› Keskustelut › Metsänhoito › Huonon taimikon paikkaaminen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2

  • Huonon taimikon paikkaaminen

    Lähetetty: 5.10.2012, 08:49

    Lukijoiden kuvissa Timpalla on metsäpaloaukosta kuva, jossa ei uudistuminen ole ollut kelvollista. Lisäksi eilen oli kuvissa metsäsuunitelma, johon yhdelle kuviolle oli määrätty täydennystä. Tuo kuva ymmärrettävistä syistä otettiin nopeasti pois, joten ei siitä sen enempää.

    Jonkin tason epäonnistuminen on varmaan syystä tai toisesta kohdannut useimpia, joten millainen tilanne on ollut ja miten se on hoidettu? Onko katsottu, että paikkaaminen on taloudellisesti hukkaan heitettyä työtä, joten luonto saa tehdä parhaansa ja katsotaan mihin se riittää? Vai onko kunnianhimoisesti lähdetty parsimaan taimikkoa?

    Tekijä
    Gla
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 5.10.2012, 09:01

    Kuusen istuttamista yhdessä paikassa pohdin. Päällä on viisimetsistä lehtipuuta ja alla jokunen sata kuusta. Varjostusta on sen verran, ettei alikasvostaimet varmaankaan pääse kasvullaan yllättämään. Toisaalta heinikkokin pysyy jollain tavalla aisoissa. Periaatteessa lähtökohta kuusten istuttamiseen lienee huono, mutta jospa vuoden tai parin kuluttua harventaisi lehtipuut alle tuhannen ja poistaisi ne kuusten ensiharvennuksessa. Vai ottaisiko kaiken ylimääräisen nyt pois ja satsaisi täysillä alikasvokseen. Vaihtoehtona on myös kasvattaa harvahko ja aukkoinen lehtipuusto, eikä tehdä mitään erityistä. Korkeintaan toivoa, että luontaista alikasvoskuusikkoa tulee lisää. Viimeistä vaihtoehtoa kyllä epäilen, koska tähän mennessäkään ei sitä tuon enempää ole.

    6tukki 5.10.2012, 09:31

    Omassa 8,6 ha mäntytaimikossani (VT kasvupohja), jota hirvet ovat useana vuonna perätysten kurittaneet oikein kunnolla, on vanhin hengissä oleva taimiaines n. kahden metrin mittaista. Sekin moni-/tupsulatvaista ja kierorunkoista. Leikkasin viime kevättalven aikana kaikki poikaoksat pois ja nyt jännitän lähteekö ensi talven aikana viimeinenkin latvan tapanen pois.

    Tuolla taimikkoalueella on lukuisia isompia ja pienempiä aukkokohtia, koska hirvet ovat paikoitellen syöneet totaalisesti kaiken.

    Käydessäni metsäkeskuksen kaverin kanssa taimikon läpi kartoittaaksemme hirvivahinkojen määrää tulimme molemmat siihen tulokseen, että annetaan luonnon hoitaa taimikko (hoitaisipa jokin taho hirvikannankin reilusti alemmaksi). Alue on jonkinlainen hirvien talvehtimisalue eikä innostukseni riitä alueen aitaamiseen.

    Paikkausistutuksiinkaan ei into riitä, koska hirvet pistävät poskeensa heti taimet, joiden vuosikasvu yltää hangen yläpuolelle.

    Se, ettei valtiovalta pysty lainsäädännöllä säätelemään hirvikantaa metsänomistajia paremmin suosivaksi, edellyttäisi kuitenkin vuosittaista korvausta taimikostani, jota tahtomattani joudun pitämään hirvien laitumena.

    vänkäri 5.10.2012, 12:24

    Kokemusta on onneksi vain vajaan hehtaarin alalta. Kuvio on hakattu joskus kolmisenkymmentä vuotta sitten ja silloin istutettu männylle. Paikka on kallion päällä oleva suht rehevä kuvio, joten nykyään se olisi kuuselle sopiva. No, tästähän tuli aukoksi muututtuaan just passeli hirvien keväinen loikoilupaikka eli männyntaimista ei sitten montaa jäänyt.
    Sitten istutettiin kuusta avojuurisena. Tuli kuiva hellekesä ja vähintään se 90% kuoli.
    Seuraavaksi kylvettiin männynsiemen. Sen söivät vuorostaan myyrät. Siinä vaiheessa vanha löi rukkaset pankolle ja ilmoitti että kasvakoon vaikka tattaria. Sellaiseksi se sitten jäi. Nykysellään se on harva ja aukkoinen kuvio, jossa hirvet rouhivat melko säännöllisesti alta miehen korkuisen puuston. Hieskoivua sinne on jonkin verran tullut, samoin haapaa. Ja tietysti leppää ja pihlajaa. Kuusesta nyt tulee tukkipuuta ajastaan, harvoista männyistä lähinnä ropsia oksaisuuden ja mutkaisuuden takia.
    Itse olen sinnikkäästi yrittänyt lähinnä myyrien jäljiltä paikkailla kuvioita kuusen tai koivun taimilla. Monesti koivu on ilmestynyt istuttamattakin ja tavallaan pelastanut tilanteen.

