Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Saksassa on viime vuosina tehty valtava määrä avohakkuita kirjanpainatuhojen takia. Jos jotain haluaisi ennustaa, se alkaa näkyä sorkkaeläinkantojen lisääntymisenä. Olisi mielenkiintoista tietää, miten siellä selvitään näiden taimikoiden kanssa.
En ihan niele tätä, että hoitamalla taimikot ajoissa ja täydellisesti ehkäistään hirvituhoja. Ei toimi käytännössä. Enemmän alan kallistua siihen, että viivytetään taimikonhoitoa mahdollisimman myöhään ja koitetaan sitten rakentaa jonkilainen jäävä puusto siitä mitä hirvet ovat jättäneet. Jos mennään liian aikaisin ja vedetään runkoluku 2000 niin hirvet syövät vielä jäävästä puustosta reilusti. Vaikka maassa olisi tavaraa kaadettuna syötäväksi, niin syödään niitä jätettäviä puita. Jos yrittää tehdä laatua, ei välty tuhoilta siltikään.
Mitä enemmän syötävää taimikossa on ,sitä varmemmin hirvet sinne majoittuvat. Pienet taimikot kannattaa pitää täysin puhtaana ylimääräisestä kasvustosta. Hirville on kyllä syötävää varttuneempien taimikoiden sivuoksissa ja alle hiipineessä vesakossa ,joka ei enää siinä vaiheessa haittaa taimikon kasvua. Taimikkovaihe ja alttius tuhoille on lyhtaikaisempi ,kun mikään ei ole hidasteena taimikon kehitykselle.
Raivaukset on syytä tehdä alkukesästä. Nutullaan olevat kesän aikana kuivuneet risut eivät ole läheskään yhtä houkuttelevia hirville verrattuna syyspuolella kaadettuihin versoihin, jotka tuoksuvat vielä houkuttelevasti talvenkin tullessa.
Ei se paljoa lohduta jos männystä on latva ehjänä, mutta valtaosa vihreästä osasta syötynä. Kyllä se haittaa jatkossa kasvua.
Raivauksia en tee ollenkaan lämpimään vuoden aikaan. Tyvitervasta on täälläpäin ihan riittämiin, eikä puulajin vaihtoa pysty tekemään karuilla mailla. Siitä saa pidemmän riesan vielä kuin hirvistä.
Itsekin raivaan vain kylmänä vuodenaikana. Alkukesästä on lisäksi lintujen pesimisaika, ei ole mitään syytä sijoittaa metsätöitä siihen vuodenaikaan, jotka on muutenkin hyvä tehdä talvella.
Tarkoitin alkukesästä aikaa ,jossa vaiheessa lehti on täysin puhjennut ja lintujen pesintä ohi. Kannot versovat vähiten tuon jälkeen ja risut ehtivät kuivua ennen syksyä vähemmän tuoksuviksi. Tuore lehtipuun kanto – varsinkin haavan – on sama ,kuin soittaisi hirvelle ruokakelloa.
Voi päästellä samalla kertaa, jos ei lasketa havupuita liian isoiksi.
.. .niin kolmannes hirvenmetsästäjistä harkitsee jäävänsä tauolle petouhan vuoksi. Vaatiikin kekseliäisyyttä, miten hirvikanta pidetään edes nykyisellään. Viisaat neuvojat pääsevät näyttämään konkreettiset kykynsä.
Hirvieläinkannan nitistäminen vähiin onnistuu kyllä, jos niin halutaan. Jokainen armeijan käynyt osaa ampua. Kaadot voidaan keskittää naaraspuolisiin hirvieläimiin, minkä jälkeen kanta on vähemmän tuottava.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään