Keskustelut Harrastukset Ilmastonmuutos/hirvet

Esillä 5 vastausta, 11 - 15 (kaikkiaan 15)
  • Ilmastonmuutos/hirvet

    Karjalainen 24.11.2012:
    ”Ilmastonmuutos: Hirvenvasat ovat aikaisempaa pienempiä. Lämmönnousu pudottaa painoa.”

    ”Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta yksittäiseen eläinlajiin on ensimmäisen kerran saatu selkeitä mittaustuloksia. Kyseessä on Suomen metsästyksen tärkein laji – hirvi. Lämpimät kesät aiheuttavat luonnossa useita muutoksia, joista on vasalle suoranaista haittaa. Esimerkiksi Lounais-Suomessa hirven keskimääräinen vasapaino on pudonnut 1990-luvun alun 90 kilosta viime vuoden 65 kiloon.”

    – Uutisessa epäillään painon putoamisen syynä olevan lämmön lisääntymisen vuoksi ruohovartisilla kasveilla hyvin nopea kehitys siemenasteelle, eli hirvenvasojen ravinto on heikkennyt. Toisena syynä epäillään lämmön aiheuttamien loiseläinten lisääntymisen vaikutukset. Kolmantena epäillään lämpötilasressiä, eli hirven energia menisi enemmän lämpötilan säätelyyn. Näistä syistä johtuen hirvet olisivat vielä muuttamassa entistä pohjoisemmaksi.

    – Johdetaankohan hirvitutimuksilla taas kerran keskustelua pois varsinaisesa ongelmasta eli hirvivahingoista teillä ja metsätaimikoissa. Olis hyödyllisempää ohjata keskustelua liian suurena pidettyyn hirvikantaan ja sen vaikutuksista muuttuneisiin hirvien talvilaitumiin ja talviravintoon.

    – Esimerkiksi kun mäntyä ei enää hirvivahinkojen pelossa juurikaan viljellä avohakkuualueille, voi hirvinaaraiden talvella käyttämä männynhavu olla karummilla mailla huonolaatuista ja siten sikiöiden kehitys on voinut olla huonompaa. Pienemmästä alkupainosta voi kehittyä hitaammin metsästettävää, eli vasan keskipaino on voinut pudota jo pitkään liian suurena pidetyn hirvikannan puulajivalintaan vaikuttamisen seurauksena.

  • Gla

    Tuo luonnossa vallitsevien mitä monimuotoisempien tekijöiden huomioinnin vaikeus minullakin jäi päällimmäiseksi ajatukseksi. Esimerkiksi Saaristomeren ahvenkannan sanotaan olevan pienentynyt. Syynä pidetään kovaa kalastuspainetta, jonka takia isokokoisimmat ja siten usein myös nopeakasvuisimmat yksiöt ovat tehokkaimmin poistettuja. Tämä on vaikuttanut perimään, jolloin uudet sukupolvet ovat hitampikasvuisten yksilöiden jälkeläisiä. Tiedä sitten, pitääkö paikkaansa, mutta vähintään epäillen on syytä suhtautua hirvihavaintoihin.

    mehänpoika

    Karjalaisen ko. uutisessa mainitun hirvitutkija Jyrki Puseniuksen mukaan ”paikalliseksi osaselitykseksi geeniperimän muutos kelpaa”, onhan hirvenmetsästystä tietoisesti suunnattu isoihin uroksiin.

    – Minä kuitenkin epäilen hirvikannan liian suurta määrää käytettävissä olevaan talviravintoon nähden. Eihän nykyisin viljavammille metsämaille synny hirvien talviravintona käyttämiä männyntaimikoita. Korkeintaan luontaisia männyntaimia kehittyy joskus sekapuustoksi kuuselle istutetuille kuvioille. Sieltä ne tulevat syödyiksi jo syksyllä ennen hirvien muuttoa nykyisin entisaikoja karummille talvehtimisalueille.

