› Keskustelut › Metsänhoito › Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Esillä 10 vastausta, 1,581 - 1,590 (kaikkiaan 1,591)
1 2 3 … 158 159 160

  • Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

    Lähetetty: 29.7.2021, 21:37

    Merkitty: 

    R. Ranta:
    ”Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta?”

    Vastaukseni:

    Ilmasto on aina ollut muutoksessa, se muuttuu tälläkin hetkellä ja se tulee aina muuttumaan.

    Eli mitään ylimaallista ja erikoista ei ole tässä hetkessä. Näitä kuumia kesiä ja leutoja talvia on ollut mm. 1912 tienoilla ja taas 30-luvulla.

    Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.

    Ihmiset omat aina tykänneet kuunnella maailmanlopun ennustajia, nykyisin ne ennustajat vain ovat pukeutuvat tieteen kaapuun.

    Viimeisin pieleen mennyt tieteen ennuste oli että happosateet tappavat suomen havumetsät vuoteen 1995 mennessä. Lisäksi vielä ettei rikkipäästöjen vähentämisellä ole mitään merkitystä metsäkuolemaan, mutta se voi metsien palautumiseen vaikuttaa hiukan. Jälkeenpäin on todettu ettei ennen vuotta 1995 ole ollut edes mitään taantumaa Suomen havupuiden kasvussa.

    Tämä höppä ei ollut vain yhden miehen show, vaikka se pieleen menon jälkeen on siksi yritetty kääntää. Kohulla oli ehkä hiukan myönteistä vaikutusta Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden rikkipäästöjen alasajossa, joka sinänsä oli hyvä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tekijä
    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Apli 2.3.2026, 14:44

    Oikeasti tuo tekopökkelö touhu mm on todella naurettavaa touhua, jota tuskin tehdään missään muualla tässä laajuudessa kuin suomessa, lintukantoja sillä ei pelasteta eikä ilmastoa yms.. Säästöpuuryhmistäkin moni tuttava ja itsekkin teen polttopuuta kun ensin tuuli on ne kaatanut.

    Nostokoukku 2.3.2026, 14:58

    Toki kelpaa, Makarov, kuten sanoin. Mutta näitä ”uhrautumisen” lukuja täytyy aina asettaa teoreettiseen viitekehykseen..

    Rukopiikki 2.3.2026, 15:25

    Säästöpuuryhmien aihkit on komeita maisemapuita jotka tuo eloa ja vahtelevuutta maisemaan. Muutenkin erikokoiset puut tuo ryhmissä eloa muuten apaattiseen metsämaisemaan.

    konstapylkkerö2 2.3.2026, 15:33

    Syke kertoilee, että ilmastotavoitteita ei ole syytä peruuttaa Suomessa. Keinoina mm. kiertoaikojen jatkaminen ja harvennusten tiheyden nostaminen. Aion jatkossakin tehdä toisinpäin. En ala harvennusten jättämiseen tiheämmiksi tai päätehakkuita myöhästyttämään. Ei ennen kuin puututaan todellisiin ilmastoa lämmittäviin kohteisiin. Turha lentoliikenne pitää lopettaa ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä muutenkin vähentää varsinkin lämmityksessä. Vaikka sitten turvetta tilalle.

    Säästöpuuryhmiä ja eurokantoja jätän aina. Mukava jättää pystyyn edellisen puusukupolven puustoa; näkee millasta metsää missäkin on kasvanut.

    PetriJokinen 2.3.2026, 16:23

    Minä harvennan jo taimikkovaiheessa (sopivasti) harvemmaksi

    tullaan näkemään että puun ostajat taivutetaan jättämään harvennukset liian tiheäksi- ehkä jopa sertifikaattien vaatimuksesta / FSC josta tuli just tänäänkin mainosta metsä groupilta

    vieläkö tässä koittaa sekin että irti groupista, pitkään on myytykin puuta, vähintään tuhat kuutiota vuosi

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.3.2026, 10:29

    https://helda.helsinki.fi/items/b050a0f7-cb17-431b-a4d4-1ac0a5555694

    Ilmastolain tavoitteet ja täydentävät keinot niiden saavuttamiseksi

    Käsittelyssä mm. muutaman muun maan päästösitoumukset.

    S. 66:

    ”LULUCF-sektorilla Suomella on KEITO WAM-skenaarion mukaan kaudelle 2026–2030 huomattava päästökuilu, joka olisi periaatteessa mahdollista kattaa joko lisätoimilla tai muilta jäsenmailta hankittavilla yksiköillä. Yksiköiden hankkiminen ei kuitenkaan näytä käytännössä mahdolliselta, sillä EEA:n arvion (2024) mukaan EU on jäämässä huomattavasti vuoden 2030 LULUCF-velvoitteestaan (kuva 14, oikea puoli). Tämän perusteella jäsenmailla ei tulisi olemaan nettomääräisesti myytäviä yksiköitä, ts. niiden kysyntä ylittäisi huomattavasti tarjonnan. Tällöin voidaan myös olettaa, että yksiköiden hinta tulee olemaan huomattavan korkea. Jäsenmaatasolla tarkasteltuna moni LULUCF-sektorin osalta merkittävä maa (mm. Ruotsi, Espanja, Puola, Italia, Ranska, Saksa) jää selvästi omasta LULUCF-tavoitteestaan. Koska LULUCF-sektorin päästöyksiköiden hankkimismahdollisuutta voidaan pitää erittäin epävarmana vaihtoehtona, Suomen tulisi saavuttaa kansalliset LULUCF-velvoitteensa omin lisätoimin.”

