta riippumatta.
Katselin Liikenneviraston tilastoja hirvionnettomuuksista. Vuosituhannen vaihteesta onnettomuudet aina vuoteen 2011 vähenivät runsaammin kuin hirvikanta. Syitä voi olla monia: Autoilijat olivat nähneet usein hirviä teiden varsilla ja olleet valppaina. Uusia hirviaitoja rakennettu. Jne.
Vuodesta 2011 alkoivat onnettomuudet lisääntyä vaikka koko maamme hirvikanta edelleen väheni. Taaskin varmaan useita tekijöitä. Autoilijoiden valppaus herpaantui, koska vaaraa ei koettu niin suureksi. Epäilemättä myös runsas verotus johti siihen, että hirvet hakeutuivat tyhjiksi metsästetyille alueille. Itärajalla saattaa tulla rajan takaa muuttovoittoa, joka ei tottunut liikkumaan valtaväylien yli. Pedot saattavat vaikuttaa hirvien äkillisiin ryntäilyihin. Jne.
Pohjois-Savossa kylläkin näyttää hirvikanta nousseen vuodesta 2011 lähtien vaikka metsästys on ollut kovaa. Onko tilastoissa virheitä? Voi olla tietenkin. Voiko sittenkin olla muuttoliike syynä. Siihen voisi ottaa varmaankin kantaa dna-tutkimuksilla. Etenkin tuolla itärajalla kannattanee tarkkailla rajaloikkareita. Varmaan tällä puolen rajaa hirvilläkin on paremmat ruokamaat. Tosin ne taitavat saada useammin luodin kylkeensä, mutta sitä eivät taida tietää.
Kallista se tuo tienteko on kun rakennettavan lappeenranta-taavetti välille rakennetaan hirvitunnelit.Tiestä nelikaistainen väliaidalla,mutta minun jakeluun ei mee hirvitunnelit.Ne maksaa tolkuttomast.Halvin vaihtoehto hirvet pannulle ja pakasteeseen että jää vain se 2400:ntä koko suomeen.Tää on minun ajatus.Varmaan monen muunkin joka on kopukoiden uhriksi.
Ei se auta vaikka joka vuosi ammuttaisiin Suomesta kaikki hirvet. Itärajalle pitäisi rakentaa hirviaita, jos haluttaisiin estää sieltä tuleva vaellus. Nuo Lappeenranta-Taavetin tienoot olivat aikoinaan pahimpia hirvionnettomuuspaikkoja.
Onko sitten hirvitunneli vai -silta parempi vaihtoehto on sitten eri asia. Kaiketi kummastakin on paljon hyötyä paikalliselle väestölle. Tuskinpa heitä kielletään niitä käyttämästä.
Ai jaa Timppa on näitä vihreitä hörhöjä jotka haluu hirvet auton konepellille missä ovat matkustajina,kun eivät halua omistaa autoa.
Eli luusereina kavereilleen.
Nii se vaan menee vihreillä KOMMAREILLA lasketaan persmäkee kaverin kukkarolla joka on normi suomalainen.
Timppa, edelleenkään ei totaalisuuteen (kaikkien hirvien ampuminen Suomesta) tarvitse pyrkiä. Jälleen kerran kyse on kulmakertoimesta. Tällä hetkellä se on muuten hyvä, mutta etumerkki on väärä.
Valtakunnallisia tilastoja odotellessa joudutaan tyytymään eri uutistista saatavaan ennakkotietoon. Sen mukaan tilanne näyttää olevan sama muuallakin kuin Pohjois-Savossa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.