Keskustelut Luonto Ilmastonmuutos

  • This topic has 83 vastausta, 17 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by Avatarmulle.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 83)
  • Ilmastonmuutos

    Alfa Studiossa on muutama ilmastonmuutokseen liittyvä ohjelma jotka saattavat kiinnostaa Metsälehden lukijoita.

    ”Ilmasto puhuttaa”, haastateltavina Ilmastofoorumin puheenjohtaja, emeritusprofessori ja karjankasvattaja.

    http://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=64292360

    ”Suomen ilmastopolitiikan mahdollisuudet ja haasteet”, mukana ympäristöneuvos, tietokirjailija ja poliitikko.

    http://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=59469458

    ”Lisää metsänhakkuita vai suojelua”, mukana Metsähallituksen pääjohtaja, Metsäteollisuus ry:n johtaja ja yksi Luken johtajista.

    http://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=56790861

    Jaksossa ”Ilmasto puhuttaa” väitettiin muun muassa että:

    * Vielä ei voida sanoa, mikä on ihmisen osuus ilmastonmuutoksesta.

    * Muun muassa auringon aktiivisuutta, merivirtoja ja merten lämmön sidonnan ja luovutuksen syklisyyttä ei vielä osata ottaa huomioon ilmastomalleissa.

    * Maatalousmaan humifikaatio (humuksen tuotannon kiihdyttäminen) tekee viljelymaasta hiilinielun.

    * Metsien kasvun kiihtymisen syyt ovat: 2/3 johtuu rakenteen ja metsien hoidon muutoksista ja 1/3 ympäristömuutoksesta kuten typpilaskeuma ja lämpeneminen. Hiilidioksidin lisäys ilmassa ei siis ilmeisesti näy puiden kasvussa.

     

     

  • Puuki

    * Metsien kasvun kiihtymisen syyt ovat: 2/3 johtuu rakenteen ja metsien hoidon muutoksista ja 1/3 ympäristömuutoksesta kuten typpilaskeuma ja lämpeneminen. Hiilidioksidin lisäys ilmassa ei siis ilmeisesti näy puiden kasvussa.

    Tai sitä ei pystytä mittaamaan. Kasvihuoneviljelyssä Co2:n lisääminen saattaa lisätä n. 50%  esim. tomaattisatoa.  Miksipä se ei vaikuttaisi isompien  kasvien kasvuunkin ainakin jonkin verran.  Mutta niin monimutkainen on se ilmastonmuutoksen vaikutusyhtälö metsänkasvuunkin , että tuskin koskaan onnistuu mallintaminen kovin hyvin.  Mistä tietää esim. miten vaikuttaa kuivemmat kesät kasvuun, kun siinä muuttuu moni muukin kasvutekijä luonnontuhoalttiudesta lähtien , kun lämpötila- ja kosteusolosuhteet muuttuu.  Jotkut on povanneet kuusikoiden kasvuun isoa heikennystä E-Suomessa varsinkin kuivuuden ja talviolosuhteiden muuttumisen takia.  Sen arvion lopputulema  kyllä vaikuttaa melko loogiselta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juuri näin: hiilidioksidi sisältyy ympäristömuutokseen, mutta sen vaikutusta ei pystytä erottamaan noista muista tekijöistä luonnonoloissa, laboratoriossa ja kokeissa kyllä.

    Scientist Scientist

    Näin varmaan on ettei ilmstonlämpenemistä ja hiilidioksidin vaikutusta pystytä erottamaan toisistaan kovin helpolla. Joku vuosi sitten näin jonkun esityksen Lapin metsien kasvun lisääntymisestä, vaikka silloin 100 vuodessa lämpötila oli noussut siellä vain 0,1  astetta. Silloin muistaakseni metsänkasvua selitettiin enemmän hiilidioksidipitoisuuden nousulla.

    Mielenkiintoisia keskusteluja, katsoin joitakin osia. Parasta, että jotkut Ylen/HS:n sensuroimat asiantuntijatkin pääsevät ääneen.

    Mielenkiintoinen oli Ilmatieteen laitoksen Ari Laaksonen väite, että ihmisen osuus viime vuosikymmenien lämpenemisestä on 116%. En ymmärrä miten se nyt voisi olla yli 100%, eikä tietenkään edes 100%.

    reservuaari-indeksi

    Ko. kanavaa arvioidaan yleisesti ohjelmatarjonnaltaan pseudotieteelliseksi sekamelskaksi johon sekoitetaan vahva kristillinen näkökulma jne. jne.

    Saattaa selittää sen, että jotkut ”asiantuntijat” pääsevät siellä ääneen ja ne samat ”asiantuntijat” eivät sitten HS:ssä ja Ylellä ihan pääsekään.

    Ihan kärkimediana kanavaa ei tiedon luotettavuudessa tai objektiivisuudessa pidetä.

    Toki jokainen päättää tiedonhankintakanavansa itse. Ja ymmärrän hyvin, että ”etelänmetiat” YLE ja HS joutavat niissä valinnoissa ensimmäisenä romukoppaan.

    Lauri

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Mitä nykyisissä ilmaston muutoksissa on sellaista, jota ei olisi tapahtunut jo ennenkin, jopa useita kertoja?

