Keskustelut Metsänhoito Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Esillä 10 vastausta, 1,591 - 1,600 (kaikkiaan 1,600)
  • Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

    Merkitty: 

    R. Ranta:
    ”Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta?”

    Vastaukseni:

    Ilmasto on aina ollut muutoksessa, se muuttuu tälläkin hetkellä ja se tulee aina muuttumaan.

    Eli mitään ylimaallista ja erikoista ei ole tässä hetkessä. Näitä kuumia kesiä ja leutoja talvia on ollut mm. 1912 tienoilla ja taas 30-luvulla.

    Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.

    Ihmiset omat aina tykänneet kuunnella maailmanlopun ennustajia, nykyisin ne ennustajat vain ovat pukeutuvat tieteen kaapuun.

    Viimeisin pieleen mennyt tieteen ennuste oli että happosateet tappavat suomen havumetsät vuoteen 1995 mennessä. Lisäksi vielä ettei rikkipäästöjen vähentämisellä ole mitään merkitystä metsäkuolemaan, mutta se voi metsien palautumiseen vaikuttaa hiukan. Jälkeenpäin on todettu ettei ennen vuotta 1995 ole ollut edes mitään taantumaa Suomen havupuiden kasvussa.

    Tämä höppä ei ollut vain yhden miehen show, vaikka se pieleen menon jälkeen on siksi yritetty kääntää. Kohulla oli ehkä hiukan myönteistä vaikutusta Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden rikkipäästöjen alasajossa, joka sinänsä oli hyvä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Nostokoukku

    Olen seurannut parin ennen sotia rakennetun hirsitalon purkamista. Runko todellista massiivipuuta, mahtavia hirsiä. Joskus muoti muuttui ja nuo talot oli korjattu nykyaikaisemmiksi. Tuulensuojalevyt hirsipintaan ja toisessa pintaan mineriittilevyt ja toisessa pelti. Purkaessa paljastui komeita homeen muodostamia taidekuvioita. Setäni kotitalo on rakennettu 1936. Hirsirunko. 70-luvun lopun korjauksessa hän ei uskaltanut laittaa tuulensuojalevyjä eikä muovisulkuja, pelkkä lautaverhous hirsipinnan päälle. Ja talvella pohjatuulella huju käy. Hän sanookin, että hänellä ei ole puulämmitys, vaikka lapuja työntää jatkuvasti uuniin, vaan polttopuun hävityslaitos. Oma hirvikämppäni on rakennettu 40-luvun lopulla. Pelkkä hirsipinta ja täysin kunnossa. Puu olkoon puuta ilman kuorutuksia ja mieluummin seinässä siinä asennossa kun on kasvanut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pellotkin voivat toimia hiilinieluina. Tässä on kuvattu hyvin millaisen työn takana on tieteessä tulosten saaminen.

    Samantyyppisiä malleja sovelletaan metsämaaperänkin laskennoissa, joiden epävarmuudet aiheuttavat polemiikkia. Haastateltavana mm. professori Jari Liski joka oli myös Aftonbladetin jutussa mukana.

    Vaikuttaa siltä että pellon päästöt tarkentuvat merkittävästi tämän ansiosta. Apua voi koitua myös metsämaaperän laskentaan. Lisäksi viljelytekniikan kehittäminen on helpompaa, kun saadaan tarkemmat päästöarviot eri menetelmille.

    Työssä mukana BSAG – Baltic Sea Action Group.

    https://areena.yle.fi/1-77190068

    Kurki Kurki

    Nyt kun on tutkittu peltoja tällä uudella satelliitti-menetelmällä, niin ohrapeltojen maaperään meneekin yhteyttämisen hiilisyötettä 40 % enemmän kuin mitä Luke on arvioinut ja nurmipelloissa ja kesantopelloissa 2-kertaa enemmän. Ilmeisesti kivennäispelloista kysymys, vaikka ei sanota. Viittaa vähän siihen, mitä Ruotsissakin metsien kivennäismaaperään CO2:ta kertyy lähes 1,0 tn/ha/v. Luken mukaan Suomessa ei kerry yhtään.

    Metsien osalta ei ollut arvioita, mutta metsätkin mainittiin ja tulevat ilmeisesti CO2-mittaukseen tällä uudella satelliitti-menetelmallä.