    Aukusti 5.10.2012, 23:13

    Huonoja kokemuksia pienten aukkojen paikkausistutuksesta.

    Edellisen omistajan aikana luontaisesti syntynyt epätasainen taimikko oli metsäammattimiehen mielestä täydennettävä. Taimet saisi ilmaiseksi ja istutuksestakin muutaman pennin. Rohkenin epäillä, että onnistuisikohan se kun suurimmat taimet olivat ainakin 5-6 metrisiä. No tulihan se työ tehtyä. Kuokalla laikutettiin ja putkella istutettiin. Oli oikein hyvä sää,sateli vettä ja maa oli ennestäänkin märkä. Kun itselle tehtiin, niin työ tehtiin huolellisesti. Käytiin myöhemmin katsomassa ja taimet lähtivät hyvin kasvuun. Ei vain ollut kasvua seuraavina vuosina, syynä valon puute.

    Mutta täytyy sanoa, että hukkaan meni koko homma. Myyrä- tai hirvivahinkoja ei siihen aikaan ollut alueella.Kun myöhemmin tehtiin ensiharvennus, löytyi vain muutama lumen painama ”piiska”, joka oli kasvaa kituuttanut varjossa.

    Siinä oli metsäinsinöörin taidonnäyte. Siihen aikaan käytin yhdistyksen neuvoja. Nykyisin olen pärjännyt muutenkin. Ja eroan heti kun pakkojäsenyys ilmaiseksi on mahdollista.

    Gla 6.10.2012, 04:00

    Täydennystaimien hidas kasvu taitaakin olla pahin ongelma. Muut ovat päässeet kasvussaan jo täyteen vauhtiin, mutta uudet taimet vasta aloittavat kasvuaan. Varjostus vielä korostaa tilannetta, joten epäsuhta on kova.

    Millainen maapohja tuossa oli, mitä oli isommat taimet ja mitä täydennettävät taimet olivat? Valopuilla en missään tapauksessa lähtisi täydentämään, kuusihan on ainoa harkittavissa oleva vaihtoehto. Aukon kokokin varmasti vaikuttaa. Varttuneen metsän vieressä n. 10 m vyöhyke on kasvun suhteen ongelmallista, mutta 5-6 metrisessä taimikossa ehkä vajaa puolet tuosta.

    Metsäkupsa 6.10.2012, 06:59

    Huonon taimikon paikkaamista olen tehnyt ja tulokset melko hyviä.Maapohjat ovat oleet raheviä,jolloin esim.koivulla paikkominen on muuten onnistunut erinomaisesti,mutta hirvet ovat kolmasosan tuhonneet.Taimia ei kannata paikkoistuttaa,kuin suurimpiin aukoihin,niihenkin keskelle.Merkkikeppi on hyvä laittaa, jotta löydät heinätessä.Jos mahdollista ,kannattaa kaivurilla tehdä kääntömättää,kasvuun lähdön eväät kunnossa.Joku sanoo tyhjäntyöksi,mutta olen erimieltä,

    6 m3 6.10.2012, 07:41

    Pienillä aloilla on tullut käytettyä paikkausta. sekä männyllä että kuusella. Kuokalla taimet irti sieltä missä en tiheitä esiintymiä.
    Istutus kuokalla laikuttaen. Tulokset olleet positiivisia.
    Taimet alkuun juroneet, mutta muutaman vuoden jälkeen siirto taimia ei enää erota alkuperäisen kylvön tai istutuksen taimista.

    Noin on tullut korjattua aarin tai parin alueita. Silloin kun taimikon korkeus ollut alta metrin.

    Aukusti 6.10.2012, 21:20

    Minun tapauksessani kasvupaikka oli kuivahko kivinen moreeni, osin kallioinen, kangas. Luontaisesti syntynyt epätasainen taimikko oli puhdasta mäntyä. Se oli syntynyt ilman mitään muokkauksia harvahkon puuston sekaan. Ylispuut oli poistettu.Kuusi ei olisi kasvanut, eikä sitä saanut käyttää. Vain mänty hyväksyttiin silloin 80-luvulla. Koivun olisivat syöneet porot.

    Gla 6.10.2012, 21:39

    Hankala paikka. Mitä jälkiviisaana ja ilman sääntelyä tekisit toisin, jos nyt vastaava tilanne osuisi kohdalle? Lieneekö taloudellisesti mahdoton tilanne yrittää tuossa tehdä mitään varsinkin, kun melko pohjoisessa ollaan?

    Aukusti 6.10.2012, 23:43

    Kasvattaisin olevaa epätasaista taimikkoani, enkä yrittäisi täydentää. Jättäisin reuna-alueille hieman tiheämmäksi harvennettaessa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2