Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot kuriin

Tämä aihe sisältää 22 vastausta, 11 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi jees h-valta 3 kuukautta, 2 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 22)
  • Hirvituhot kuriin

    Noin kirjoittaa toimittaja riikilä metsälehti makasiinin 5/2019 tiedeliitteessä. Hän siteeraa LUKEn johtavaa tutkijaa timo saksaa: ”…Hirvi on iso ongelma, koska sen vuoksi metsät kuusettuvat kovaa vauhtia…”

    Edelleen irrallinen virke: ”…Näin männyntaimikot saattaisivat säästyä…” Tuo tarkoittaa, että männyntaimikot saattaisivat säästyä hirvituhoilta. Siis saattaisivat.

    Kaikesta tuosta huolimatta: Hirvilupia myönnettiin viime vuotta vähemmän. Tuo otsikko löytyy metsäuutisista 09.08.2019.

    Koko tämän byroon päällikkönä huseeraa se metsästystalousministeri leppä, jota ei ole turhalla älyllä siunattu.

    Hatunnoston arvoinen suoritus sekä toimittaja riikilältä että eliisalta, kun ovat uskaltaneet saattaa nuo virkkeet julki.

     

  • Metsuri motokuski

    Kohta niitä tapetaan taas. Ei ole kun reilu kuukausi niin alkaa tapahtua. Tämän vuoden luvat on jo jaettu ja odottavat toteuttamista.

    jees h-valta

    Heh. Eihän ne muusta syystä sitten kait kuusetukkaan. Kyllä täällä palstoilla näkee aivan yhtä täydellisen syyn. Eli ohjehhan kuuluu: Kaikki lehtipuu raivataan maahan. Hirvikään ei pysty samaan. Ja Riikilähän niitä jakaa aivan samoin kuin muutkin nk. alan miehet.

    Gla Gla

    Vielä on tuo sinänsä erinomaisen kiinnostavalta vaikuttava liite lukematta. Mutta toivottavasti siellä ei ole unohdettu peuroja, joita on osassa maata 50…100 kpl/1000 ha + kesäaikaiset vasat.

    Jos kuusitaimikossa ei ole reikiä, ei sinne lehtipuitakaan mahdu. Siten neuvo on teoriassa oikein, käytännössä sitä tietysti on mahdollista soveltaa. Eikä minulla ainakaan taimista 100% säily hengissä eli reikäpaikkoihin jää tilaa lehtipuille. Parasta tietysti olisi, jos taimikko alun perin perustettaisiin sekametsäksi. Eli mielestäni Jessen piikittely menee ohi aiheesta, tahallisesta väärin ymmärtämisestä taitaa olla kyse.

     

     

    jees h-valta

    Onko se kuusikko pakko istuttaa täysvaatimuksella? Tai miksi ei heti perusta sekataimikkoa jossa koivua,kuusta ja karuissa kohtaa mäntyä? Tuo ohjeistus vaan on aikansa elänyttä laatua ja mikään pakkohan ei tosiaan ole perustaa puhtaalle kuusikkoajatukselle taimetustaan. Tämä täyskuusetus vain tuppaa kohdistamaan elukkapainetta juuri niihin harvoihin lehtipuulle täysin perustettuihin.

    Kurki

    Mitäs minä nyt istutan, kun kuusentaimetkin syödään?

    Olen tuossa läpikäynyt ja raivannut suojapuiden alla olevaa kuusentaimikkoa, joista puolesta latvat on napsittu ja koettanut korjata niitä ja antanut lannoitetta. Kuusi on muutenkin huono kasvamaan pituutta suojapuiden alla ja latvan menetettyään uuden latvan löytyminen kestää vuosia.

    Uusi naula jatkuvan kasvatukseen arkkuun. Kaikkia puulajeja syödään kuustakin.

     

    Olli Salli

    Sekataimikon perustuksessa yhdellä kertaa sellainen ongelma nähdäkseni, että koivut kasvavat valtavaa vauhtia varjostamaan kuusia ja mäntyjäkin. Ne pitäisi olla 10v myöhemmin istutettuja, mutta sitten sen saa tehdä melkeinpä kuokkimalla. No, tuleehan noita myöhemmin tulleita siemensyntyisiä rauduskoivuja säästettyä myöhemmässä taimikonhoidossa, milloin kuusten väleihin on sellaiselle jäänyt tilaa.

