Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Kovin on vielä halpa pelkkä hirvieläin vakuutus. Vakuutusyhtiöt voivat nostaa vielä moninkertaiseksi. Valtion keinot ovat nopeusrajoitukset ja hirviaidat. Ollaan vielä hyvin kaukana valtion palkkaamista ammattimetsästäjistä, joita tarvittaisiin paljon.
Tuossa valtatiellä on nyt samassa kohtaa mennyt kahdelta kuskilta henki hirvikolarissa. Valtiovalta panosti senverran että toi paikalle liikennemerkin jossa hyppivän kauriin kuva.
Aika sujuvasti ohitettin peurakolarit, herra guugle kyllä kertoo montako niitä joka päivä V-S alueella ajetaan…
Mites me Gla nyt saadaan ajatuksemme eteenpäin. Kaikenlaista taimikon raivaamattomuutta on esitetty edellisillä sivuilla, mutta kuten totesit kyse on ainostaan kantatavoitteesta ja sen luotettavasta toteuttamisesta. Se kolme on varmasti jo melko hyvä jos se toteutuu. Täällä näkyy viralliset luvut olevan tavoitehaarukan sisällä, mutta käytännössä on todettu oltavan yli 5 lukemassa. Kyllä syöjiä siis riitti viime talvenakin….mikä keväällä näkyi…ja ammuttavaa lienee taas ”hienosti” syksyn jahdissa….
Kannattaa lukea Metsäuutisista juttu koivunkasvatuksesta ja hirvituhoista! Siinä kerrotaan, miten asiat oikeasti ovat, eikä niin, miten niiden uskotaan tai toivotaan olevan.
Olisiko kaikkien luovuttava koko harrastuksesta ,kun se aiheuttaa niin paljon harmia?
Yksittäisen viljelykoivikon tuhot ovat ikävä asia ,mutta niiltä ei voi kokonaan välttyyä ennen ,kun hirvet on ammuttu viimeistä sorkkaa myöten . Kannattaa kuitenkin tuhojen osalta suhteuttaa asioita oikein. Koivuvesakko tuhoaa havupuutaimikoita moninkertaisesti hirvivahinkoihin verrattuna. Tuho on monesti totaalinen ,kun puulaji vaihtuu kokonaan muuksi ,kun on aiottu. Monimuotoisuuden kannalta koivusta ei ole pulaa. Niitä syntyy luontaisesti liikaakin .Riittää kun ne raivaa ajoissa sopivaan tiheyteen. Viljelykoivikko on kuitenkin suojattava tavalla taikka toisella. Nopeita ratkaisuja hirvien vähentämiseksi tuskin löytyy. Ei löydy joka paikassa edes tekijöitä.
”Olisiko kaikkien luovuttava koko harrastuksesta ,kun se aiheuttaa niin paljon harmia?”
Kuten Visakallo sanoi, artikkelissa sanottiin kuten asiat on. Esimerkiksi jos esittää metsästysharrastukseen muutoksia, nousee p-myrsky. Suorittava osoitti tämänkin todeksi heti kommenttinsa ensimmäisessä lauseessa.
”Yksittäisen viljelykoivikon tuhot ovat ikävä asia ,mutta niiltä ei voi kokonaan välttyyä ennen ,kun hirvet on ammuttu viimeistä sorkkaa myöten .”
Edelleenkään ongelma ei koske yksittäistä koivikkoa, vaikka artikkeli sitä käsittelikin.
”Kannattaa kuitenkin tuhojen osalta suhteuttaa asioita oikein. Koivuvesakko tuhoaa havupuutaimikoita moninkertaisesti hirvivahinkoihin verrattuna.”
No suhteutetaan. Suomen yleisin ennenaikainen kuolinsyy on alkoholi ja liikkumattomuus. Silti liikenteessä kuolemia yritetään vähentää ajonopeuksiin vaikuttamalla. Ehkä turhaan. Jostain syystä liikenneturvallisuustyössä ei tällaista huomion ohjaamista muualle tapaa. Vain ne, jotka haluavat ajaa ylinopeudella, tätä harrastavat.
” Viljelykoivikko on kuitenkin suojattava tavalla taikka toisella.”
Rasti seinään. Suorittava myöntää hirvituhoriskin. Trico auttaa, mutta tuhoaa talousmetsässä kannattavuuden. Kunpa suhtautuminen kannattavuuteen olisi samaa kuin motoleimikoissa.
”Nopeita ratkaisuja hirvien vähentämiseksi tuskin löytyy.”
Neliraajajarrutus toki hidastaa ratkaisujen löytymistä.
”Ei löydy joka paikassa edes tekijöitä.”
Monessa paikassa kuitenkin löytyy. Ajatellaan niin päin eikä miksi joku ei onnistu.
Tuolla päivälehden keskusteluissa kun kyselee miten hirven metsästys susien suojelijoiden mielestä tulisi järjestää ilman koiria, saa vastaukseksi joko hiljaisuuden tai tilaston, että koiriahan kuolee enemmän muista syistä kuin susien suuhun, että suhteuttakaa riskit. Suhteuttaminen ei kuitenkaan auta metsästystä eikä auta sellaista koivun viljelijääkään, joka raivaa taimikkonsa säntillisesti ei ei tapa taimiaan ainakaan omakätisesti.
Tässäkin asiassa MTK on täysin epäonnistunut metsänomistajien mukamas edunvalvoja, eivät ole konkreettisesti esittäneet asiaan mitään muutosta.. Mhy:n kautta rahat kyllä sinne kelpaa, samoin kun nämä ns horsmankasvattajat saa maataloustukea jossa ei järjen hiventä.
Etelässä voitaisiin saada pientä apua siitä, että jätetään susille enemmän kauriita (erityisesti haitattomampaa metsäkaurista), ja alennetaan voimakkaammin hirvikantoja, jotka ovat runsaimmat Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Metsissä haitallisin on hirvi ja liikenteessä kolarien määrällä mitattuna valkohäntäpeura.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään