› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot kuriin

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3

  • Hirvituhot kuriin

    Sent on: 15.8.2019, 22:17

    Merkitty: 

    Noin kirjoittaa toimittaja riikilä metsälehti makasiinin 5/2019 tiedeliitteessä. Hän siteeraa LUKEn johtavaa tutkijaa timo saksaa: ”…Hirvi on iso ongelma, koska sen vuoksi metsät kuusettuvat kovaa vauhtia…”

    Edelleen irrallinen virke: ”…Näin männyntaimikot saattaisivat säästyä…” Tuo tarkoittaa, että männyntaimikot saattaisivat säästyä hirvituhoilta. Siis saattaisivat.

    Kaikesta tuosta huolimatta: Hirvilupia myönnettiin viime vuotta vähemmän. Tuo otsikko löytyy metsäuutisista 09.08.2019.

    Koko tämän byroon päällikkönä huseeraa se metsästystalousministeri leppä, jota ei ole turhalla älyllä siunattu.

    Hatunnoston arvoinen suoritus sekä toimittaja riikilältä että eliisalta, kun ovat uskaltaneet saattaa nuo virkkeet julki.

     

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Kalle Kehveli 18.8.2019, 10:54

    Hirvenkin on syötävä jotain elääkseen. Meillä kanta on niin suuri, että kaluavat jo suurien mäntyjen kuortakin. Kaikki syötäväksi kelpaava syödään. Ei mitään järkeä hoitaa metsää, samoin kuin ei urjalassa mitään järkeä korjata pelloilta satoa. MMM kaipaa uusia tuulia ja pikaisesti.

    sitolkka 18.8.2019, 11:02

    Pitänee alkaa sijoittamaan rahaa ja aidata metsätilansa kokonaan sellaisella aidalla ettei hirvi pääse yli. Kalliiksi tulee, mutta saapahan harjoittaa metsätaloutta rauhassa monimuotoisella metsätilalla.

    sitolkka 18.8.2019, 11:04

    Tuossahan kulut hehtaaria kohden laskisivat jos saisi naapureita mukaan. Suurella rahalla saisi aidattua suuren hirvieläimistä täysin vapaan alueen.

    Kurki 18.8.2019, 11:42

    Olisi pitänyt aloittaa jo vuosikymmeniä sitten kuusen istutukset metsäpalstojen rajoille 50 cm etäisyydelle toisistaan.

    Olisi nyt hyvä hirviaita.

    Liekö tuo myöhäistä vieläkään?

    jees h-valta 18.8.2019, 11:50

    Tuota Kurjen ideaa kyllä jossain kohteilla voisi kannattaa miettiä. Ei ihan hullumpi aate ollenkan.

    jees h-valta 18.8.2019, 12:10

    Hirviongelmaa pahentaa tuo suorittavankin hekumoima raivausinto. Kun metsät nuollaan on harvoissa lehtipuutaimikoissa liikaa hirvikuormitusta. Hirvihän luontaisesti hamuaa turvallaan syötävää kulkiessaan jatkuvasti. Jos se saisi sitä hajaravintona se olisi aika pieni ongelma viljelyaloilla. Sehän on jopa niin tyhmä ettei se ymmärrä jäädä asustamaan ruoka-apajalla vaan jatkaa matkaa ja kohnaa. Muutaman aikaa, pari päivää korkeintaan taimikossa ja taas mennään eteenpäin. Lauman käytös saattaa sitten olla tuhoisampaa laatua. Miettikääpä vaikka tuosta seuraavasta jutustani kuinka paljon kannattaa nuolla ennen hakkuuta esim. alustoja ja kaataa hyvä kasvatuspuusto alas.