    Hiilidioksidin osuutta kasvumuutoksiin ilmeisesti vähätellään, mistäköhän syystä.

    Jo meidän esiisämme tiesivät että kasvusto pellolla pitää saada sellaiseksi ettei ”maan voima” pääse karkaamaan taivaan tuuliin. Myöhemmin on todettu että vehmaan kasvuston alla hiilidioksiidi pitoisuus saattaa olla yllättävänkin suuri.

    Puiden kasvuun tuo paljon parjattu hiilidioksiidi vaikuttaa siinä kuin muidenkin kasvien kasvuun. Sen todentaminen lienee vain kovin vaikeaa. Pitäisi olla melko iso kasvihuone.

    Onko jollakin tietoa miten suuria kasvihuoneissa käytetyt hiilidioksiidipitoisuudet ovat? Minulla on sellainen käsitys että lisäykset ovat minimaalisen pieniä, mutta vaikutukseltaan tehokkaita.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsien kasvun lisäys Lapissakin perustunee eniten hyvään metsänhoitoon ja ojitukseen ja vähemmän lämpötilan nousuun (kasvukauden pitenemiseen) tai typpilaskeumaan, joka on ollut Lapissa kohtalaisen pientä.

    Hiilidioksidipitoisuus saattaa nopeuttaa puiden kasvua, mikäli typpeä ja muita ravinteita riittää. Suuruusluokasta puilla minulla ei ole tietoa, mutta tiedän esimerkiksi Joensuussa asiaa tutkitun. Laittelen tänne tuloksia jos löytyy. Puun veden tarve ei lisäänny samassa suhteessa, vaan veden käyttö tehostuu: kasvien ei tarvitse korkeassa hiilidioksidipitoisuudessa pitää lehtien tai neulasten ilmarakoja niin pitkään auki saadakseen tarvitsemansa hiilen, joten veden haihtuminen kasvista vähenee.

    Aiheesta lisää, paljon linkkejä:

    http://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/metsien-kasvukausi-ja-ilmastonmuutos/

    En perustanut ketjua siksi että ihannoisin Alfa-teeveetä, vaan sen takia että konsensuksen vastaisetkin viestit voi kannattaa kuunnella. Ihmisen aikaansaamat päästöjen lisäykset ja lämpötilojen nousut korreloivat kyllä mukavasti, mutta tarkastelujakso on geologisessa mielessä lyhyt ja lämpimiä kausia on ollut ennenkin.

    YLEä ja Hesaria pidän edelleen hyvinä luotettavina yleismedioina, mutta metsäasioissa ne eivät yllä aivan huippusuorituksiin. Metsäasioiden käsittelyssä parhaita ovat Metsälehti, Maaseudun Tulevaisuus, Aarre ja tutkimuspuolella Metsätieteen Aikakauskirja.

    Absence of evidence is not evidence of absense. / Todisteiden poissaolo ei todista poissaoloa. Esimerkiksi Jumalan olemassaolosta meillä ei ole todisteita, mutta tämä ei todista sitä että Jumalaa ei ole.

    Scientist Scientist

    Reservuaari Lauri, älä harrasta leimaamista. Yleensä leimaaminen alkaa kun argumentteja ei ole.

    Uskotko siis FMI:n Ari Laaksosen väitteeseen, että ihmisen osuus viimeisen 30-vuoden lämpenemisessä on ollut 114%. Lämpötila noussut 0,8 C, kun luonnollinen trendi ollut -0,1 C. Eihän ihmisen osuus, eikä minkään muunkaan voi olla yli 100 %. Pikemminkin tämä panee epäilemään tunnetaanko luonnon trendit oikein tai onko lämpenemisen mittaustarkkuus oikea. Simo Ruohon ja Ari Laaksosen keskustelu löytyy Twitteristä.

    Jos ilmastomallit ovat luotettavia ja toimivat oikein niin pitäisi toimia myös taaksepäin. Ilmasto kylmeni hieman 1930-luvulta 1960-luvulle, vaikka hiilidioksidipitoisuus kasvoi. Mikä selittää tämän.  ?  Todennäköisesti luonnollinen vaihtelu ? Arviot ns. ilmastoherkkydestä (CO2:n vaikutus) ovat viime vusina yllä menneet alaspäin, jos olet seurannut keskustelua.

    Tolopainen

    Helppo todistaa, että Jumalaa ei ole, pyydä häntä toimittamaan yöpöydällesi 100€ seteli, jos on olemassa.

    Rane

    ”Ko. kanavaa arvioidaan yleisesti…”

    Yleinen tarkoittaa tässä habakerttulia.

     

    Scientist Scientist

    Muistelen jostakin lukeneeni, että kasvihuoneissa optimi-CO2 pitoisuus olisi noin 1200 ppm. No tästä ei nyt tietysti pidä vetää johtopäätöksiä, että se pitäisi nostaa ulkoilmassa yhtä korkeaksi. Luokkahuoneissa tämä 1200 ppm ylittyy helposti ja tällöin valitetaan usein hapen puutteesta, vaikka kyse on yleisesti huonosta sisäilmasta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 83)