Ladataan...
Rauduskoivut hirvien suihin jo istutuskesänä – ”Hirvipolitiikkaan tarvitaan totaalinen muutos”
Rantasalmelainen Harri Huupponen tiedostaa koivunviljelyn riskit, mutta todellisuus yllätti silti karusti.
Tilaajille
Jossain on toiminut aitaaminen leveällä huomio nauhalla, mieluummin 2-kertaisena. Siihen täytynee itsekin tukeutua syksyllä.
Asiallinen haastattelu.
Minullekin tehtiin sellainen ”alustava” hirvituhotarkastus. Käytiin viidellä tuhokuviolla. Yhdellä kuviolla syödyt taimet oli liian pieniä, toisella kuviolla kalutut kuuset liian isoja, kolmannella kuviolla lähtöpuusto liian alhainen, neljännellä kuviolla jäävä (=vioittumaton) puusto liian tiheä, viidennellä kuviolla jäävässä puustossa oli riittävästi hieskoivua ja haapaa.
Näinollen maksetut hirvituhokorvaukset ei lainkaan korreloi todellisten vahinkojen kanssa.
Olen samaa mieltä haastateltavan kanssa, että jonkinlainen ”remontti” tähän ongelmaan pitää saada.
No minusta vähän väärä vertaus tuo tapettien repiminen. Tuon jutun perusteella kaikki hirvet pitäisi tappaa pois.
Sukupolvi tekee yhden päätehakkuun kuviolle, mahdollisesti harvennuksen. Koivu ottaa kyllä tilansa, jopa ilman istutusta. On ahdistavaa itselle laukata kuviolla viikottain kauhistelemassa.,
Puuntuotannossa menestymisen kannalta hirvieläinkantoja tulisi pudottaa radikaalisti. Koivuakin tylympi kohtalo on haavalla; sen viljely ei onnistu ilman aitausta. Muistissa on Metsäliiton haapahanke takavuosilta — rojekti taisi tyssätä kirjaimellisesti hirven turpaan. Suursorvari Upm ja Stora Enso ovat hiljaa hirvipulmasta; suuvaahdossa (myrkyn kellanvihreässä) kerrotaan kumppanuudesta ja palvelualttiudesta metsänomistajia kohtaan, mutta sitten seurataan katseella kuin pataljoonallinen kunnon sotamies Svejkejä, kuinka metsäkauriiden alati tuuhettuvat laumat oppivat kulkemaan kuusen istutusalalla taimiriviä myöden napsimassa kevätmehevät latvasilmut suihinsa. Isojen kuusten kuorten jälttäminen kertoo laidunten taantumisesta! Neuvotteluiden tie on johtanut 1970 -luvun alusta alkaen kohti jyrkänteen reunaa eikä käännöstä näy. Riistasakista ei ole apua. Metsänomistajat voivat parhaiten toimia samalla hiljaisella agressiivisuudella, jolla hirvenlihantuottajat maita maksutta laidunnuttavat. Eli täysi metsästyskielto omalle maalle, mielellään naapureita ja muitakin kärsijöitä mukaan aktivoiden.
Iso kiitos Harri ja Sami polttavan ongelman taidokkaasta esiin nostosta. Vastaavanlaisia toivon kautta maan sanomalehtiin, radioon ja televisioon. Nyt on oiva aika toimia. Kesälomat tulossa ja uutisiksi tongitaan jäätelön ja kaljan myynnin tilastojakin. Tapikoksi tärvelty taimikko on hyvä kuvallisen jutun aihe.
Tätä sooloilupeliä ollee jatkunut vuosikymmenet, eikä loppua näy. Valtio on karjastaan vastuussa, eikä korvauksia pitäisi pelleilemällä yli kävellä. Naurettavaa toimintaa.
Voisi vain arvuutella, mikä olisikaan ns. tasapainotilanne, jos ns. koivuviha olisi ollut olematta, eikä metsätaloudessa hirvipainajaista.
Kannattaa kuitenkin pitää mielessä ,että sorkkaeläinkannat ovat monessa maassa korkeammat, kun meillä . Korvauksiakaan vahingoista ei makseta. Suomen kaltaisissa olosuhteissa ( vastaa taimikoiden osalta metsäpalon jälkeistä tilaa ,jossa hirvi kanta kasvaa voimakkaasti) hirvikanta voisi pysyä ilman metsästystä tasolla joka vaihtelisi 9-40 yksilön välillä tuhatta hehtaaria kohti. Tällaisia tuloksia on saatu seurannasta 100 vuoden ajalta alueella ,joka on luonnontilassa ja jossa vain pedot saalistavat hirviä. Pedot vähentävät kantaa 10:llä prosentilla vanhuus ja sairaus hoitavat loppuosan poistumasta.