    Suorakylvö viljoissa nostanee syötteen nurmipeltojen tasolle ja koskee myös turvemaita.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/aftonbladet-miten-metsamaapera-voi-sitoa-ruotsissa-kolme-kertaa-enemman-hiilta-kuin-suomessa/#e6075564

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juu kivennäispeltoja varmaan tutkittu, mutta menetelmää voitanee käyttää myös turvemailla. Potentiaalia isoihin päästöjen vähennyksiin – sekä tarkemman mittauksen että viljelymenetelmien kehityksen kautta.

    Makarov

    Jos kivennäismaan hiilensidonnan epävarmuus on jopa 35% niin voi kysyä miten tämmöisiä laskelmia voidaan virallisesti edes käyttää? Sitten metsänomistajia vaaditaan maksamaan hiilipäästöistä noiden laskelmien perusteella niin ei mitään järkeä.

    Rane2

    Perspektiiviksi että jos Suomen hakkuita vähennetään kuten erinäiset paneelit vaativat niin kuinka monta vuotta menee että nyt käytävien sotien lisäämät hiilidioksidipäästöt saadaan sidottua näillä uusilla nieluilla?

    Maallikon arvaus on että muutama tuhat vuotta.Jos otamme huomioon sen että hakkuut siirtyisivät jonnekin muualle niin silloin ei koskaan.

    Tämä siis kertoo mikä merkitys tällä hiilinieluaskartelulla on ilmaston lämpenemiseen verrattuna siihen jos fossiilisten poraaminen ja kaivaminen maan alta hiilivarastoista ja polttaminen ilmakehään saataisiin lopetettua…

    Visakallo Visakallo

    Aivan samaa mieltä olen. Silloin jos rahasta aletaan puhua, on lähtötietojen oltava vakaita. Eihän esim. kiinteistöverojakaan voida periä millään tonttien ja rakennusten neliömäärien, eikä rakennusvuosien muuttuvilla arvioilla, vaan kyllä niiden on oltava aivan todellisia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ilkka Leinonen, Luke.

    http://www.sttinfo.fi/tiedote/71868030/luken-tutkimusprofessori-ilkka-leinonen-ilmastotoimiin-tarjotaan-naennaisratkaisuja

    ”Ilmastopolitiikan painopiste on Leinosen mielestä siirrettävä fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden käytöstä luopumiseen. – Pelkkä vähentäminen ei riitä, vaan tarvitaan hallittu alasajo. Tämä koskee erityisesti liikennettä ja teollisuutta, joissa päästövähennykset ovat vaikeimpia.”

    Ja tämä pitäisi vielä tehdä globaalisti. Todella hidasta ja vaikeaa.

    ”EU:n sääntelyssä on tapahtunut myönteistä kehitystä. – Hiilenpoistoja ja hiiliviljelyä koskeva asetus (CRCF) erottaa pysyvät hiilenpoistot biologisista, tilapäisistä varastoista ja on luonut niille omat sertifiointisäännöt.

    –Tämä on merkittävä periaatteellinen muutos. Se tunnistaa sen, että kaikki hiilinielut eivät ole samanarvoisia ilmaston kannalta. Samalla EU rakentaa markkinoita pysyville hiilenpoistoille ja pyrkii ohjaamaan investointeja teknologisiin ratkaisuihin.”

    ihmettelijä

    Leinonen:

    ”Puiden upottaminen Pohjoisen jäämeren pohjaan tuottaisi merkittävät globaalit hiilinielut.

    Näin saavutettaisiin helposti myös Suomen hiilineutraaliustavoitteet.

    Kustannustehokas keino, johan myös teknologia on valmiina.”

    siis kun näiden vanhojen puiden tilalle istutettaisiin uudet puut ja nämä vanhat puut veden alla ei päästäisi mitään. Että näin. Tekemistä vaille. Mutta tehdäänkö tämä vielä joskus jos tälle maksaja löytyy?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Itse en lämpene ajatukselle, että puuta kaadettaisiin haudattavaksi vesistöön. Hakattu puu kannattaa jalostaa tai polttaa ennemmin?

Esillä 10 vastausta, 1,591 - 1,600 (kaikkiaan 1,600)