Keskustelut Metsänomistus HS: ”Miljardiaukko ammottaa valtiontaloudessa”! Olisiko hirvipolitiikka osasyyllinen?

  • Tämä aihe sisältää 26 vastausta, 9 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
  • HS: ”Miljardiaukko ammottaa valtiontaloudessa”! Olisiko hirvipolitiikka osasyyllinen?

    Helsingin Sanomat uutisoi tänään: ”Miljardiaukko ammottaa valtiontaloudessa”!

    Tarjoankin Metsälehden lukijoille sekä varsinkin metsänomistajille ja metsäammattilaisille mahdollisuuden esittää näkemyksensä metsätaimikoita syövän hirvikannan osuudesta valtiontalouden heikentyneeseen tilaan. Faktatietoa löytynee myös internetin avulla.

  • mehänpoika

    Metsäekosysteemi pyrkii maksinoimaan metsän tuoton. Kuitenkaan taimikkovaiheen aikana hirvien vioittamista taimista ei kehity laadullisesti arvokasta raaka-ainetta teollisuudelle. Myös hirvien aukkoiseksi syömästä taimikosta kehittyy paksuoksaisempi ja siten huonompilaatuinen kuin ilman hirvivahinkoja kehittyneestä metsästä.

    Viimeisimmän VMI:n mukaan hirvivahinkotaimikoita oli jo yli 1 000 000 ha. Se on paljon enemmän mitä vuosittain taimikoita perustetaan ja hoidetaan. Näinollen melkoinen osa hoidetuista taimikoistakin jalostuu tarpeettomaksi hirvenlihaksi. Saahan samanlaista lihaa halvemmalla kaupan tiskiltä.

    jees h-valta

    Metsästäjät torppasivat hyvän ajatuksen antaa petojen osaltaan vakauttaa tilanne luonnossa. Mutta kun se on metsästäjien pakastimista pois niin eipä sovi muu kuin ylläpitää luonnottoman suurta ja ERITTÄIN KALLISTA sorkkaeläinkantaa maillamme.
    Nythän härskisti otetaan huomioon petojen syönnin vaikutus jo lupia haettaessa. Ei tunnu reilulta meitä maanomistajia kohtaan.

    pihkaniska

    Myöskin into hoitaa taimikoitaan ja metsiään lantuu, kun hirvet kerta toisensa jälkeen tuhoavat suurella vaivalla aikaansaadut taimikot.

    6tukki

    Hirvivahingot ovat olleet jo niin kauan metsänomistajien riesana, että vahingot katsotaan jo vakiintuneeksi riskiksi metsätalouden harjoittajille.

    Miljardin aukon paikkaaminen ei olisi kummallinen juttu, jos todellista halua hoitaa ”aukko” kuntoon olisi. Yksi helpommin rahaa rutkasti tuova toimenpide olisi harmaan talouden karsiminen tästä maasta. Asiantuntija-arvioiden mukaan harmaan talouden kokoluokka on 4 – 5 miljardia euroa/vuosi.

    Laajasti yleistyneet ulkomaalaiset firmat, kymmenet tuhannet ulkomaalaiset työntekijät ja sankka joukko kotimaisia toimijoita, jotka tekevä työtä, tarjoavat palveluksia jne. ja tietysti ilman kuittia. Parhaat koijarit kyllä tekaisevat kuittejakin vähän joka lähtöön, mutta se on taas oma huijauksen ala.

    Harva tulee ajatelleeksi miten nämä keplottelijat vaikeuttavat kotimaisten yrittäjien ja työntekijöiden toimintaedellytyksiä, siis näiden, jotka yrittävät toimia yhdessä laadittujen pelisääntöjen mukaisesti. Hyvinvointiyhteiskuntammehan perustuu sille ajatukselle, että esim. koulutus, terveydenhoito ja vanhusten hoito rahoitetaan meidän kaikkien osallistumisella kustannuksiin. Painavia syitä harmaan talouden kitkemiselle siis löytyy, jopa metsänomistajatkin siitä hyötyisivät.

    En vaan jaksa lakata ihmettelemästä, miksi tätä yhtyeiskunnalle kallista riesaa ei hoideta kuntoon…

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Allergiat ovat lisääntyneet 1000% viimeisen 40 vuoden aikana. Saman ajan on jatkunut holtiton sorkkaeläinlaidunnus, joka kuusettaa (ja kuusenjuurikäävittää, ja kuusenkirjanpainajoittaa) kohta koko maan.

    Syy-seuraussuhde on täysin kiistaton. Ja monta muuta vähintään yhtä kalliiksi koko yhteiskunnalle pienen häikäilemättömän vähemmistön (1,85% väestöstä) langettamaa syy-seuraussuhdetta.

    mehänpoika

    Jos viimeisessä VMI:ssä havaitut miljoona hehtaaria hirvien viottamia tai tuhoamia taimikoita arvotettaisiin vahgingon osalta, voisivat nytkin havaittavissa olevat vahingot edustaa lähelle miljardin euron menetystä. Edustavathan laatutappiot metsitys- ja hoitotöineen ja jopa 10-20 vuoden kasvunmenetyset uusintametsityksineen helposti lähelle miljardia euroa.

    Näitä menetyksiä voitaneen summata lähes 5 vuoden välein aikaisempina vuosina ja tulevaisuudessakin, jos leikkausta hirvikantoihin ei ole pikaisesti tulossa. Kerrannaismenetykset verotulojen menetysten muodossa valtion- sekä kuntien talouksille ja myös puuta jalostavalle teollisuudelle ovat tutkimattakin valtavat.

    Gla Gla

    Yhtään väheksymättä hirvien metsätaloudelle ja muille toimialoille aiheuttamaa ongelmaa, en yhdistäisi muutamassa vuodessa kuralle mennyttä valtiontaloutta hirviin.

    Vaikka hirvien aiheuttamat laskennalliset vahingot ovatkin miljardiluokkaa, ei nämä päädy valtion budjettiin sellaisenaan missään tilanteessa. Valtiontalouden ongelmien ratkaisemista hirvipolitiikalla en toivo metsäpuolelta esitettävän. Se söisi metsäalan toimijoiden uskottavuutta ja siten hankaloittaisi hirviasian käsittelyä jatkossa.

    mehänpoika

    Glaa taitaa kuuluvan ”hyvä veli” verkostoon, tai ainakin joku läheinen kuluu siihen. Näillä tosiasioiden pimittäjien avulla hirvipolitiikkaa on hoidettu hirvestäjien ajatusten mukaisesti.

    On tässä jo 40 vuotta odotettu asioiden kuntoon hoitamista. Tilanne tuntuu juuri nyt pahenevan.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kyllä Gla on oikeassa.
    Ei valtiontalouden tila ole hirvituhojen syytä. Tosin hirvituhot kalvavat kansantalouden perusjuuria, mutta valtiontalouden akuutteihin ongelmiin pitää etsiä muita syitä.

    Hirviongelman korjaaminen on erittäin tärkeää, mutta se ei ole kuitenkaan mikään ”sesam aukene” asia valtiontalouden ongelmiin.
    Vanhojen hirvituhojen seurauksista kärsitään vielä pitkään. Jos nyt vaikka kerralla lahdattaisiin hirvikanta oikeisiin mittasuhteisiin, niin siitä paremmasta puusta, sitä kautta, päästään nauttimaan vasta vuosikymmenien päästä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Jokainen hukattu vuosi on kyllä turha joten aloittaa pitäisi kyllä nopeasti ja se puusto pelastaa mitä nyt taimikkona uhkaa hirvien raiskaus.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)