Keskustelut Metsänhoito Hirvistä koituu järkyttävä hintalappu…200 miljoonaa

  • Tämä aihe sisältää 367 vastausta, 38 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten isaskar keturi toimesta.
Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 367)
  • Hirvistä koituu järkyttävä hintalappu…200 miljoonaa

    Merkitty: 

    Riittääkö metsälehden toimituksella asiantuntemus avata tuo tutkimus, miten tehty miten laskettu mitä arvoja käytetty?

  • Gla

    Suorittava: ”Joidenkin mielestä vain tuo tolkuton luonnonelävien tappaminen tuntuu olevan ainoa työkalu siinä pakissa.”

    Tolkuton on sinun määritelmäsi. Mutta jos hoidettuja taimikoita syödään, vaihtoehdot hirvikannan leikkaamiselle on aika vähissä. Itse käytän tolkuttomasti rahaa Tricoon, kun en hirvieläinkantaa saa leikattua, mutta ei siinäkään oikein metsätaloudesta voi puhua.

    ”Samaan aikaan ,kun vollotetaan muutaman taimen menetyksestä , saattaa saman metsänomistajan taimikko tuhoutua toisaalla totaalisesti hoidon puuttuessa.”

    Anna kaksi esimerkkiä tämän palstan vollottajista, joilla on hoidot rästissä. Vai keksitkö vollottajastereotypian ihan itse.

    reservuaari-indeksi

    Tiedä sitten miten asiaa auttaa nämä mehänp.-vessit laskelmineen. Tärkeä asia olisi, mutta liudentuu kun menee foliohatuilla takalaittomaksi.

    Olihan tällä palstalla taannoin laskelma missä tekemättömät sellutonnit ja lentokonefanerit laskettiin mukaan hirvivahinkoihin. Taidettiin jo 15 miljartiin päästä.

    Leena

     

    mehtäukko

    Ellei uusia pointteja sopivasti ilmaannu, vatulointi muuttuu jossain vaiheessa mauttomaksi pullamössöksi,- tästäkin aiheesta.

    Kyllä mehtäukkokin mieluimmin vääntäisi käytännöllisistä metsällisistä aiheista. Mieluusti ammun vääristynyttä luutunutta käsitystä, kuin havuk…varista oksalta…

    suorittava porras

    Gla:lle on todettava ,että tarkastetut hirvivahinkokohteet ovat varsin usein moniongelmaisia . Hirven tekoset eivät edes välttämättä ole ongemista suurin . Kaikki tuottoa alentavat tekijät määritetään kuitenkin mieliusti hirvien aiheuttamiksi. Tämä käy ilmi ,kun seuraa muitakin tiedotusvälineitä ,kun tätä palstaa.

    Männyntaimia tuhoutui monta kertaa enemmän lehtipuiden varjostuksen tuloksena verrattuna hirvien tekosiin. Jos taimikko unohtuu pariksi vuosikymmeneksi ,ei ole montaa mäntyä jäljellä. Vikapääksi tapahtuneeseen todetaan kuitenkin hivi ,jos palstalta löytyy jäljet.

    Noin puolessa maamme taimikoista on hoitohommat jätetty joko osin tai kokonaan tekemättä ,joten tuoton alenemaa löytyy muualtakin ,kun männiköistä. Kukaan ei ota kantaa siihen ,kuinka suuret menetykset siitä maallemme aiheutuvat. Ainakin laiminlyöntien paikkailemiseen kuluu runsaasti tukieuroja eikä niilläkään saada aina välttämättä aluetta kuntoon .

    Metsästäjät ovat tehneet osansa hirvien torjunnassa. Nyt on metsänomistajien vuoro näyttää kyntensä ja puolittaa hoitorästit.

     

    Gla

    Minä en puhu muiden puolesta, enkä ota kantaa rästikohteisiin. Niistä voi keskustella oman otsikkonsa alla.

    Minulta on syöty koivikoita ja männiköitä, kun suojausta ei ole tehty Tricolla. Käsitellyissä vahingot ovat mitättömiä. Toisaalta suojauksen kustannukset ovat suuria.

    Arvasin, ettet pysty yksilöimään metsätalouden harjoittajia tähän asiaan liittyen. Käännät vain keskustelun muihin asioihin.

    Itämaan ihme

    Oma näkökulma on, että mikäli tricolla on huomattava vaikutus taimikon pelastumiseen hirvialueella tulisi maanomistajan saada siihen reilu tuki. Jos en väärin muista, niin lupamaksuista jäi reilu siivu käyttämättä. Viittaan metsälehden juttuun.

    Sinällään nykyjärjestelmä on hieman väärä, ettei tueta ennakoivaa pelastusta taimikolle vaan vasta siinä vaiheessa kun tuho on käynyt.

    Esimerkiksi Keski Euroopassa valtioiden metsureiden yksi työlaji on taimikoiden aitaaminen riistaeläimiltä.

    Gla

    Tricon hintaa on jo tuettu, mutta 50€/ha materiaalikustannuksena usean vuoden ajan on silti kova.

    Parasta olisi poistaa tuhokorvaukset ja hintatuet, kunhan hirvieläinkanta olisi enintään yhdessä sovitun kokoinen.

    A.Jalkanen

    Samaa mieltä kuin itämaan ihme. (Toinen ennalta ehkäisevä työlaji jolta poistui tuki on juurikäävän torjunta.) Lupamaksujen ja riistanhoitomaksujen tuotosta menee suurin osa järjestelmän ylläpitoon eli kannan seurantaan ja lupien myöntöön (riistaviranomaisten palkkoihin ja tietojärjestelmiin). Siinä mielessä pukki kaalimaan vartijana, että ei ole järjestelmän etu alentaa lupien määrää kun siitä määrärahat alenisivat. Olisi terveempi tilanne jos ainakin lupaviranomainen Suomen Riistakeskus rahoitettaisiin täysin verovaroin. Jos ei kokonaan, niin ainakin kaatolupia myöntävät henkilöt.

    suorittava porras

    Turhaa vekslaamista. Lupia myönnetään nykyisin ”yli kylkien” ja niitä jää reilusti käyttämättä. Silti hirvikanta on saatu alennettua yhteisesti sovitulle tasolle. Jossakin jopa sen alle.

    Kalle Kehveli

    Turhaa vekslaamista. Lupia myönnetään nykyisin ”yli kylkien” ja niitä jää reilusti käyttämättä.

    Riistanhoitoyhdistyksen aktiivien painostuksen takia luvat jää käyttämättä. Hirvituhokorvaukset tulisi siirtää metsästysseurojen maksettaviksi.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 367)