    Pehmeä ja hirville hyvin maistuvaa männynhavua kehittyi runsaasti 1980-luvulla tuoreiden kankaiden avohakatuille alueille, jotka oli suurin ennakkotoivein istutettu männylle. Näille aloille kehittyi männyntaimia varjostavaa vesakkoa, minkä varjostus teki männynhavusta hyvin maittavaa hirvelle. Jo 1990-luvulta lähtien vastaavat alueet on hirvivahinkojen pelossa istutettu entistä tarkemmin kuuselle, joten hirvien hyvät talvilaitumet ovat vähentyneet.

    Talvilaitumet ovat nykyisin karuhkoilla soilla tai kankailla, jossa on sopivankorkuista männyntaimikkoa. Näille alueille ei synny kovin runsaasti männyntaimia varjostavaa lehtipuustoa. Ehkä joillekkin aloille syntyy vähän koivua tai haavanvesaa. Männynhavu kehittyy ehkä ravintona heikkolaatuiseksi ja auringon valossa huonommin hirvelle maittavaksi. Tästä johtuen kantavan hirvilehmän sikiö jää ehkä entisaikoja pienemmäksi. Tämä tuntuisi minusta luonnolliselta selitytkseltä.

    Vain emien talviravinto on minimitekijä, kun hirvikanta on käytettävään talviravintoon nähden liian suuri. Sitten aletaan tutkimusen voimin keksimään ilmaston lämpenemistä syylliseksi pienentyneeseen vasapainoon.

    Kesällä ei hirvenvasalla ole puutetta ravinnosta. Keväällä synnyttyään se saa ensin ravintonsa emän maidosta. Syksyllä se voi tulla jo kaadetuksi. Ilmaston lämpenemisen luulisi pikemminkin lisäävän vasan keskipainoja.

    A.Jalkanen

    Tuo vasojen painon pieneneminen kai korjaantuu jos hirvikanta alennetaan ravintovaroja vastaavalle tasolle, mikäli mehänpojan perustelu olisi oikea selitys.

    mehänpoika

    Mielestäni Suomen metsätaloudelle ja kansantaloudelle olisi ensiarvoisen tärkeää, että RKTL sekä Metla saataisiin siirretyksi esimerkiksi suoraan valtiovarainministeriön tai muun ministeriön alaisuuteen, joka tutkimusohjelmissaan ottaisi paremmin huomioon yhteiskunnan ja kansantalouden näkökulman. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla Merja Kyllösen johtama liikenneministeriö

    Ko. tutkimus väliotsikollaan, ”Tärkein saaliseläin” (aikomani uusi aihe, koska luettelo tuntuu tutkimuslaitoksen uutisessa hyvin tarkoitushakuiselta kuten itse tutkimuskin), lähtee nykyisestä hirvikannan koosta vaikkakin se otsikon, ”Hirvi muuttaa pohjoiseen”, alla mainitseekin seuraavaa:
    ”Tutkimuksen mukaan keskeistä on hirvieläinkantojen pitäminen tasolla, jolla metsätuhot jäisivät siedettäviksi. Myös valkohäntä- ja metsäkauriin kannansäätelyn tehostaminen tulee entistä tärkeämmäksi, mikäli ne levittäytyvät nykyistä metsävaltaisemmille alueille.”

    mehänpoika

    A. Jalkaselta hyvä vastaus pienellä tarkennuksella:
    – Vasojen pieneneminen kait korjaantuu, jos hirvikanta alennetaan NYKYISIN OLEVIA TALVIRAVINTOVAROJA vastaavalle tasolle jne.

    Ilmeisesti havupuiden kuoren syönti lisääntyy edelleen joka talvi, kuten on jo ollut nähtävissä. Onhan jo vuosikymmeniä liian tiheänä pidetty hirvikanta aiheuttanut Etelä-Suomessa uudistamiset enemmän kuusen taimilla. Pötsin talvista täytettä, eli männyn havua, löytyy nykyisin vain karummilta mailta.

Esillä 5 vastausta, 11 - 15 (kaikkiaan 15)