Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • Tolopainen

    Tietokonemalleilla voidaan ennustaa ilmaston lämpeneminen,  joka tapahtuu kun ns.kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa. Käytettävissä on jo sata vuotta käynnissä ollut kehitys ja siitä tehdyt tilastot. Ei ole mitään epäilystä, että lämpenemistä tapahtuu ja ilmasto muuttuu nopeasti erityisesti täällä pohjolassa. Havumetsät eivät tule näin nopeaa muutosta kestämään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ilmastonmuutos ei ole vaan hypoteesi, vaan on jo täällä. Tuossa ilmastonmuutosseminaarissa Riku Lumiaro SYKEstä muistutti ihan aiheesta, että jo nyt maailman pakolaisista on vähintään puolet ilmastopakolaisia ja määrät ovat nopeassa kasvussa. Tähän skenaarioon tulisi varautua Suomessakin. Jos sitten käykin niin päin, että ilmasto viilenee, sitten voidaan ottaa fossiiliset varannot käyttöön. Niitä kannattaa siis säästellä ml. turve. Jos viilenee oikein enemmälti, suomalaisista tulee ilmastopakolaisia tai vaihtoehtoisesti muutetaan igluihin asumaan ja syödään kalaa.

    Puuki

    Vaihteluita säätilassa on aiempaa enemmän. Keväät on aikaistuneet mutta toisaalta pitkiä kylmiä pakkasjaksojakin on ollut  joinakin talvina (esim. v. 2010 oli monta viikkoa yli 25 ast. pakkasta).

    Aikalailla kiistanalaisia ne lämpenemisen ennusteet kuitenkin ovat. Mm. Kilpisjärvellä vuosikymmeniä säätilatarkkailua tehnyt tutkija oli sitä mieltä, että ihan normaaliin lämpötilanvaihteluihin kuuluu nykyinenkin vaihe eikä sillä ainakaan siellä  ole ollut juuri merkitystä luonnonolosuhteisiin.

    Metsän kasvua ilmaston lämpeneminen on täällä lisännyt, ainakin uutisten mukaan, 25- 45 %, pohjoisessa enemmän kuin etelämpänä.

    Sekametsät kestää paremmin öttiäisten hyökkäyksiä ja muitakin tuhoja, kuin yhden puulajin metsät. Varsinkin kloonattujen alkuperien kestokyky voi olla liian heikko tuholaisia vastaan. Myöhään tehdyt ja liian voimakkaat ensiharvennukset on myös entistä alttiimpia metsätuhojen syntymiselle.

     

    (Ps. kasvunlisäykset oli (arvioitu/mitattu) kangasmailla. Kuinka paljon esim. Lapin osalta lienee vaikuttaneet (syvä)auraukset, jotka oli yleisiä sieltä 70-luvun alusta lähtien ainakin 90-luvun alkuun asti.)

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tolopainen:

    ”Tietokonemalleilla voidaan ennustaa ilmaston lämpeneminen”

    Tietokonemalleilla voidaan ennustaa juuri sitä mitä halutaan ennustaa.

    Kyse on siitä kuka tekee sen mallinnuksen ja minkälaiset vertailutiedot malliin valitaan.

    Valitettavasti on olemassa, jopa oppineissakin piireissä, selvää tietokone palvontaa. Tietokone itsessään on vain väline, ihan samoin kun lyijykynä. Tietokone sinällään ei tiedä mitään, se on tyhmä kuin vasemman jalan saapas. Sille pitää antaa se tieto ja ketoa että miten sitä käsitellään. Eli tulos on aina, ainakin jonkinverran, käyttäjän määriteltävissä.

    Jostain kumman syystä juuri koskaan ei tapahdu näissä ”mallinnuksissa” niin että saataisiin päinvastaisia tuloksia kuin mitä oletettiin saatavan?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Mahtavatko lehtipuumetsät olla mikään taika ilmastonmuutoksen ratkaisuun.   Jokaisen pitäisi tietää kuinka huonosti koivikot tuottavat nopeasta kasvusta huolimatta.  Ja kyllä niitä lehtipuita uhkaavat tosi monet tuholaiset.  Juurihan jouduttiin (oliko Vantaalla) hävittämään puita, kun Aasiasta tuli joku tuholainen.  Hurjilta näytti Kanadassa lehtipuiden tuhot.

    Lueskelin  Metsäkustannuksen Metsätuhot-kirjaa, jossa todettiin olevan viitteitä siitä, että hybridi-haavat ovat tuhoherkkiä ja saattavat tuoda tuhoa myös luonnonpuihin.

    hemputtaja

    Taitaa olla niin, että luonto hoitaa sopeutumisen kuten se on tehnyt ennenkin.

