Keskustelut Metsänhoito Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Esillä 6 vastausta, 1,561 - 1,566 (kaikkiaan 1,566)
  • Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

    Merkitty: 

    R. Ranta:
    ”Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta?”

    Vastaukseni:

    Ilmasto on aina ollut muutoksessa, se muuttuu tälläkin hetkellä ja se tulee aina muuttumaan.

    Eli mitään ylimaallista ja erikoista ei ole tässä hetkessä. Näitä kuumia kesiä ja leutoja talvia on ollut mm. 1912 tienoilla ja taas 30-luvulla.

    Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.

    Ihmiset omat aina tykänneet kuunnella maailmanlopun ennustajia, nykyisin ne ennustajat vain ovat pukeutuvat tieteen kaapuun.

    Viimeisin pieleen mennyt tieteen ennuste oli että happosateet tappavat suomen havumetsät vuoteen 1995 mennessä. Lisäksi vielä ettei rikkipäästöjen vähentämisellä ole mitään merkitystä metsäkuolemaan, mutta se voi metsien palautumiseen vaikuttaa hiukan. Jälkeenpäin on todettu ettei ennen vuotta 1995 ole ollut edes mitään taantumaa Suomen havupuiden kasvussa.

    Tämä höppä ei ollut vain yhden miehen show, vaikka se pieleen menon jälkeen on siksi yritetty kääntää. Kohulla oli ehkä hiukan myönteistä vaikutusta Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden rikkipäästöjen alasajossa, joka sinänsä oli hyvä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Kurki Kurki

    Taisi olla Häkkinen, joka kritisoi vuosittaisen metaanipäästön ja CO2-päästön yhteenlaskemista, ettei niitä voi yhteenlaskea.

    Antero Ollilallakin oli samansuuntainen käsitys, ettei metaani lämmitä.

    Tottahan tuo on. Näin sitä on taas tullut opittua uutta.

    Esimerkiksi Suomen nautaeläinten vuosittainen metaanipäästo 2,1 Mtn-ekv jota hirvitellään, pitäisi jakaa 30 eli se vastaisi vain hajonneen metaanin CO2-päästöä 0, 07 Mtn, joka tietenkin on merkityksetön.

    Samoin turvemaiden maapohjista laskettu metaanipäästö n. 2 Mtn-ekv.

     

    PenttiAKHakkinen

    Kurki otti esille taas metaanin. Hyvä niin. Pieni sananmuoto virhe löytyy: ”metaani ei lämmitä”. Tämä sananmuoto aiheuttaa aina polemiikkiä. Sanon nyt vielä asian yksiselitteisesti:

    Metaanipäästö lämmittää aina ilmastoa. Mutta vakiopäästöllä metaani voi muodostaa ilmakehään vain tietyn kokoisen metaanivaraston. Kun tuo varasto  (noin 12 x vakiopäästö) täyttyy ( noin 60 vuotta) niin metaani ei voi enää lisää lämmittää ilmakehää.

    Minä olen asiasta lähettänyt kahdelle ilmastoprofessorille sähköpostin ylläolevalla sananmuodolla. En tiedä ymmärsivätkö. Minulta meni aikoinaan n vuosi, kun asia valkeni. IPCC n tutkijoilla on ollut kymmeniä vuosia hahmottaa asia, mutta liekö tämä liian vaikea asia poliittisesti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oliko Suomi ilmastopahis vai ilmastohyvis kun ojitti niin paljon soitaan?

    Kurki Kurki

    Mutta vakiopäästöllä metaani voi muodostaa ilmakehään vain tietyn kokoisen metaanivaraston.

    Sitä tarkoitin.

    Eli metaanivarasto nosti tietyn verran lämpötiaa 20 vuoden (puoliintumisaiaka 10 v) aikana, kun varasto kasvoi maksimiinsa ja sen lämmitysvaikutus jäi siihen määrään, kun varasto alkaa hajota vanhimmasta päästä.

    Lisää enää lämmittää vain metaanin hajoamistuote CO2, joka 1/30 osa varastoa täydentävästä uudesta vakio metaanipäästöstä.

    Tästä syystä metaanin vuosittaista vakiopäästöa ei voi lisätä muihin CO2-päästöihin, sillä eivät ole verrannollisia enää 20v päästä.

    Rukopiikki

    Itse näen lyhytnäköisenä sen, että eteläisemmän alkuperän puita siirretään pohjoisemmaksi kun kukaan ei tiedä miten luonnonolot ja ilmasto kehittyy.

    Taas lupaa sellaisia ilmoja että voi tulla paha tykky. Tykkytalvet lisääntyneet. Pohjoisemman alkuperän puut on paremmin sopeutuneet tykkyyn. Niin mänty kuin kuusi.

    Näillä seuduin on sekaisin kuusen kapeaa kynttilämuotoa ja leveäoksaista. Ja niiden välimuotoja. Kapeat kestää tykkyä hyvin. Lisäksi tällainen metsä, jossa molempia kasvumuotoja näkyy olevan metsätaloudellisesti tuottoisampi puunkasvussa kuin vain leveäoksaisia kuusia kasvava. Kapeampia kuusia voi kasvattaa tiheämmällä runkoluvulla.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    LUT-raportti ”Rakenteellinen ylikulutus”:

    Raportin iso ajatus on, että yhteiskunta ohjaa meitä milloin äänekkäämmin, milloin hiljaisemmin rivien välissä ylikuluttamaan. Yksilöllä on rajallisesti vaikutusvaltaa tällaiseen yhteiskuntaan sisään rakennettuun liikakulutukseen.

    Rajoitusten sijaan lihansyöntiä ja lentämistä päin vastoin tuetaan. Valtio ja jotkin kunnat tukevat kannattamattomia maakuntalentoja ja -kenttiä miljoonilla euroilla. Kansainväliset lennot ovat arvonlisäverottomia ja kaupallisen lentoliikenteen polttoaineesta ei tarvitse maksaa valmisteveroa. Nyt puhutaan jo miljardeista euroista.

    Eläinperäistä tuotantoa tuetaan Suomessa enemmän kuin kasviperäistä. Tukien avulla liha on kuluttajalle halvempaa kuin se muuten olisi.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011672342.html

     

Esillä 6 vastausta, 1,561 - 1,566 (kaikkiaan 1,566)