› Keskustelut › Metsänhoito › Höttöpuun kasvatus

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Höttöpuun kasvatus

    Sent on: 4.10.2013, 18:09

    Näyttävät apupaskalla lannoitetut kuusikot olevat erityisen herkkiä juurikääpä ja muille sieni tartunnoille.
    Olisiko yhtenä syynä se että kemialliset lannoitteet sekoittavat maaperän luonnollista bakteeri ja pieneliötoimintaa sekä ravinnetasapainoa,siten heikentäen puuston luonnollista vastustuskykyä tartuntoja vastaan.
    Tiettävästi on tapauksia joissa kuusikko on lannoitettu 4 kertaa.
    Tuollainen toiminta alkaa olla jo moraalisesti arveluttavaa,puhumattakaan siitä mitä se tekee maaperälle.

    Tekijä
    William Munny William Munny
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 7.10.2013, 19:02

    Kiitos vain kisille korjauksesta. Saattoi kyllä olla muuallakin kuin kuvat-osiolla. Mutta olkoon niin tai näin myöskään metsänvartijan käyttäytymisestä ei tällä palstalla voi kovasti kiitellä joten en myöskään anteeksi pyytele kyseiseltä. Jos ei omakseen tunnustanut ei tarvitse alkaa haukkumaankaan. Pyysin sitäpaitsi aika asiallisesti lisäselvitystä kyseiseltä.

    kisi 10.10.2013, 11:44

    Niinpä juuri, pyytäkööt anteeksi ne, jotka tuntevat piston sisuksissaan! Se anteeksipyyntö ei tee kipeää.

    Takerruin juttuun siksi, koska se liippaa läheltä tämän ketjun aihetta. Jotenkin minua nykäisi tuo koruttomuus, jolla Metsäkupsa asian ilmaisi. Sitä paitsi oli oikeastaan yllättävää kuulla, että tuollaisia käytännön havaintoja on olemassa, siis että nopeasti kasvanut (lannoitettu) puu on herkempää lahoamaan kuin hitaasti kasvanut. Nyt kun sen on nähnyt julkilausuttuna, se tuntuu itsestäänselvyydeltä.

    EDIT: poistettu kaksi turhaa lausetta

    Pete 10.10.2013, 15:51

    Kisi

    Aika teoreettiselta ongelmalta vaikuttaa tuo lannoitettujen puustojen lahoalttius. Nopeasti kasvaneella tarkoitetaan ymmärtääkseni uudistammisesta lähtien nopeasti kasvanutta. Näin ainakin itse asian ymmärrän. Ainakaan viimeiseen 20 vuoteen lannoituksia ei ole tehty taimikoihin tai riukuvaiheen metsiin. Eikä siinä järkeä olisikaan. Jos puusto on kasvanut nopeasti, niin nopeasti se on myös päätehakkuukypsää, eikö näin? Ei ole siis lannoitustarvetta. Toki hyväpuustoisilla kohteilla lannoitus 6-10v ennen päätehakkuuta voi nopeakasvuisessakin kohteessa olla hyvion järkevää. Ei ole ainakaan minun silmiini osunut yhtään tutkimusta jossa lannoitus muutamassa vuodessa lisäisi lahoa. Ei ole osunut sellaistakaan jossa laho olisi lisääntynyt nuoressa puustossa.

    Pääsääntöisesti lannoitus kohteet ovat normaaleja vt-mt männiköitä ja kuusikoita niitä lannoitetaan yhden kerran kiertoajan loppupuolella. Miten tällaiset lannoitukset voisivat vaikuttaa esimerkiksi ydintavaran laatuun?

    Se, että muutama prosentti vuosittain päätehakatuista hehtaareista on ylipäätään lannoitettu ei voi olla syynä siihen, että erityisen hitaasti kasvanut puuta ei tunnu riittävän sitä tarvitseville. Tänäkin päivänä on Suomen niemellä kaadettu rekkakuormittain hitaasti kasvanutta puuta. Kysymys ei ole tavaran puutteesta vaan siitä, että se ei kulkeudu sitä aidosti tarvitseville. Liekö sitten niin että ostohalu, ostokyky ja maksukyky eivät ole balanssissa…?

    kisi 11.10.2013, 09:17

    ”Aika teoreettiselta ongelmalta vaikuttaa tuo lannoitettujen puustojen lahoalttius.” (sanoi Pete)

    Teoreettisestakin ongelmasta voi hyvin keskustella, ja hyvä, että Pete asiaan paneutui. Oma ottautumiseni juontaa juurensa edellä jo kertaalleen siteerattuun Metsäkupsan lausuntoon. Hänellä on siis omakohtaista kokemusta lahoriskin kasvusta nopeasti kasvaneessa kuusikossa verrattuna hitaasti kasvaneeseen. Tähän lausuntoon jees h-valtakin (edellisellä sivulla) kaipasi lisäselvitystä.

    Kuten aiemmasta kommentistani voi päätellä, itselläni ei ole havaintoja, kokemuksia tai tutkimuksen vahvistamia tietoja lahoherkkyyksien erilaisuuksista. Metsäkupsan suora puhe Lukijoiden kuvissa (metsänvartijan viljelykuusi) kommenttien paraatipaikalla upposi minuun jostain syystä välittömästi. Silmieni eteen avautui elävästi kuva höttöisen puun kuohkeasta ja onteloisesta rakenteesta, jossa lahosienen on helppoa ja esteetöntä levitellä lonkeroitaan. Tiiviisiin lustoihin ei niin vain isketä.

    Mutta annetaan Metsäkupsan kertoilla nyt omista kokemuksistaan vähän laajemmin.

    Gla Gla 11.10.2013, 09:37

    Pete, haluatko kommentoida ajatuksiani, jotka laitoin tämän keskustelun ensimmäiselle sivulle? Minusta sinulla on liian suoraviivainen näkökulma tähän asiaan.

    Metsuri motokuski 11.10.2013, 09:42

    Olisi aika ihmeelistä jos lannoitus lisäisi lahon riskiä. Kyseessä kuitenkin sienitauti ja en oiken usko että lannoituksen vaikutuksesta sieni-itiöiden määrä kasvaa. Kyllä kai se on niin että mikäli puuhun laho iskee niin juuriston vaurion kautta se ainakin tehokkaammin etenee. Se voi olla että lannoitettu metsä varsinkin kuusikko on herkempi sairauksille lannoittamattomaan metsään. Mutta en tiedä onko sitä tutkittu vai onko tuokin ajatus pelkkä olettamus. Voihan se olla myös päinvastainen.

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
1 2 3