› Keskustelut › Metsänhoito › Humus

  • Tämä aihe sisältää 88 vastausta, 15 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten 6 m36 m3 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 88)
1 2 3 4 5 6 7 8 9

  • Humus

    Sent on: 26.6.2013, 21:13

    Kuinka korvataan ja korjataan humuksen puuttuminen maaperassa? Silloin kun aluskasvillisuus puuttuu melkein taysin. Ja maapera on vihreaa n. 30 cm syvyyteen. Maa-aines hienojakoista silttia. Jossain maarin maapohjalla on ketunleipaa, joten kysymyksessa lienee lehtomaista alkuperaa oleva maasto? Vesitalous alueella lienee kunnossa, koska seisovia latakoita alueella ei esiinny.

    Tekijä
    6 m3 6 m3
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • 6 m3 6 m3 29.6.2013, 15:14

    Valitettavast huomioni jaivat kovin vajavaisiksi johtuen tuon suurteho metsatalouden aihettamasta yksipuolisuuden jarkytyksesta. Mieleen tuli: Ainakaan mina en halua jattaa jalkipolville tuollaista jalkeeni. Metsassa tulee olla sijansa myos riistalle. Sisaltaen nelijalkaise ja siivekkaat. Tukee osaltaan monimuotoisuutta. Myos marjastamisen tulee olla mahdollista. Vaikka nuo em. asiat aihettavatkin hyvinkin suuria ristiriitoja. Mieleen tuli vakisinkin Metsalehdessa olevat Jarmo Sirolan kolumnit mita metsa voi omistajalleen antaa. Aukusti sen aikoinaan kiteyttikin MTK keskustelun yhteydessa: ”Vaikutetaan asioihin sisalta pain.” Kun jaadaan ”tuleen makaamaan” niin paadytaan yksipuolisiin ratkaisuihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.6.2013, 17:50

    Aluskasvillisuus puuttuu kuusikoista valon puutteen vuoksi, myös aarnikuusikoissa, ei pelkästään talousmetsissä. Ainoastaan jos kasvu taantuu nuoressa kuusikossa, silloin kannattaa huolestua, ja kasvuhan on helppo todeta metsäneuvojan kasvukairalla.

    Metsälön (yhden mo:n kaikki metsiköt) kaikilla kuvioilla ei tarvitse joka hetki olla maksimaalisen monimuotoista eikä toisaalta maksimaalinen puuntuotoskaan. Optimointi tarkoittaa sitä, että maksimoidaan metsänomistajan kaikkien kuvioiden tuottamien hyötyjen nykyarvo (tai sinne päin). Eri kuviot tuottavat erilaisia hyötyjä tai hyödykkeitä. Kutsun tätä lähestymistä monitavoitteiseksi metsänhoidoksi.

    Esimerkiksi minulla on lähes puhtaita kuusikoita, hakkaamatta jätettävä lahopuun tuotantokuvio, puronvarsikorpi, jyrkänteen alusmetsäkuusikko, tonttialue, koivun taimikko, puhtaita männiköitä, koivu-lehtikuusisekametsää, ravinteita sieppaava pintavalutuskenttä…

    6 m3 6 m3 29.6.2013, 19:06

    Tuo maaperan happamuudesta valittelu mo. kannalta on siis turhaa ruudin haaskausta harakoille.Otetaan kasittelyyn hyonteistuho vaara. Verraten sita Kiinassa esiintyneisiin hyonteistuhoihin lehtikuusi metsissa. Suomessa on vaarana kirjanpainajat. Suomessa tosin ei ole noin laajoja alueita jotka ovat viljelty yhdelle puulajille.Samaten mietityttaa myrskytuhot. Ruotsin etelaosissa ne kohdistuivat pahiten kuusikoihin. Muistanko oikein? Eras tuttavani oli ajamassa puutavaraa rekallaan tuolla tuhoalueella. Kertomansa oli karua kuultavaa. Lohduton kuusiryto silmankantamattomiin. Mutta paremmilla hankkeilla ajohommissa han ei ole ollut ennen sita, eika sen jalkeenkaan.

    jees h-valta 29.6.2013, 19:07

    Söin muuten ensimmäiset kesän mustikat haapataimikostani eilenillalla. P-Satak. palstalla käydessäni. Totesin etteipä ole juuri näin aikaisin tullut syötyäkkään. Ja ahomansikoita myös.
    Ettei ne marjat ainakaan siitä kulmilta mihinkään kadonnut vaikka puusto kipattiinkin ja uudistus muokkauksen kautta tehtiin.
    Myö h-haavan kasvu siellä on ollut huikeaa. Ilmeisesti maaperä enemmän kuin sopiva. En juuri kartoittele etukäteen. Muuten kuin sillä että jo palstoja ostaessani jos siellä kasvaa luontainen metsähaapa niin kaikki ok.

