Keskustelut Harrastukset Hirvivahingot 0,06% metsän tuotosta?

Tämä aihe sisältää 343 vastausta, 30 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Puuki 7 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 343)
  • Hirvivahingot 0,06% metsän tuotosta?

    Merkitty: 

    Onko se vähän vai paljon, näin oli metsälehden lukija kirjoittanut Metsälehdessä 14.2.

     

     

  • Gla Gla

    Erittäin vähän. Kyse ei ole hirvivahingoista, vaan hirvituhojen korvauksista. Jos vahingoista puhutaan, luvussa on pilkkuvirhe. Ainoa keskustelun aihe liittyy siihen, montako pykälää pilkkua pitää siiirtää oikealle.

     

    harrastelija harrastelija

    Pinta-alaan nähden omistamistani metsäha:ista on vahinkoja ollut vähän alle 0,5 %. Eli ei kyllä ainakaan vielä kovin merkittävä ja kyseessä on n. 80 %:isesti mäntyvaitaiset metsät.

    Gla Gla

    Vielä otsikkoon liittyen, kantorahat ei ole sama asia kuin metsän tuotto. Tuotto lienee muutaman prosentin suuruusluokkaa kantorahoista.

    Minullakin hirvituhoja on vain pienellä osalla pinta-alasta. Luonnollisestikaan 70-vuotiaassa kuusikossa riski ei ole kovin suuri. Tuo on siis täysin kelvoton mittari asian arviointiin. Mutta kukapa määrittelee tuhon suuruuden, kun päätehakkuun jälkeen istutan kuusta koivun sijaan, Harrastelijako?

    Ja edelleen, kyse ei ole vain hirvituhoista, vaan hirvieläintuhoista. Jos kirjoituksessa mainittu metsäkauriiden määrä 20 000 pitää paikkaansa, tilanne kuulostaa hyvältä. Todellisuudessa kanta on suppealla alueella, joten silloin myös tiheys eli riski on suuri. Metsäpolitiikassa tuskin on tavoitteena vetää nollaraja Lounais-Suomen kohdalle. Ei varsinkaan, kun noiden lisäksi täällä on 50 kpl/1000ha valkohäntiä ja 3…5 hirveä.

    Mielestäni jokaiselta hirvieläinkeskusteluun osallistuvalta pitäisi edellyttää tutustumista muuhunkin kuin keski- tai itäsuomalaisiin metsiin. Jäisi ehkä nuo kaikkein typerimmät lapsellisuudet kirjoittamatta.

    Planter Planter

    Otetaan vähän suurempi ala. Valtion Metsien Inventointiohjelman (VMI) mukaan hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja esiintyy noin miljoonalla hehtaarilla. Kirjoittajan logiikalla keskimääräinen taimikkotuho olisi 1,5€ /ha. Pari vuotta sitten tuhot olivat 0,5 milj. Silloin keskimääräinen tuho oli 0,5€ /ha. Tarkoittaa esimerkiksi männyn istutustaimikossa 1-2 syötyä tainta hehtaarilla. Outoa, että VMI raportoi sellaista hirvituhona.

    Tai lasketaan koko metsäpinta-alalle keskimääräinen hehtaarikohtainen tuho:

    Metsän keskimääräinen tuotto on 150€ /ha/vuosi. Hirvituhot ovat siitä 0,06%, eli 0,09€ /ha.

    Kirjoituksessa verrattiin tilannetta Saksaan. Pitää muistaa, että Keski-Euroopassa maanomistaja saa metsästysoikeuksia myymällä enemmän rahaa kuin metsäkaupoista. Jos täälläkin metsästäjät maksavat metsästysoikeudesta yli kantorahatulojen (2,5 miljardia  vuodessa) niin varmaan suhtautumien muuttuu myönteisemmäksi.

    http://www.luonnonvarassa.fi/artikkelit/riistataloudessa-on-mahdollisuus-osa-1.html

    Kalle Kehveli

    Minulla hirvivahinkojen osuus pinta-alasta on luokkaa 15-20%, eli rahallisesti kymmeniä tuhansia. Nämä toistuu 15-20 vuoden välein, kun on kasvanut uusi taimikko syötäväksi.

    Gla Gla

    Toki metsästyskorvausten raju kasvatus muuttaisi joidenkin suhtautumista, mutta kyse ei ole vain metsänomistajien mielipiteestä. Kyse on myös suomalaisesta yhteiskunnasta, jonka intresseihin kuuluu olla biotaloudessa maailman kärkeä ja näin osaltaan mahdollistaa kestävien ratkaisujen löytäminen ja siten ihmiskunnan jatkuvuus. Itse en ainakaan ilahtuisi, jos tällainen potentiaali hukattaisiin rikkaiden metsästäjien huvien takia. Eikä tuollainen olisi hyväksi edes suomalaiselle metsästyskulttuurille. Se ei pysy kasassa rikkaiden turistien avulla. Moni nykyinen metsästäjä syrjäytyisi siitä hommasta totaalisesti ja kun vain Wahlroosin lapsilla olisi mahdollisuus metsästystä harrastaa, kuihtuisi homma nopeammin kuin koivu autiomaassa.

    hatelo

    Minulla on jo kahden viimeisen lumituhotalven tappiot olleet moninkertaiset koko metsänomistusuran hirvituhoihin nähden. Tämä on toki alueellista. Sääliksi käy talvilaidunalueiden maanomistajia meidänkin suunnalla.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Junakin sai savon radalla kerralla kolme hirveä hengiltä tänään kerralla.

    suorittava porras suorittava porras

    .. ja pari Keuruulla.

     

    Metsälehdessä oli toinenkin mielenkiintoinen hirvituhoihin liittyvä kirjoitus . Raivauksen oikealla ajoituksella ja hyvinkin halvoilla torjuntakeinoilla   voidaan istutettuihin taimiin kohdistuvaa vahinkouhkaa vähentää merkittävästi .

    Kannattaa tutustua siihenkin kokeneen metsänomistajan kirjoitukseen . Hän näkee hirven jopa hyötyeläimenä ,joka täydentää myöhemmässä vaiheessa raivauksen vaikutusta kitkemällä kantovesoja . Tätä vaihtoehtoa olen tarjonnut nimimerkki ”Timpan”ohella itsekin,mutta jostakin syystä tämä kokemuksiin perustuva vinkki ei ole saanut oikein kannatusta .

    Olen seuranmut jo useamman viikon valtatien tuntimassa viihtyvän hirvilauman touhuja. Kiltisti ovat pysyneet miehenkorkuisessa lehtipuuvesakossa. Toisella puolella tietä kasvava totaaliraivattu männyntaimikko on saanut kasvaa hirvien koskematta jo kaksi talvea . Ensi  vuonna taimien latvat ovat jo hirvien ulottumattomissa  ja alueen lehtipuiden kantovesat herkullisimmillaan . Mäntyjen sivuoksia ja lehtipuuvesakkoa  voikin syödä mielin määrin metsikön laadun kärsimättä .

    Metsänmies

    Ei noilla hirvien aiheuttamilla metsävahingoilla olisi mitään merkitystä, jos ne jakautuisivat tasaisesti. Se kuitenkin tahtoo olla , että hirvet suosivat samoja talvehtimisalueita, jolloin vahingot tapahtuvat toistuvasti samoille maanomistajille. Puulajin vaihdolla niitä voisi vähentää, mutta sekään ei käy kaikissa kohteissa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 343)