› Keskustelut › Metsänhoito › Höttöpuun kasvatus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Höttöpuun kasvatus

    Sent on: 4.10.2013, 18:09

    Näyttävät apupaskalla lannoitetut kuusikot olevat erityisen herkkiä juurikääpä ja muille sieni tartunnoille.
    Olisiko yhtenä syynä se että kemialliset lannoitteet sekoittavat maaperän luonnollista bakteeri ja pieneliötoimintaa sekä ravinnetasapainoa,siten heikentäen puuston luonnollista vastustuskykyä tartuntoja vastaan.
    Tiettävästi on tapauksia joissa kuusikko on lannoitettu 4 kertaa.
    Tuollainen toiminta alkaa olla jo moraalisesti arveluttavaa,puhumattakaan siitä mitä se tekee maaperälle.

    Tekijä
    William Munny William Munny
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane 4.10.2013, 18:21

    Tarkoittaako termi”näyttävät” jotain tutkimustuloksia vai silmämääräisiä havaintoja hankalan rajanaapurin metsästä?

    Puun takaa 4.10.2013, 18:34

    Omat havaintoni ovat juuri päinvastaisia kuin aloittajalla.
    Lannoitetut metsät ovat olleet terveitä ja elinvoimaisia jo yli 40-vuoden aikana.
    Samahan se on eläimillä kuten ihmisilläkin.
    Hyvä ravinto pitää terveenä.

    6 m3 6 m3 4.10.2013, 19:05

    Mietityttaa ihan ”aikuisten oikeesti” tuon nopeasti kasvaneen kuusen kaytto vaikkapa ulkovuorauslautana. Kestotesti sille on tekematta. Omassa vapaa-ajan kaytossa olevassa ”rintsikassani” hoylalautavuoraus vuodelta -57,mantya tosin. Vuonna -96 ajattelin uusia vuorauksen talon tultua omistukseeni. Onneksi en tehnyt tuota virhetta. Vaan kaavin vanhan maalin kasipelissa pois koska laudoitus oli aivan terve ja kova. Huolimatta siita etta alkuperainen laudoitus oli ollut maalaamatta yli kymmenen vuotta ja ensimmainen maalaus oli tehty lateksilla joskus 60-70 lukujen taitteessa.

    jees h-valta 4.10.2013, 19:14

    Mielestäni erot ovat niin marginaalisia että olen valmis kyllä puuntakusen kannan vahvistamaan että jos riskin kuusen kasvatuksesta ottaa (jälkipolville) on parempi että kasvattaa sen niin hyvin että lapset jo saavat tilin. Ei lapsenlapset.
    Eli apupaskaa juureen vaan surutta. Kunhan ei tee sitä lähellä vesistöjä.

    6 m3 6 m3 4.10.2013, 19:22

    Entas pohjavedet sitten, ja hulevesi kulkeumat?

    Gla Gla 4.10.2013, 19:34

    Tuula Piri, joka on perehtynyt juurikääpään, toteaa Metsätieteen aikakauslehdessä 1/2002 seuraavaa: ”Mitä nopeammin puu kasvaa sitä nopeammin myös laho etenee puussa.”

    Tältä pohjalta lannoitus siis saattaa altistaa laholle. Jos ollaan kuitenkin terveessä metsässä, lannoitus tuskin on ainakaan juurikäävän suhteen merkittävä riski. Vaikutus voi olla jopa päinvastainen, kiertoajan lyhenemisen myötä ei laho ehdi puustoa pilata. Mutta moniulotteiseksi veikkaan tätä ilmiötä, joten sairaan puuston lannoitus voi olla hukkainvestointi näennäisestä kasvun paranemisesta huolimatta. Sama pätee ainakin jollain tasolla, jos kasvatetaan päätehakatun kuusikon jälkeen uutta kuusikkoa.

    Näin siis mutu-pohjaisella päättelyllä.

    6 m3 6 m3 4.10.2013, 19:42

    Joo. mut nayttoa pitais saada. Ainakin tuollaisen lannoitetun puun pitkaaikaisesta kaytosta rakentamisessa. Vastaukseksi ei kelpaa etta ei tassa rakentamisesta puhuta. Mutu ja googletettu tietokaan ei kelpaa.

    Suden jälki 4.10.2013, 19:48

    Muistelen myytinmurtajien ohjelmassa pudottaneen pohjoisamerikkalaisen vanerinlevyn alas ja se meni tuhannen pillun päreiksi. Suomalainen koivuvanerista tehty vastaavan paksuinen olisi pompannut luultavasti vain ylös ja jäänyt eheäksi.
    Katsokaa nyt joku metsäteollisuudessa tämä pätkä ja tehkää siitä mainospätkä, jos haluatte korostaa Suomalaisen puun kestävyyttä.
    Maailmanlaajuinen testi jonkun tunnetun pilvenpiirtäjän katolta.
    Mainostoimisto veloittasi tästä ideasta 100 000 euroa. Minulta 0.
    Jos muut ideat kiinnostaa, niin annan luvan metsälehdelle antaa numeroni kaikille halukkaille. Tarkoittaa myös viimeisen sanan lukijoile.

    Puun takaa 4.10.2013, 20:16

    Puutuoteteollisuudessa tarvitaan raaka-aineena erilaatuisia puita.
    Esim. liimapalkeissa ja vanerissa pintaan tiukempisyistä ja sisälle kevyenpää nopeasti kasvanutta.
    On erittäin hyvä, että Suomen metsistä löytyy näitä erilaisia raaka-aineita.
    Ei tehdä tästä ongelmaa, koska sitä ei ole.

    metsänvartija 4.10.2013, 20:26

    Puuntakainen + metsänvartija on viljekuusikoiden eliitti metsänhoitajia.

    Kyllä NPK lannoitus yhdistettynä metsänhoidollisiin toimenpiteisiin antaa huipputuloksen viljelykuusikoissa.

    Kiertoaika nopenee joten lahoriski todellakin pienenee. 50 vuotias viljekuusikko on jo hakkuukypsä, ainakin läpimittansa perusteella. Vrt. lukijoiden kuvat; 50 v. viljelykuusi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
1 2 3