Keskustelut Metsänhoito Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Esillä 10 vastausta, 1,541 - 1,550 (kaikkiaan 1,566)
  • Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

    Merkitty: 

    R. Ranta:
    ”Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta?”

    Vastaukseni:

    Ilmasto on aina ollut muutoksessa, se muuttuu tälläkin hetkellä ja se tulee aina muuttumaan.

    Eli mitään ylimaallista ja erikoista ei ole tässä hetkessä. Näitä kuumia kesiä ja leutoja talvia on ollut mm. 1912 tienoilla ja taas 30-luvulla.

    Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.

    Ihmiset omat aina tykänneet kuunnella maailmanlopun ennustajia, nykyisin ne ennustajat vain ovat pukeutuvat tieteen kaapuun.

    Viimeisin pieleen mennyt tieteen ennuste oli että happosateet tappavat suomen havumetsät vuoteen 1995 mennessä. Lisäksi vielä ettei rikkipäästöjen vähentämisellä ole mitään merkitystä metsäkuolemaan, mutta se voi metsien palautumiseen vaikuttaa hiukan. Jälkeenpäin on todettu ettei ennen vuotta 1995 ole ollut edes mitään taantumaa Suomen havupuiden kasvussa.

    Tämä höppä ei ollut vain yhden miehen show, vaikka se pieleen menon jälkeen on siksi yritetty kääntää. Kohulla oli ehkä hiukan myönteistä vaikutusta Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden rikkipäästöjen alasajossa, joka sinänsä oli hyvä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Timppa Timppa

    Missä näet Anneli yksilajisen talousmetsän?   Toki tietysti joku jatkuvan kasvatuksen kuusikko täyttää tuon yksilajisuuden vaatimuksen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voihan varttunut luonnontilainen kuusikko tai männikkökin olla yksilajinen, mutta useammin sellaisen löytää talousmetsistä. Esimerkiksi omalta metsätilaltani löytyy nuori kuusikko, koivikko ja männikkö.

    Nostokoukku

    Eihän niitä muita kuin yksilajisia viljeltyjä talousmetsiä näe missään. No jossain kuvion reunalla voi olla joku koivunräippä, mutta yli 99 prosenttisesti ovat yksilajisia. Ja niin puunkasvatusalueilla tuleekin olla, jos luonnon ei ole annettu sotkeutua tavoitteisiin. Vain parasta ja sopivinta tietylle kasvupaikalle.

    Timppa Timppa

    Tarkoitan tietysti monimuotoisuudella sitä, että metsässä on eri-ikäisiä ja eri puulajeja sisältäviä kuvioita.  Riittää, kun ajaa vaikka 4-tietä, niin välillä on männiköitä ja eri-ikäisiä metsiä.  Meidän metsistä löytyy myös aitoja sekametsiä.

    Sen sijaan luontaisesti syntyneet n 100-vuotiaat metsämme ovat joko puhtaita  kuusikoita tai männiköitä maapohjasta riippuen.

    Tuo kuvioiden eri-ikäisyys antaa hyönteistuhon lisäksi turvaa myös metsäpaloja ja myrskyjä vastaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä. Riskeihin voi varautua monella tavalla. Nykyisin suositellaan yhdeksi varautumiskeinoksi sekametsiä. Esimerkiksi Timpan mailla sellaista edustaa mänty-kuusi -sekataimikko. Mahdollinen olisi myös kuusen viljelytiheyden alentaminen ja koivun salliminen seassa viimeistään siinä vaiheessa kun ne eivät enää pääse pilaamaan kuusen latvoja. Varhaishoidossa lehtipuun jättäminen havupuun taimikkoon on vielä riski. En noudattaisi sitä ohjetta kuin ainoastaan silloin jos taimikkoon uhkaa jäädä muuten iso aukko.

    Kahlschlag Kahlschlag

    Lainaus: ”Varhaishoidossa lehtipuun jättäminen havupuun taimikkoon on vielä riski. En noudattaisi sitä ohjetta kuin ainoastaan silloin jos taimikkoon uhkaa jäädä muuten iso aukko.”

    Oikein, juuri noin pitää varhaisperkaus tehdä.👍🏻

    Itse raivaan jo varhaisperkausvaiheessa myös haavat, lepät, hieskoivut (ei tule vanerikoivua) ja pihlajat. Viimeksi mainitut jos päästää kasvamaan taimikonhoitovaiheeseen saakka, ovat tosi kovia sahata.

    Kurki Kurki

    AJ:n esille tuomalle Kulmalan aerosoliteorialle pilvien muodostajana ja lämpenemisen estäjänä näyttäisi ehkä löytyvän historiallista todistusaineistoa. Aerosolit siis vastaisvat ilman epäpuhtauksia.

    Pinestä jääkaudesta palautumisen huippu osuu 1930-luvulle, johon CO2 ei vielä ollut vaikuttamassa ja oli luonnollista lämpenemistä, jos se ylipäätään mitään läpenemistä nyt aiheuttaa. Sitten sodittiin 10 vuotta ja maapallon ilmakehään pääsi valtavasti epäpuhtauksia, joka lisäsi pilvisyyttä. 1950-luvun jälken vuosikymmenten ajan maailman teollisuus kasvoi räjähdymäisesti ja tuprutteli ilmakehään valtavat määrät kaikenlaisia pilviä synnyttäviä hiukkasi kuten rikkiä ja tuota kylmenpää aikaa kesti aina 1990-luvulle asti. Kun sitten päästöjä ilmaan alettiin rajoitaa ja kun ilmakehä puhdistui ja pilvisyys heikkeni, saatoi 1930-luvulla alkanut luonnollinen lämpeneminen jatkua.

    Apli

    Kannattaa katsoa viimeinen ykkösaamu yle areenasta jossa Petteri Taalas kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksesta suomeen ja muualle. Täällä lämpeneminen on melkoisen kovaa..

    pihkatappi pihkatappi

    Ilmasto lämpenee meillä nyt kovaa ja vuonna 2050 alkaa jääkausi. Tutkijat ennustavat, ehkä se sammakkomies olikin tutkijoiden eliittiä. Empiirinen tutkimus perustuu faktoihin, ennustaminen ei.

    Vihreän aatteen eteen saa valehdellakin, sitä valehtelua arvostetaan, jos se aikaansaa toivottua kehitystä. 1990 luvun metsien tuhoutumis ennusteet ovat tuoreessa muistissa, teoriat oli kehitetty tarkoitushakuisesti aatteen nimissä. Täytyy myöntää, että silloin kehitys saastumisen ehkäisyyn tehostui ja vihreä aate toimi.

    Rane2

    ”Vihreän aatteen eteen saa valehdellakin,”

    Tästä on ihan oma opetus- ja tutkimusalakin eli luonnonsuojelubiologia.Siinä kaikki tutkimus,julkaisutoiminta ja opetus sovitetaan niin että se lisää luonnonsuojelua.Inspiraatio tähän tieteenalaan professorit ja dosentit ovat saaneet neuvostoliitossa kehitetystä taidemuodosta ”sosialistinen realismi”.Siinä taiteen tekemisen tavoite oli vahvistaa sosialistisen hallinnon asemaa.Lopputulos oli että neuvostoliittolaisesta taiteesta tuli taiteen irvikuva,miten käynee suomalaiselle tieteelle?

Esillä 10 vastausta, 1,541 - 1,550 (kaikkiaan 1,566)