Meillä on varsin hyvät työkalut hoitaa hirvikanta halutulle tasolle . Tarvitaan vain kykyä ja halua. Suorituskyvyn puute saattaa aiheuttaa ongelmia paikallisesti. Siihen auttaa vain suorituskyvyn lisääminen. Tyhjenevällä maaseudulla ongelma korostuu eikä parannuskeinoja ole välittömästi näkyvissä . Enemmänkin uskon ,että on vain alettava entistä en
…entistä enemmän sopeutumaan kestämään lisääntyviä hirvivahinkoja.
Meilläkin emäntä toppuuttelee hirvijahtiin osallistumista ,kun pakastimessa on vielä tulevan vuodenkin ruokatarpeet hirvenlihan osalta . Jos ei poistumislupaa irtoa, on edessä välivuosi tai harrastuksen lopullinen päättyminen. Hirvenlihakin säilyy paremmin elävässä hirvessä ,kun pakastimessa. Kun kyseessä on harrastus, ei ole pakko vain suorittaa ja harrastuksiakin pitää voida vaihtaa.
Ongelma on oikea ja siihen on helppo ratkaisu: tuhohirven metsästys. Hirvi alkaa syödä rauduksen taimia, kun horsman kukinta päättyy elokuussa. Tuollaiselta aukolta hirvi on hyvin helppo ampua. Kyseessä on aina ns. paikallinen lehmä, ei vaellushirvi. Riittänee, että ampuu vasan, jolloin lehmän ravinnontarve vähenee. Metsästäjät kyllä taipuvat juottovasikan metsästykseen, mutta mieluiten oikeus tulisi olla vain koivunvljelijällä.
Lainsäätäjä: peltohirviluvat kattamaan myös raudustaimikot ja alkamaan elokuun alusta ja lupamenettelystä poiketen oikeus maanomistajalle kaataa hirvi elokuussa raudustaimikokosta.
Eipä sen istutetun männyntaimen kohtalo sen parempi ole, heti syödään.
Lainaus: ”No minusta vähän väärä vertaus tuo tapettien repiminen. Tuon jutun perusteella kaikki hirvet pitäisi tappaa pois.”
Ei tietenkään kaikkia hirviä tapeta. Jätetään se metsäpuolen emeritusproffa, suurmetsänomistaja ja puuntuottaja Matti Kärkkäisen vaatimat 20.000 talvehtivaa päätä. Sillä talvehtivien hirvien määrä Suomessa romahtaa nykyisestä alle neljäsosaan, samoin taimituhot, hirvikolarit ja liikennevakuutuksista maksettavat kymmenien miljoonien eurojen sairaanhoito- ja autojen korjausten vuotuiset korvaukset, sekä samalla alenevat autovakuutusmaksut. Sama hoito peuroille ja kauriille.
Jutun lopputuloksen vuoksi raivaan kuusentaimikoistanikin varhaisperkauksissa kaiken lehtipuun pois enkä istuta kuusia kuin tuoreille ja lehtomaisille kankaille (ei ole kuivuusriskiä). Sitten kun lehtipuut ottaa toiseen kertaan pois taimikonhoidossa, tuloksena on komea kuusikko, joka kasvaa hyvin ja estää käytännössä täysin lehtipuiden nousun, eikä ennakkoraivausta tarvitse ennen ensiharvennusta, kokemusta on.
Hieno kannaotto Harri Huupponen. Erään herran pakastimessa vielä edelliskauden lihoja! Tuo on maanomistajien pilkkaamista. Pitäisi viedä maanomistajille siis enemmän lihoja kuin kaatopalat. Tässä yltäkylläisyyden maassa ei tuolla tavalla hirvikantaa edes pyritä hoitamaan kuntoon. Vuokrasopimuksissa maininta kannan säätelystä ja riistan hoidosta tahtoo unohtua. Mikäs sen mukavampaa kuin vähät luvat nurin parissa kolmessa viikonlopussa ja marraskuusta saa hirvi taas turvallisesti laiduntaa. Ei rasita harrastus.