    jees h-valta 18.8.2019, 14:38

    Katsoin nyt myös tuon mainitsemani kuvion virallisluonteista tietoa. Ikäajatukseni osui aika hyvin kohdalleen eli se 4 vuotta. Taimikoksihan (alle 1,3m) tuo tokkiinsa on merkattu. Runkoluku 1000/ha. Taimikonhoito 10v:n kuluttua. Kehityskelpoinen hyvä-määritys. Tosiaan, mitään uudistustoimea en ole tehnyt. Jotenkin kumma ristiriita on siinäkin kun kuitenkin kehotetaan poistamaan ylispuustoa 2/3 osaa pois. Vaikka ei ylispuutaimikosta puhutakkaan. Toki ei varmaan voikkaan kun heidän päätehakkuunsa silloin oli. Ala on 1,7 ha:n kokoinen. Mitään muuta ei irtoa. Eli voisi päätellä ettei Grouppikaan oikein minun uudistustani ole noteerannut eikä hyväksy. Jos alkaisin tuon mukaan mennä olisi koivikko vallannut sarat täysin ja mänty olisi tukehtunut ja kuollut alle. Eli, nyt minä raivaan ja jopa suosituksia huomattavasti ennen. Voisi melkein sanoa varhaisperkaan. Syystä etten halua niistä saroista pelkkää hieskoivua vaan mäntyvoittoisen nyt jo hyvin taimettuneesta luonnontaimikosta. Mitään ylsipuita poisteta vaan ensimmäinen toimi on ensiharvennus noihin aikoihin kun he höpäjävät ensimmäisestä raivauksen tarpeesta. Tukkiominaisuudella varustettuna. Kumpikohan palstalaisten mielestä on kannattavampi. Groupin vai minun systeemi? (Johon tietysti olisi kuulunut myös muokkaus ja taimetus).

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.8.2019, 14:46

    No jos sait alikasvoksesta hyvän taimikon niin se on kannattavin vaihtoehto.

    jees h-valta 18.8.2019, 15:09

    Alikasvos oli tavallaan turvealan ojien penkoilla. Hiukan levinneenä tietty. Se on aika puhdasta kuusta. Koko yli 2m:iä keskiarvona. Alahan oli saroilta silti helppo hakata kun tein saroilta päin näkemäraivauksen myös penkoilla oleville puun juurille. Sarkahan muokkautui hakkuulla riittämiin ja otti hyvin mäntyä ja liiankin hyvin hiestä. Mutta nuohan tasoittuvat hienosti ensiharvennukselle mennessä kun hiukan avitan mäntyjä pysymään valossa. Tämä vain olisi hyvää mallia sinne turvelaojen hakkuiden ilmastokysymyksiinkin. Mahdollisimman niukka uudistus olemassaolevaa taimikkoa hyödyntäen. Käykö suorittavalle?(Otin sieltä pari kuvaakin mutta tiedä sitten pienen kännyn kuvista miten asia selviää. Laitan kuvaosioon tulemaan. )

    suorittava porras suorittava porras 18.8.2019, 16:17

    Näkemättä taimikkoa paha samoa juuta taikka jaata. Ylitiheät kohdat ainakin kannattaa harventaa ja samalla näkee ,onko taimissa lahon alkua.

    Taimikonhoidossa työn ajoittaminen on äärimmäisen tärkeää . Jopa vain vuoden liian myöhään tehtynä hirvituhoriski kasvaa merkittävästi.  Tuolloin lehtipuu alkaa varjostaa havupuuta(mäntyä) ja taimen.mehevöityminen alkaa ja kasvu hidastuu. Pari kolme vuotta eteenpäin lehtipuuvesakko on jo alkanut karsiintua eikä hirvelle jää juuri muut syötävää ,kun havupuun taimi. Jos perkaus tehdään sopivalla hetkellä havupuun taimi kasvaa täysillä ja huonosti maistuvana hirvien ulottumattomiin. Alemmassa kerroksessa kantovesat tarjoavat tarvittavaa ravintoa ja hirvet syövät lisäksi korkeintaan varjoon jääviä havupuiden sivuoksia. Näin vahingot voidaan minimoida pelkästään metsänhoidollisin keinoin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3