Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Maanantaina 0600 Ponsse käynnistyy tekemään kuusikkoaukkoa. Ostaja sellufirma ilman mhy apua, menen paikalle heti alussa. Mitä sinä tekisit ensimmäiseksi?
Joka paikassa ei tosiaan kannata metsää harventaa mallin alarajalle. Jos MG:n perusmalli tarkoittaa hakkaamista alarajalle, niin pitää olla tarkkana myyjien, että ei esim. tuulisilla paikoilla tehdä liian harvaa.
Tuulissa paikoilla tulee harventaa ensisijaisesti heikkojuuriset rungot pois. Ne voivat aiheuttaa myöhemmin lumikuorman kanssa dominoilmiön ja kaataa vahvempiakin runkoja. On syytä muistaa,että harvennusmallit pätevät pääsääntöisesti vain hoidetussa kohteissa. Riukuuntuneissa metsissä on tyytyminen siihen ,mitä materiaali antaa myöten. Jos valtapuita ja lisävaltapuita ei ole riittävästä ,harvaksi menee. 10-30 litran runkoja on ihan turha jättää pystyyn valtapuustoltaan yli 100 litraisiin harvennuksiin. Kun taimikot on hoidettu aikanaan ,ei tätäkään tarvitse pohtia. Kehityskelpoisia runkoja on riittävästi.
Ponsset tuli ja meni, suurin osa puistakin jo hävinnyt. Uusi metsätie kesti ajon tyydyttävästi juuri pahimmoilleen tulleista rankkasateista huolimatta, oli ensimmäinen ajo kuorma-autolla sulan maan aikana. Lopullista mittistä odottelen. Tähän asti kaikki ok, ainoa poikkeus kauppakirjaan oli, ettei männyt kelvanneet, lupasin että kaikki männyt(2 kpl) saa jättää pystyyn. Kuviosta tulee nyt järkevä, pari ”pienaukkoa” ja ensiharvennuskuvion kärki lyötiin samaan nippuun, ja taimikon ja varttuneen metsän välistä otettiin röttelökoivujono pois samassa rytäkässä.
Ylitiheiden ns. riukumetsien harvennuksiinkin on suositustiheydet olemassa. Yleensä ne on niitä e-puumetsiä. Kasvupaikka, puulaji ja puiden pituus& tiheys ratkaisee , mikä on suositeltu jäävän puuston tiheys. Toki aina parempi kun th:t on tehty aikoinaan mutta ei niitä tiheimpiäkään kannattaisi vetää vajaatuottosiksi. Harvennus 2.vaiheessa mieluummin (tai raivaus ensin) . Ja suuremmassa määrässä on parempi särkymävara. Siksi esim. hirvialueilla ei taimikoita harvenneta liian harvoiksi eikä 2-khl:n metsiäkään liian harvoiksi. Jos tuhovaara on pienempi, voidaan taimikot harventaa jopa tavallista harvemmiksi järeytymisen nopeuttamiseksi, ellei ole huolta oksapaksuuden kasvamisesta liiaksi. Nuorta metsää ei kannattaisi tietenkään pilata jättämällä th:t tekemättä eikä myöhemminkään harventamalla vajaa-tuottoiseksi isolla koneella.
Useimmille se iso kone on ainoa vaihtoehto. Kannattaa vähitellen sopeutua ajatukseen , että yhdellä koneella kaikki hakkuut. Kun ne th:t on tehty asiaan kuuluvalla tavalla ,ei koneen koolla ole merkitystä. Toisaalta isolla koneella ei ole pakko ajella jokaisen rungon tykö ,kun puu pystytään käsittelemään yli 10 metrissä. Kaikkein kurakoihin ei siis tarvitse sukeltaa tasaisen korjuujäljen aikaansaamiseksi. Pahat paikat on mahdollista kiertää ,kun ulottuvuutta on tarpeeksi ja kone vakaa.
Hommasin pienehkön koneen seuraaville harvennuksille. Eh:illa koneiden koolla on eniten merkitystä . Ei ole pelkoa lätäköistä ja siinä koneessakin on telat. Ei uppoa sen helpommin kuin päätehakkuille suunniteltu iso leveätelainen konekaan. Urakoitsijat tekee pääasiassa vain harvennuksia ja töitä riittää . N. 1,5 m lyhyempi ulottuvuus ei lisää ongelmia ajourien sijoittelussa.
Pienen puuston käsittelyssä pärjää aivan hyvin pienemmällähakkuukoneella ja olisi ehkä aika sopeutua ajtukseen. että ajouria ei tehtäisikään nuoressa metsässä kiertoajan kestäviksi, vaan toisessa harvennukessa, jos koneet ovat leveämmät, tehdään täysin uudet ajourat, eikä suinkaan levitetä vanhoja, joita ei välttämättä enää ees näe.
Fakta on kuitenkin, että moto, joka poimii puita MAX kuuden metrin säteellä, mutta on varustettu samalla tekniikalla kuin pitkäpuominen, mutta vain tuntuvasti kevyttekoisemmilla vermeillä – Pystyy työstämään puita huomattavasti tehokkaammin ja nopeammin, elikkäs halvemmalla kuin iso kurkottelija.
Jos hakkuukone pystyy operoimaan kolmen merin puuväleissä, se voi ajella haamu-uria niin paljon kuin tarvitseekin.
Mutta sitä hehtaarin enskaa varten ei eri konetta palstalle tuoda ,vaikka kuinka mieli tekisi. Näistä pikkupalstoista ne rästit pääasiassa kertyvät ja pysyvät ,kun odotellaan olematonta vaihtoehtoa . Pienet koneet ovat kohta historiaa. Valmistaja toisensa jälkeen on kääntänyt ja kääntää kupin nurin.
Ei tarvi tuodakaan kuin yksi kone. Ja kun hommaa on 20 ha, leimikot melko lähekkäin toisiaan, ei ole mitään ongelmaa. Pienelle kuviolle varsinkaan ei kannatakaan tuoda kuin yksi kone. Siirtokulut puolittuu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään