› Keskustelut › Metsänomistus › HS: ”Miljardiaukko ammottaa valtiontaloudessa”! Olisiko hirvipolitiikka osasyyllinen?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • HS: ”Miljardiaukko ammottaa valtiontaloudessa”! Olisiko hirvipolitiikka osasyyllinen?

    Sent on: 16.9.2012, 18:25

    Helsingin Sanomat uutisoi tänään: ”Miljardiaukko ammottaa valtiontaloudessa”!

    Tarjoankin Metsälehden lukijoille sekä varsinkin metsänomistajille ja metsäammattilaisille mahdollisuuden esittää näkemyksensä metsätaimikoita syövän hirvikannan osuudesta valtiontalouden heikentyneeseen tilaan. Faktatietoa löytynee myös internetin avulla.

    Tekijä
    mehänpoika
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 19.9.2012, 09:39

    Täälläkin päin on hirvilupia vähennetty rajusti. Silti eräs maanviljelijä juuri eilen mainitsi kuinka paljon enemmän on viljapellossa makuupaikkoja ja sotkettua kuin ennen koskaan ollut.
    Tämä vain kertoo edelleen tuosta samasta kuin aina ennenkin ettei laskentataito ole ulottunut hirviorganisaation kyvyksi vieläkään.
    Ehkä myös laumaantuminen ja pedot ajavat ne syrjäisille pelloille turvaan yllätyshyökkäyksiltä. Mutta kun nekin alueet ovat hirvimiestenkin temmellyskenttää niin muuttuneet oleilupaikat pitäisi vain tiedostaa. Ja huomioida lupia haettaessa.
    Pitäisi joskus jahtien välilläkin kartoittaa olinpaikkoja ja määriä laumoista.

    suorittava porras suorittava porras 19.9.2012, 14:44

    Pedot saattavat vaikuttaa siihen , että hirvet tulevat lähemmäs asutusta ja pelloille . Todennäköisempää on , että mainitun maanviljelijän maille on pesiytynyt emä vasoineen. Makuuksia syntyy muutamassa vuorokaudessa mekoisesti , joten muutama makuus viljapellossa ei välttämättä todista mitään hirvikannan koosta.

    Tulevana syksynä on mahdollista käyttää reaaliaikasta sähköistä hirvihavaintokorttia , johon havainnot voidaan kirjata välittömästi. Mikäli hirviseurueilla on voimassaoleva yhteislupakäytäntö , on metsästystä mahdollista ohjata havaintoaineiston perusteella jopa jahtikauden aikana. Mikäli yhteislupakäytäntöä ei ole , tieto vaikuttaa vasta vuoden kuluttua kaatolupien määrään ja kohdentamiseen.

    suorittava porras suorittava porras 19.9.2012, 18:14

    Valtiontalouden aukkoon metsätalouden osalta on paljon isompia syitä , kun harvaksi käyvä hirvikanta. On kyse metsätalouteen kohdistuvasta ja pahenevasta ”toimenpidevajeesta”.( Lukijoiden kuvisaa pari esimerkkiä)

    mehänpoika 20.9.2012, 06:54

    Ylisuuri hirvikanta on saanut rauhassa tehdä Suomen metsissä ja maanteillä tuhojaan ja vahinkoa jo yli 40 vuotta mitätöiden vuosikymmeniä sitten tehtyjen töiden tuloksia. Jopa huomattava osa (ehkä 30 %) valtion myöntämistä metsänparannusvaroista on hirvisyönnösten vuoksi menettänyt merkityksensä.

    Metsänhoidon kustannukset ovat kasvaneet ja metsänhakkuutulot vähentyneet hirvivahinkojen vuoksi. Nytkin on syksyn hirvenpyyntilupia leikattu ja vähennetty lupia lisää petojen tarpeiden verran. On todella harjoitettu yksityismetsissäkin hyvin vastuutonta hirvipolitiikkaa. Hirvien aiheuttamista metsätaimikoiden kokonaisvahingoista jäänee korvauksen ulkopuolelle 95 %.

    mehänpoika 20.9.2012, 19:32

    Suorittava porras ja harrastelija suhtautuvat epäillen hirvikannan valtiontaloudelle aiheuttamiin kustannuksiin. Lähempänä puolueetonta tutkimustietoa voi lukea VTV:n hirvitarkastus 100/2005 kertomuksesta.

    Kertomuksen sivulla 36 mainitaan mm: ”Hirvien aiheuittamat yhteiskuntataloudelliset kustannukset vaihtelevat vuosittain 130-175 miljoonan euron välillä. Tästä pääosa muodostuu laskennallisista liikennevahingoista. Taloudellisesti merkittäviä muita kustannuksia aiheutuu tiestön suojaamisesta ja metsävahingoista.”
    ”Tiheä hirvikanta alkaa metsänviljelyssä vaikuttaa puulajin valintaan. Metsätaloudelliset haittavaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia ja ilmaantuvat aikaviiveellä. Esimerkiksi taimikkotuhojen vaikutus tulevaisuuden tukkipuun laatuun voi olla huomattava.”

    Ylitiheä hirvikanta on vaikuttanut metsissämme yli 40 vuotta. Elon laskuopin mukaan 40 vuotta kerrottuna 130 miljoonalla eurolla (haarukan alin luku) tekee yhteensä 5200 miljoonaa euroa eli 5,2 miljardia. Ehkäpä nyt alkavat harjoitetun hirvipolitiikan haittavaikutukset ilmaantua aikaviiveellä, kuten VTV kertomuksessaan kirjoittaa.