    S. 68:

    ”Maankäyttösektorilla on löydettävissä kustannusvaikuttavuudeltaan verrattain hyviä toimia (<50 €/t CO2-ekv.), joilla on myös hyvä päästövähennyspotentiaali (nettovaikutus yli 1 Mt CO2-ekv./v), kuten luvussa 3.4 on esitetty. Näitä ovat kiertoaikojen pidennys metsätaloudessa ja puuston kasvattaminen tiheämpänä, joihin kannustamiseksi olisi mahdollista käyttää kannustinvaikutukseltaan päästökauppaan verrattavissa olevaa hintaohjausta. Mikäli metsänomistajille maksettaisiin korvausta metsien hiilinielun kasvattamisesta, alentuisivat hakkuut mallilaskelmien mukaan merkittävästi jo verrattain alhaisilla korvaushinnoilla.

    Maankäyttösektorin toimien toteuttaminen ei olisi perusteltua pelkästään kustannustehokkuuden mielessä, vaan se auttaisi myös maankäyttösektorin EU-velvoitteen saavuttamisessa, mikä vaatii merkittävän määrän lisätoimia, kuten luvussa 3.1 todetaan. Mikäli maankäyttösektorin velvoitteita ei täytetä, päästövähennystarve siirtyy taakanjakosektorille. Tämä kasvattaisi ilmastopolitiikan kustannuksia huomattavasti, johtuen yllä mainituista sektoreiden toimien kustannusvaikuttavuuden eroista.”

    Onkohan tässä raportissa kustannuksissa huomioitu hakkaamatta jäävän kuutiometrin kerrannaisvaikutus kansantaloudessa? Sitä pitäisi verrata päästövähennyksen kustannukseen ja tavoitteiden toteutumatta jäämisen kustannukseen. Kaikista halvin ratkaisu tietenkin olisi ilmastolain kumoaminen Suomessa ja EU:ssa. Sehän ei estä etenemistä päästövähennyspolulla kohti hiilineutraaliutta sekä maankäytössä että muilla sektoreilla.

    Maankäytössä olisi varmaan poimittavissa matalalla roikkuvia hedelmiä ohjaamalla turvemaiden käyttöä. Hakkuiden muuttamiseen sisältyy suuria riskejä; tiheämpänä kasvattaminen pitäisi ohjeistaa ja toteuttaa huolella. Uhkana on mm. taimikoiden ja nuorten metsien riukuuntuminen ja metsätuhot pitkien kiertoaikojen kuusikoissa. Metka-ohjelmaa ei missään tapauksessa saisi lopettaa.

    Voisiko yksi lisätoimi olla puurakentamisen tukeminen – tulisi pysyviä hiilivarastoja.

    Nostokoukku 3.3.2026, 10:53

    Rakentaminen on niin vähäistä, että muutaman talon tekeminen puusta ei ratkaise mitään. Lisäksi nykyinen rakennustekniikka, -taidot ja -valvonta ei suosi puurakentamista. Betonitalo sietää kosteutta paremmin ja on vielä vesivahingon jälkeen korjattavissa. Puutalo ei siedä vettä ja on purkukuntoinen muutamassa vuodessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.3.2026, 10:55

    Puurakenne, päälle lasista ja teräksestä kuoret ja hyvä ilmanvaihto ja huolto, säilyy. Voitaisiin maksaa hiilivarastokorvausta hiilimarkkinoilla päästöoikeuksien verran, eli tuon Syken raportin mukaan hiljalleen nouseva määrä, 100 – 200 euroa per ekv.tn. No juu, ehkä avuksi tulee uusia materiaaleja – esimerkiksi se ligniiniä sitova betoni.

    Nostokoukku 3.3.2026, 11:11

    Että runkoon muutama liimapalkki ja rima, loppu lasista ja teräksestä. Energiasyöppöjä valtavia maasta kattoon lasiseiniä, kuten nykyjään on muotia. Ei kuulosta mitenkään ilmastoystävälliseltä rakentamiselta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.3.2026, 11:12

    Ei, vaan massiivipuusta seinät. Sen ulkopuolelle suojaava rakenne. Esimerkiksi toimistoissa näkee näitä että ulkopuoli on lähes pelkkää lasia.

Esillä 10 vastausta, 1,581 - 1,590 (kaikkiaan 1,591)
1 2 3 … 158 159 160