    Kuten joku kertoi jo, ei lämpene ensimmäistä kertaa. Tuskin viimeistäkään. Kilpisjärvelläkin taisi joskus kasvaa komeita mäntyjä, mistä voimme päätellä, että lämpeneminen lisää kunnon talousmetsäksi kelpaavaa alaa.

    Ilmaston muutokseen liittyy rankasti samaa intohypetystä kuin aikanaan ”suuren metsäkuoleman” vuosina (1980-90 lukujen tienoilla). Taitaa olla osittain sama porukkakin liikkeellä.

    Monenlaista kauhua tarjotaan, ihan värisyttää. Edellä oli maininta jonkun gurun väitteestä, että ilmastopakolaisia on jo. Epäilen, että tuohon voi lisätä määreen ”katin kontit” – todistakaa. Pakolaiset ovat melko varmasti seuraus ylikansoituksesta ja surkeasta hallinnosta, kuten ovat pohjimmiltaan saasteetkin.

     

    Reima Ranta

    Ihailtava on teidän metsätalouden tosiuskovaisten vankkumaton usko metsätalouden ilosanomaan. Yksikin epäilyksen sana jostakin muutostarpeesta on teille kauhistus.

    Ainut mikä on varmaa, on muutos ja huolestuttavia tekijöitä kannattavan metsätalouden näkökulmasta on runsaasti. Investointeja on tehtävä todella kaukaiseen tuntemattomaan tulevaisuuteen.

    En tiedä minkälainen metsänomistaja esim. hemputtaja on. Onko vanha liturgia ole jäänyt päälle.  Älä niin tee kun minä teen, mutta tee niin kun minä sanon. Kaikkihan me toisen takapuolella olemme valmiit istumaan tuleen.

    Jos ja kun ilmastomuutos on totta, vaikutus metsätalouteen tulee olemaan raju. Se ei paljon paina, mitä mieltä me täällä olemme metsien hiilinielusta jne. Metsätalous on täysin riippuvainen ulkopuolisista tekijöistä, koska se on kokonaan riippuvainen vientimarkkinoista.

    hemputtaja

    Reima Ranta toteaa: ”Ihailtava on teidän metsätalouden tosiuskovaisten vankkumaton usko metsätalouden ilosanomaan. Yksikin epäilyksen sana jostakin muutostarpeesta on teille kauhistus.

    Taisin vahingossa potkaista jotain munille. Vannon, että se oli vahinko.

    Jäänkin innolla odottamaan, mitä pitää tehdä, että lämpenemisen vaikutukset tulee otettua huomioon.

    Se on sitten eri asia, että näitä täystuhon ennustajia on ollut maailman sivu. Raamatussa heitä sanotaan profeetoiksi ja tarjoavat usein tulta ja tulikiveä. Nyt eturivin ennustajia kutsutaan usein professoreiksi ja tutkijoiksi ellei peräti tiedemiehiksi. Suuren metsätuhon aikaan  noudatettiin samaa kaavaa.

     

    Jätkä

    Olisi ehkä asiaa tutkia ja kokeilla kaupallisesti arvokkaiden ja käyttökelpoisten puulajien siirtämistä pohjoista kohti. Voisi olla esim Männyllä ja Kuusella tulevaisuutta meilläkin, jos ne olisivat kotoisin vaikkapa Liettuasta, taikka vaikka vielä etelämmästä.

    Tietenkin olisi hienoa saada esim Tammi ja pyökki kasvamaan nopeasti ja hyvälaatuisesti vaikka esim Oulun korkeudella. Nythän kuitenkin näyttää siltä, että talousmetsäpinta-alaa meillä on runsaasti yli tarpeen, joten olisi varaa muutama satatuhatta hehtaaria uhrata kehitystyöhön.

    Rane2

    Tässä Jätkä on oikealla asialla.Kun nyt ilmastonmuutos nähdään uhkana johon on varauduttava niin sen voi ja pitää nähdä,Suomen oloissa,myös mahdollisuutena.

    Lämpeneminen ja sademäärän lisääntyminen luo lisäkasvun mahdollisuuksia sekä maataloudelle että metsätaloudelle.Suomelle lämpeneminen on parempi vaihtoehto kuin kylmeneminen.Ja kyynisesti ajateltuna etelämpänä ilmastonmuutos todennäköisesti tuo vaikeuksia etenkin maataloudelle jolloin syntyy tilausta lisätä tuotantoa.Suomalaiset ovat aina osanneet tehdä välttämättömyydestä hyveen ja ilmastonmuutos voi olla myös sellainen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 620)