    Kannattaa lukea koko tarkastuskertomus läpi. Mm. sivulla 37 on seuraava maininta: ”Taloudellisen uhkakuvana pidetään sitä, että vahingot voivat tulevaisuudessa aiheuttaa tukkipuun laadun heikkenemisen ja toisaalta altistaa metsiä laholle. Myös kuusikoiden uudistaminen kuuselle lisää juurikäävän yleisyyttä. Puulajien yksipuolisuus tarkoittaa myös metsäluonnon yksipuolistumista ja monimuotoisuuden vähenemistä.”

    suorittava porras suorittava porras 20.9.2012, 22:22

    Pitää jälleen todeta , että tieto piti paikkansa vuonna 2005. Aineisto tarkastuskertomukseen on kerätty vuosituhannen vaihteen tienoilta , jolloin ongelmat olivat todellisia aja akuutteja. Nykyinen tilanne on hirviin kohdistuneen tehoteurastuksen jälkeen jotain aivan muuta .Hirvionnettomuudet ja -tuhot ovat tilastojen mukaan vähentyneet rajusti (kuten pitääkin) . Liialliisen metsästyksen takia on jo muodostunut alueita , joilla hirvikanta ei kestä metsästystä. Tulevana syksynä näitä rauhoitusalueita tulee varmasti lisää.
    Hirviä toki metsästettäköön edelleen tehostetusti siellä , missä on vankkaa näyttöä vahingoista. Muualla maassa on pantava jäitä hattuun ja elettävä nyky tilanteen edellyttämällä tavalla. Perusteeksi hirvien silmittömälle lahtaamiselle ei riitä , että niitä on ollut liikaa useita vuosia sitten.

    Gla Gla 21.9.2012, 09:27

    VTV:n raportin liitettä 1 katsomalla näkyy selvästi, mistä pääasiassa kustannukset johtuvat. Liikennevahingot (keskiarvo 130 miljoonaa) edustavat kustannuksista (keskiarvo 151 miljoonaa) n. 86%. Liikenteen puolelta tiedämme, että hirvivahingot korreloivat suhteellisen hyvin hirvikannan mukaan, joten hirvikantaa vähentämällä vahinkosummakin vähenee. Arvioitaessa potentiaalia vaikuttaa asialla valtiontalouteeen, ei pelissä ole tältä osin 130 miljoonaa, vaan vähemmän. Tämä johtuu siitä, että hirvikannan ajaminen sukupuuton partaalle ei ole realistinen vaihtoehto. Minun käsitykseni asiantuntijoiden arvioimasta kestävästä minimikannasta on 40000-60000 yksilön suuruusluokassa, eli 30-50% nykyisestä alemmas.

    VTV:n raportti on tehty ennätyssuuren kannan perusteella, josta ollaan nyt tultu alas n. 40%. Tuosta voi haarukoida säästöjen suuruutta muistaen myös sen, että raportissa käsitellään sekä valtiontaloudellisia, että yhteiskuntataloudellisia asioita. Syytä on myös muistaa, että tänä vuonna valtio velkaantuu 7 Mrd €. Kun on laskenut tämän hetken tilanteen mukaisen vahinkosumman, voi jakaa 7 Mrd tuolla summalla ja kertoa luvun sadalla. Näin saadaan selville hirven merkitys valtiontalouden budjettivajeelle.

    kisi 21.9.2012, 10:19

    Kun joku laskupäätä omaava suorittaa laskutehtävän Glan esityksen pohjalta, niin kannattaisiko jakolasku tehdä päinvastoin eli jakaa vahinkosumma 7 Mrd:lla ja kertoa sadalla.

    Gla Gla 21.9.2012, 11:47

    Sori, tietysti noinpäin.

    mehänpoika 21.9.2012, 11:51

    Suorittavalle portaalle huomauttaisin vielä, että hirvien haittavaikutukset metsätaimikkotuhoista näkyvät valtiontaloudessa täysimääräisesti aikaviiveellä kuten VTV:n raportissa mainitaan. Yksityistaloudessa tappiot alkavat näkyä nopeammin ensin lisääntyneinä metsänhoitokuluina ja myöhemmin vähentyneinä metsänmyyntituloina.

    Ensin syötettiin eteläisen Suomen männyn ja koivun taimikoita aukkoisiksi ja harvoiksi paikoin jopa kasvatuskelvottomaan kuntoon. Myöhemmin sama riesa levitettiin Lappiin heikosti uusiutuville maille. Lapin taimikot oli aikaansaatu kovalla työllä ja valtaosin yhteiskunnan varoin. Niitä uhrattiin ja uhrataan edelleen lyhytnäköisesti virkistykseen ja hirvenlihan tuotantoon.

    Valtiontalouden menetykset kaikista hirvien aiheuttamista vahingoista olivat VTV:n mukaan 130-175 milj. euroa vuodessa. Metsätalouden osalta ei kattavaa selvitystä ole tehty. Tämä johtunee siitä, koska Metla ja RKTL ovat MMM:n käsikassaroita, eli tutkittavaksi esitetään lähinnä hirvien hyötyjä esille tuovia tutkimustuloksia. Siksi molemmat laitokset olisi tarpeen muuttaa VM:lle (valtiovarainministeriölle) alisteiseksi. Vain näin tutkittaisiin yhteiskunnalle tärkeitä ja hyödyllisiä aiheita.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
1 2 3