    Tässä muuten esimerkki minkä kuvasin eilen sekä suuresti hirveä houkuttelevasta, että muutenkin kovin huonoksi päässeestä kuusen taimikosta:

    Ja eipä sitä tuonnekaan ole tarkoituksella tuota lehtipuuta laitettu (paitsi viereiseen koivukuvioon), tullut kosolti ihan itsestään.

    (Kuvailen dronella tuollaisia taimikoita, missä esiintyy suurta vaihtelua taimikonhoitotarpeen kiireellisyydessä, yhtä kehitysprojektia varten.)

    Gla Gla

    Lukaisin artikkelin ja voin vain pyytää Jees sinuakin lukemaan. Muutkin kuin pelkät otsikot.

    jees h-valta

    Onhan noita monensortin artikkeleita. Luotan edelleen omaan harkintaan ja toimintatapani on hyvää metsää tuottanut tähänkin mennessä. Eilen kuljin 4-5 vuotta sitten päätehakattua aluetta ja totesin että oikein taas tuli päätään käytettyä. Silloin moto tuli lavetilla vastaan kun menin katsomaan hakkuun jälkeen ja pysäsin sanalla motokuskin kaas. Hän totesi että homma tehty ja puuta tuli hyvin. samaan syssyyn päätteli että voisit perään hiukan raivata niin tulisi siistimpi uudistettava. Nyt kun katselin niitä siistittäviä eli hänen mielestään poistettavia kuusia esim. niin ne tuuppaavat jo pikkutukin kokoa parhaat. Kuitukoon kuuskkoa todella mukavasti. Puusto oli pääasiassa ojien penkoilla ja ojitus oli siinä taajaa. Nyt ne välit (eli tavallaan pääosin ajouraa), lykkivät mäntyä viereislitä kuvioilta simentyneinä ja koivua tietysti liikaakin.Nyt totesin raivauksen tarpeen kyllä koska sillä saan autettua laadukkaat männyn luontaiset kasvuun ettei ne jää liian kovaan hieskoivikon puristukseen. Muutamassa vuodessa siinä on ensiharvennusmetsä jälleen koska nuo männyt ja koivut ottavat kuuset vielä kasvussa kiinni. Ojien varsien kuuskon voi jättää raivaamatta niin jarruttaa hiukan huikeaan kasvuun intoutuneita. Elukoiden makauskia oli paljon jopa nyt kuivien ojien pohjalla joten hirvet ja peurat viihtyvät alalla. Mutta silti koivikkokin näytti hyvin saavan kasvaa. Kai niitä jossain kohtia riivitään mutta ei se hieksen kasvua pahemmin haittaa. Pitääpä katsoakkin että joko Metsäverkon ja Metsään.Fi:n uudistusvaatimus on hävinnyt. Kokonaan kattava metsä siinä ainakin on.

    suorittava porras suorittava porras

    Joo..o.  On monen sortin artikkeleita ,mutta ”TAIMI KASVUUN” tiedeliite on täyttä asiaa kannesta kanteen. Kannattaa lukea kokonaan eikä vain sieltä ja täältä. Jessellekin mahdollisesti selviää ,miksi hirvi viihtyy toisten taimikoissa ja toisten ei. Peitteisyyttä kun on tarpeeksi(kuusitiheiköt) ja lomassa lehtipuuvesakko , hirviä piisaa alueella vaikka muille jakaa…ja kuusen oksien karistelemia hirvikärpäsiä myös .

    jees h-valta

    Hirvikärpäset ovat ja tulevat ilmasta. Ei ne mistän kuusen oksilta putoile. Samaa väitti Hesalaismamma mökillä. Aika uuvattia höpinää. Hirviä saa minun puolesta sekataimikossa olla jos ne ovat yhtä vähän tuhoa aiheuttavia kuin juuri yllä mainitsin. Makauksista päätellen tosiaan viihtyvät. Mutta esim. yhtään hirvikärpästä en alalta saanut mukaan. Joita esim. Harjavallan palstalla iltasella kyllä useita yleensä käy kimppuun. Tuo on talvehtimisesta ja senaikaisista makuuksista johtuva juttu. Ei ne hirvet kuusessa kasva. Eikä niiden loisijatkaan. Pitää vielä huonioida että vieressä on minun haapa/koivusekataimikoita ja ne ovat saaneet olla rauhassa. Mikä osin johtuu että ne jo tietävät että siellä on aita ja toiseksi ne saavat riittävästi avoaloistakin, juuri näistä minun sekataimikoistani muonaa. Silti kaikista kehittyy metsää kovaa vauhtia.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 22)