Aseisiin liittyy Suomessa outoa hysteriaa. Suomessa kuolee vuosittain holtittomien käsissä olevien autojen uhrina moninkertaisesti ihmisiä kuin aseilla. Jos samoin perustein takavarikoitaisiin autoja kuin aseita, Suomessa ei monta autoa olisi.
Olin ensimmäisen kerran ajopoikana hirvimetsällä 1959. Hirviä ei silloin näkynyt, mutta ajoukot ampuivat reput täyteen kanalintuja. Muutamia jäniksiäkin taisi tulla.
,308:lla olen ampunut kaksi (2) hirveä, molemmat metsäautotieltä, aseessa oli kiikari, sen kanssa ei ehtinyt ampua enempää. Ei kyllä olisi osunutkaan, on niin risuherkkä kaliiberi. Neitien ja prinsessojen hiiripyssy.
9,3x53r:llä ammuin kerran tuplan, ei kiikaria. Hyvä hirvikaliiberi, ei risuherkkä.
,338win.magilla olen ampunut yhden triplan ja parikymmentä tuplaa, ei kiikaria. Hyvä hirvikaliiberi, ei risuherkkä.
,458win.magilla olen ampunut myös parikymmentä tuplaa. Yksi tuplista tuli luotien läpäistyä ensin 30-senttiset (ohuus) männyt. Avotähtäimellä ehtii ampua useita juoksevia hirviä samaan kasaan. Tässäkään aseessa ei ole kiikaria. Poikkeuksellisen hyvä hirvikaliiberi. Ei neideille eikä prinsessoille.
Gla:lle toteaisin ,että valvotuissa harjoituksissa ja kilpailuissa tulee esittää metsästyskortti tai vastaava lisenssi vakuutusturvan takia. Jos kortittomalle tai lisessittömälle sattuu vahinko, voi korvauksista muodostua melkoinen kuluerä. Tilaisuuden järjestäjät eivät laske ampumaan.
Antoonille on todettava ,että sillä neitien pyssyllä olen kaatanut hirvieläimiä enemmän ,kun minulla on ikävuosia ja joukossa myös tuplakaatoja. Yhtenä syksynä neljä otusta samalle aukolle. Antoonin kaltaista roiskintaa en ole harrastanut ,joten aseeni ovat käytössäni edelleen toisin ,kun Antonilla ,jolla ne ova ainoastaan muisteloissa.
Jos aseet ovat sukusi vanhoja metsästysaseita, älä ihmeessä vie sulatettavaksi. Niihin liittyy historiaa ja tunnearvoa. Jos ei itsellesi niin mahdollisesti nuoremmille metsästäville sukupolville. Itse pääsin viime tipassa hätiin, kun vaimoni täti oli viemässä isoisänsä ja isänsä vanhoja aseita hävityksen. Rinnakkaispiippuinen hanallinen haulikko ja Suojeluskuntain ampumakilpailuista voitettu kuusikulmaisella piipulla ja diopteritähtäimellä oleva pienoiskivääri. Haulikolla on järjestetty ruokaa pöytään aikana jolloin metsästyksellä oli vielä siinäkin puuhassa merkitystä. Pienarilla on hankittu selvää rahaa siihen aikaan kun viidellä oravannahalla sai tukkijätkän päiväpalkan. Eihän niillä tule enää metsästettyä, mutta on joskus hauska tähtäillä ja hiplata. Ja arvella mitä kaikkea nuokin aseet voisivat kertoa jos puhua osaisivat.
Minä hävitti hirvikivärin kun lopetin niitten metsästyksen torin kautta. Päivän kerkesi olla myynnissä ostaja maksoi viimme syksynä ja haki lupapaperin kanssa keväällä. Oli paksupiipuinen 700 Remington 3006. Kiikarilla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.