› Keskustelut › Metsänhoito › Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen vaikutus metsänuudistamiseen Kivalon tutkimusmetsissä

Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)

  • Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen vaikutus metsänuudistamiseen Kivalon tutkimusmetsissä

    Sent on: 15.6.2014, 10:19

    Kävin (11.06.2014) tutkimusapulaisteni kanssa alustavasti tutustumassa metlan kivalon tutkimusmetsiin (about 15000 hehtaaria).

    Olin saanut tietooni, että siellä on panssariaidoilla suojattuja koealoja (joiden tuloksia en ole huomannut julkaistun). Niiden avulla on tarkoitus tutkia miten puusto uudistuu, kun tunturipeurasta jalostetun syöttilään (poro) ja säätelyjärjestelmän (suurpedot) tuhoamisen vuoksi marginaalihabitaattiin (metsä) tunkeutuneen toisen suurtuholaisen (hirvi) laidunnus estetään.

    Yksi koe on perustettu 1929 viljellyn nyt reilusti päätehakkuukokoisen männikön (jonka seassa kasvaa tasaisin välein erittäin laadukkaita tukkikoivuja) reunaan. Koetta esitelleen metlan erikoistutkijan mukaan koeala on muokattu kevyesti (parikymmentä vuotta sitten). Puolet alasta oli suojattu panssariaidalla, toinen puoli oli suojaamaton.

    Panssariaidalla suojatulla puolella kasvoi luontaisesti syntynyt sankka (taimikonhoidossa jätetty 5000 runkoa/ha) kuitupuukokoinen poikkeuksellisen laadukas rauduskoivikko (luokkaa 200 kiintoa/ha), kun taas suojaamattomalla puolella sekalainen etupäässä kuusista muodostunut puusto (enintään 50 kiintoa/ha). Molemmat ovat syntyneet reunametsän siemennyksestä.

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 15.6.2014, 11:27

    Samalla Kivalon tutkimusalueella on karulle mäntykankaalle aidattu, jäkälän muodostumista ja maan lämpötilaa mittaava koealue. Jäkälän elpyminen on nähtävissä jo noin kymmenen vuoden jälkeen aidan pystyttämisestä.

    Kuva tulossa lukijoiden kuviin.

    jees h-valta 15.6.2014, 19:33

    Juuri tulin myös aitaushommista P-Satakunnan palstalta. Eipä ollut siinäkään muuta vaihtoehtoa. Ala on nyt noin kuukauden ollut istutettu hybridihaavalle (2,3ha). Nyt en vielä aivan koko alaa saanut virtakuntoon mutta akkupaimen siellä kyllä tarvittiin. Siellä oli erittäin pehmeä lähes mustan mullan alue ja hirvien pelkkä kulku alueen läpi oli jo tuhonnut monta taimisuojaa ja useita taimia oli noussut kuiville syöntiyrityksen tuloksena. Painelin taimet uudelleen istumaan ja korjailin suojat. Mikään mahti ei olisi tuolla hirvitiheydellä nostanut sieltä syksyyn mennessä yhtään riipimätöntä ilman aitaa. Jo sotkeminen teki nytkin paljon tuhoa. Ala on tienvarressa ja mökkiliikennettä kyllä jonkinverran. Nyt kyllä ravi loppuu kunhan hakkuutyö alan vierestä toteutuu että saan siihenkin aitauksen paikalleen. Tämä vain on edelleen arkimetsänhoitoa tämänpäivänkin suomessa jos aikoo lehtipuuta kasvattaa. Ja halua on kun ala on noinkin taivaallisen hyvä pohja puulajille.

    mehänpoika 16.6.2014, 18:47

    Vahinko vain, että kaikki metlan tutkimusmetsissä tehtyjen hirvivahinkotutkimusten uutisointi on metlan toimintaa rahoittavan MMM:n näpin alla. Nykyisin vain mahdolliset hirvien myönteset vaikutukset julkaistaan.

    Näin minä kuvittelen asian olevan. Tällainen toiminta on mahdollista vain Suomessa, joka tilastojen mukaan on ehkä vähiten korruptoitunut maa maailmassa.

    Hyvä että edes joku järkevä puuntuotantoon vihkiytynyt henkilö tietää tällaisista kohteista ja käy itse noutamassa tutkimustiedot.

    Pähkäilijä 17.6.2014, 13:48

    Kun noita Kivalon kuvia katsoo niin oikeasti ihmetyttää kuka tahtoo estää tutkimustulosten julkaisun? Kuitenkin kyseessä on verovaroilla tapahtuva tutkimustoiminta. Voitko A. Jalkanen laittaa noiden kuvien koordinaatit mukaan tuonne kuvasivulle? Esimerkiksi kansalaisen karttapaikka sivulla voit tehdä linkit joilla osoittaa sijainnin.

    Laajamittaisuudessaan tuo tutkimustoiminta ansaitsee enemmänkin huomioa, onko tuolla miten järjestetty esittelykierroksia yleisöllekin?

    Anton Chigurh Anton Chigurh 17.6.2014, 17:42

    Sen ”kivalon poroaitaus” kuvassa näkyvän koealan välittömässä läheisyydessä on eräänlainen katettu amfiteatteri, johon sopii ainakin linja-autolastillinen yleisöä. Tutkijaseurueelleni noita holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen seurauksia esitellyt erikoistutkija (dosentti, tuplatohtori) kertoi luennoivansa usein ko. paikassa. Tämäkin audienssi järjestyi vaivatta.

    Ehkä juuri noista kohteista kukaan muu ei ole ymmärtänyt pyytää esittelyä. Vielä vähemmän julkituoda näkemäänsä. Tai ei ole uskaltanut.

    Siellä on yksi kohde, josta hämmästyttävää kyllä juha aaltoila kirjoitti vielä hämmästyttävämpää kyllä pienpetojentappoprikaatilaisten ja holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien äänenkannattajassa maaseudun tulevaisuudessa taannoin. Se on vielä räikeämpi esimerkki mielettömästä sorkkaeläinlaidunnuksesta.

Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)