    6 m3 6 m3 29.6.2013, 19:27

    Yksi tarkennus Jesse. Oliko niin etta h-haavikoissasi kasvaa muitakin puulajeja? Vai ovatko pelkastaan h-haavalla?

    jees h-valta 29.6.2013, 20:06

    Kyllähän noihin muukin puu tuntuu innolla lykkivän. Nuo P-Satak. palstat vaativat jälleen uuden opettelun kun ei oikein vielä tiedä pystyykö muu puusto nousemaan merkittävään mittaan eli kilpaileeko esim. ravinteista. Täällä H-vallan jutuissa tuo jako on ollut ilman muokkausta aivan selvä. H-haapa siivoaa aika hyvin muutaman vuoden viiveellä tulleet aluspuut pois kuivattamalla ja valoa viemällä. Jokunen toki kasvaa niissäkin ja saa ollakkin.
    Juuri monimuotoisuuden ja linnun pesimäsuojan ja muidenkin eläinten lymypaikkoina. Mutta juuri tämän illan kierroksella katselin että esim. mäkipaikat nytkin alkaa mennä ruskeiksi jopa heinältäänkin. Ei se vesi sieltä lehvästöstä pääse alas asti.

    6 m3 6 m3 29.6.2013, 21:21

    Vai ei ole tullut vetta? Tamanhetkisen oleskelu alueeni tilanne sama. Vetta kaivattaisi kipeasti. Vesistot ovat ohjanneet sateet muualle. Taalla Kainuussa taisi mustikka menna Juhannuksen edella olleen hallan mukana. Lehtitietojen mukaan kuusi karsi hallatuhoja 52000 ha:n alueella. Itselta meni joulukuusiksi istutettu n.0.4 ha:n alue. Osa nayttaa toipuvan jotenkin. Kaksi vuotta taapain istutettu. Taimet jai ylimaaraisiksi alueelta jossa istutusmattaita ei ollut kaivettu riittavasti. Ostin taimet pois kun halvalla sai. Samalla istutin kuusiaidan pellon ymparille. Nailla nakymin ainoa kohde joissa kuusia istutettuna maillani tulee olemaan.

    Puun takaa 29.6.2013, 21:34

    Jokaisena aikakautena on omat muotinsa myös metsätuhoasioissa.
    80-luvulla oli ainakin täällä Etelä- ja Keski-Suomessa pahoja mäntypistiäistuhoja.
    Vaikutus oli, että männyntaimet ja jopa männynsiemenetkin jäivät myyjien käsiin.
    Tästä alkoi puolestaan kuusenviljelyn voittokulku ja koivuakin lyötiin taas maahan.
    Nyt on sitten kuusen vuoro olla hylkypuuna.
    Ei näistä tavallisen metsänomistajan eikä puuntuottajankaan kannata kovin suurta maailmantuskaa kokea.
    Muitakin huolia riittää elämässä, miksi lisätä niitä itseään suuremmilla asioilla.

    6 m3 6 m3 29.6.2013, 21:51

    Eipa tuo omalta osalta huoletakaan. Muistan nuo pistiaistuhot. Samaten Kuolan rikkilaskeumat. Se etta kuusettumisesta syytetaan hirvestajia ja sita kautta aletaan siunailemaan kuusen happamoitumista aiheuttavaa vaikutusta, se aiheuttaa aiemmin nahdyn pohjalta enemman mietinnan aiheita. Koivut taidettiin viela 70-luvulla lyoda kenttaan Kainuussakin. Jonkinverran vanerikoivua otettiin talteen. Ja tietysty yksityiset mo:t ottivat koivun polttopuuksi. Omaan kayttoon ja myyntiin metriseksi tehtyna. Itsekin jouduin tuohon halkorumbaan tahtomattani. 🙂

    Gla Gla 30.6.2013, 05:44

    6m3: ”Tuo maaperan happamuudesta valittelu mo. kannalta on siis turhaa ruudin haaskausta harakoille.Otetaan kasittelyyn hyonteistuho vaara. Verraten sita Kiinassa esiintyneisiin hyonteistuhoihin lehtikuusi metsissa. Suomessa on vaarana kirjanpainajat. Suomessa tosin ei ole noin laajoja alueita jotka ovat viljelty yhdelle puulajille.Samaten mietityttaa myrskytuhot. Ruotsin etelaosissa ne kohdistuivat pahiten kuusikoihin.”

    Jos puusto vaikuttaa terveeltä ja kasvaa hyvin, happamuus tuskin on muodostunut ongelmaksi. Mutta jos puuston on hyvin tiheää, olisi harvennus varmaan ajankohtainen. Sanoit runkojen olevan 20-25 cm suuruusluokkaa. Sopiva harvennus tuo valoa metsään, jolloin aluskasvillisuuskin varmaan hiukan elpyisi.

    Harvennettu kuusikko on tuulille arka varsinkin, jos lähtötilanne on ylitiheä puusto. Koivu- tai muu sekoitus ei silti kuusia pystyssä pidä.

    Yksilajisessa puustossa tietysti totaalisen hyönteistuhon riski on kovempi kuin sekametsässä. Tuossa vaiheessa kuusikkoon ei kuitenkaan enää saa muita lajeja kasvamaan, joten turha on huolestua mahdollisista uhkakuvista. Yleisesti ottaen meillä kuusen osuus on sodan jälkeisenä aikana vähentynyt, joten en pidä kehitystä tässä suhteessa huolestuttavana. Männyn kasvatusbuumin jälkeen on varaakin kasvattaa kuusta, jos vain terve alusta siihen löytyy.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 88)
1 2 3 4 5 6 7 8 9